Uskonto Kanta-Hämeessä
Uskontokuntiin kuuluminen Kanta-Hämeessä (pl. Hämeenlinna), Tilastokeskus (2023)[1]
.jpg)
Tämä artikkeli käsittelee Kanta-Hämeen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Hämeenlinnan kaupunki, jota käsitellään Hämeenlinnan uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Kanta-Hämeen maakunnan asukkaista 70,9 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,7 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 27,3 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katolinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristilliseen hautaustapaan siirryttiin Hämeen alueella noin vuonna 1150. Kanta-Hämeen yhteys Ruotsin valtapiiriin ja sen kirkolliseen toimintaan lujittui 1200-luvulla, kun alueelle tehtiin toinen katolinen ristiretki.[2] 1200-luvulla alueelle perustettiin Vanajan seurakunta[3] ja Hauhon seurakunta[4] sekä Renko Vanajan kappelina.[5]
Hämeen seutu oli 1200-luvulla lännen ja idän kirkkojen raja-aluetta. Novgorodilaisten ja hämäläisten väliset yhteenotot olivat kuumimmilaan vuosina 1226-1228 roomalaiskatolisen käännytystyön onnistuttua. Hämäläiset ryhtyivät kapinaan kirkkoa vastaan 1237, jonka kukisti piispa Tuomas. Birger-jaarli teki myöhemmin retken Hämeeseen.[6]
Katolisella ajalla Kanta-Häme oli kirkonrakentamisen painopistealuetta erityisesti nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1480–1550. Kanta-Hämeeseen rakentui kivikirkot Vanajaan, Renkoon, Hattulaan, Hauholle, Tuulokselle, Lammille, Janakkalaan ja Tammelaan sekä sakaristot Kalvolaan sekä Tyrvännölle.[7]
Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaosssa Kanta-Hämeen alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen.[8]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Kanta-Hämeen kokonaisuudessaan 1880- ja 1890-luvulla lukuunottamatta Kalvolaa, Humppilaa ja Ypäjää.[9][10]
Suomenkielisen vapaakirkollisuuden voimakkain maaseutuyhteisö syntyi Lammille 1900-luvun alussa. Vapaakirkollisuus sai kannatusta myös Lammin ympäryskunnissa sekä maakunnan lounaisessa osassa. Baptismi vaikutti alueellisesti Forssan seudulla, jossa pidettiin 1920-luvulla baptistisia kokouksia.[11][12]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Kanta-Hämeessä toimii Tampereen hiippakunta. Itäisessä Kanta-Hämeessä toimivaan Hämeenlinnan rovastikuntaan kuuluvat Hattulan seurakunta, Janakkalan seurakunta, Lopen seurakunta, Riihimäen seurakunta ja Hausjärven seurakunta. Läntisessä Kanta-Hämeessä toimii Tammelan rovastikunta, johon kuuluvat Tammelan seurakunta, Forssan seurakunta, Jokioisten seurakunta, Humppilan seurakunta sekä Ypäjän seurakunta.[13]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanta-Hämeen alueella on vaikuttanut 1800-luvun lopulta voimakas evankelinen herätysliike. Evankelisuutta on esiintynyt Riihimäen ja Tampereen välisillä radanvarsipaikkakunnilla sekä Hämeenlinnan tienoilla.[14] Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös rukoushuone Forssassa sekä Luther-sali Riihimäellä.[15]
Hämeenlinnan seudulla on voimakasta uuspietismin tukea. Kansanlähetyksen keskusjärjestön keskustoimisto sijaitsee Hausjärven Ryttylässä.[14][16] Forssassa kokoontuu Hämeen Kansanlähetyksen raamattupiiri ja kansanlähetyksellä on toimintaa muun muassa Tervakoskella, Rengossa, Oitissa, Forssassa ja Tammelassa.[17]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Forssassa Pyhän Sanan luterilainen seurakunta.[18]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Eino Manninen, Lauri Hokkanen ja Lauri Mömmö pitävät aikoinaan kokouksia radanvarren keskuksissa kuten Riihimäellä. Riihimäelle järjestettiin helluntaiseurakunta 1940-luvulla, mutta se hajosi. Veljespäivien päätöksellä lähetettiin Urho Lähde 1946 aloittamaan työtä uudelleen ja Riihimäen helluntaiseurakunta järjestäytyi uudelleen 1947. Forssan helluntaiseurakunta syntyi niin ikää Urho Lähteen toiminnan kautta ja se järjestäytyi vuonna 1938.[19] Kanta-Hämeessä toimii myös Hattulan (1947) ja Janakkalan (2003) helluntaiseurakunnat.[20]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Kanta-Hämeessä toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Kanta-Hämeen ortodoksisia pyhäkköjä ovat Kaunisniemen kirkko Lopella, Forssan rukoushuone, Riihimäen toimitila Minea sekä Lintuvuoren tsasouna Janakkalassa.[21]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanta-Hämeessä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Kanta-Hämeessä on järjestetty vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja Lopella kaksi kertaa vuosina 2012 ja 2022. Seuraavan kerran Suviseurat järjestetään Lopella vuonna 2025.[22] Evankelisuuden valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Forssassa vuonna 1980.[23] Ryttylä toimii nykyisiin Kansanlähetyspäivien vakiintuneena järjestämispaikkana. Kansanlähetyspäivät on järjestetty Ryttylässä 15 kertaa vuosina 1974, 1977, 1980, 1987, 1992, 1997, 2007 sekä yhtäjaksoisesti vuodesta 2016 lähtien.[24]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 15, 19. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
- ↑ Vanaja Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Hauho Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Renko Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Päätoimittaja: Rikkinen, Kalevi: Finlandia: Otavan iso maammekirja 3, Häme, Pirkanmaa, s. 15–20. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07486-5
- ↑ Keskiajan kivikirkot Hannu Asikainen. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Turun hiippakunnan hallinto Kansallisbiografia. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
- ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 527. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 74–80, 86–94. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ Lohikko, Anneli: Baptistit Suomessa 1856–2006, s. 78. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Tampereen hiippakunta. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ SLEY Vuosikertomus 2023 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Info Kansanlähetys. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Toimintaa muualla Hämeessä Hämeen Kansanlähetys. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Forssa: Pyhän Sanan luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 36–37. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Häme Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Kirkot ja pyhäköt Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Suviseurat Lopella 2025 Suviseurat. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 7.12.2024.
