Tammelan kirkko
| Tammelan kirkko | |
|---|---|
 Tammelan kirkko lännestä nähtynä. |
|
| Sijainti | Tammela |
| Koordinaatit | |
| Rakentamisvuosi | 1530-luvun jälkipuoliskolla tai 1540-luvulla |
| Materiaali | harmaakivi |
| Istumapaikkoja | 1100[1] |
 |
|
Tammelan kirkko on Tammelan kunnan keskustassa sijaitseva kivikirkko, joka on todennäköisesti muurattu 1530-luvun jälkipuoliskolla tai 1540-luvulla.[2]
Harmaakivikirkko on ulkoisesti hyvin säilynyt ja historiallisesti arvokas. Kirkolla on pituutta 55 metriä, ja kirkkokäytävä on Suomen toiseksi pisin (pisin on Turun tuomiokirkossa)[3]. Kirkko on saanut nykyisen muotonsa pääosin kahden rakennusvaiheen tuloksena.
Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa kirkko on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.[4]
Kirkon valmistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhan tarinan mukaan kirkon rakennuspaikka valittiin laittamalla härkäpari vetämään kivikuormaa, ja paikkaan jonne härät pysähtyivät, rakennettiin kirkko.
Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1500-luvun alkupuolella Kaukjärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Kirkon kapea itäosa, jossa myös alttari sijaitsee, on peräisin myöhäiskeskiajalta, jolloin kirkko oli korkea mutta lyhyt. Kirkon vanha osa on ulottunut saarnatuoliin asti. Kirkon laajennusosa on valmistunut vuonna 1785, minkä jäljiltä kirkon keskiaikainen ilme on vaikeasti havaittavissa, ainoastaan keskiaikainen esineistö antaa viitteitä siitä. Viimeisimmän laajennuksen myötä kirkon istumapaikkojen määrä nousi yli tuhanteen ja kirkko sai nykyisen muotonsa. Vuonna 2022 kesällä kirkon katto tervattiin uudestaan.lähde?
Kirkon esineistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alttaritaulun krusifiksi on kirkkoakin vanhempi. Krusifiksia on käytetty prosessioristinä.
- Puuveistokset, jotka esittävät Piispa Henrikkiä, Pyhää Olavia, Jeesusta pitelevä Madonna, jolta käsivarret ja Jeesus-lapsi tosin ovat kadonneet, ja Pyhä Kerttu.
- Tammelan suojelupyhimyksen, arkkienkeli Mikaelin, veistos. Veistos esittää arkkienkeliä taistelemassa lohikäärmettä vastaan.
- Pyhän Martin veistos sakariston oven vasemmalla puolella.
- Puinen kastemalja
- Mustapenkki
- Jalkapuu
- Saaren kartanon rouva Vendla von Wrightin lahjoittama kaappikello.
- Hovimaalari R. W. Ekmanin maalaama Kristus Kirkastusvuorella. Vanha alttaritaulu Pyhästä Ehtoollisesta on nykyisin kirkon pohjoisseinällä.
- Ratsumestari G. F. Kuhlmanin hautajaisvaakuna
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tammelan kunnan matkailusivut, Tammelan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tammelan kirkko Tammelan kunta. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 341. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ Ylipainoiset vainajat ja kantajat eivät mahdu kirkkokäytävälle Yle Uutiset. 30.3.2010. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Tammelan kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tammelan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Tammelan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Tammelan kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.