Uskonto Lapissa

Uskontokuntiin kuuluminen Lapissa (pl. Rovaniemi), Tilastokeskus (2023)

  Luterilaisuus (71.6%)

  Muut uskonnot (1.6%)

  Uskontokuntiin kuulumattomat (26.8%)

Ivalon kirkko.

Tämä artikkeli käsittelee Lapin uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Rovaniemen kaupunki, jota käsitellään Rovaniemen uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Lapin maakunnan asukkaista 71,6 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,6 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 26,8 prosenttia väestöstä.

Historia

Katolinen aika

Katolisen Ruotsin ote vakiintui Peräpohjassa 1300-luvun kuluessa kilpailussa erityisesti Novgorodin kanssa. Rannikko järjestettiin hallinnollisesti Tornion seurakuntaan ja Kemin seurakuntaan. Uppsalan ja Turun hiippakuntien välinen raja vakiintui 1370-luvulla Tornion ja Kemin väliin Kaakamajoelle. Kirkollisesti Lappi jakautui historiallisesti näihin hiippakuntiin. Katolisella ajalla Lappiin rakennettiin kirkot Alatornioon ja Keminmaahan.

Luterilainen aika

Kun vuonna 1647 perustettiin Härnösandin hiippakunta, tuli Tornionlaakso kuulumaan siihen. Haminan rauhan jälkeisen rajan myötä koko Suomen Lappi tuli kuulumaan Turun hiippakuntaan. Herätysliikkeistä ensimmäisenä Lappiin tuli herrnhutilaisuus, kun kolme saarnaajaa vaikutti vuonna 1734 Torniossa. 1770-luvulla Ylitornion alueella vaikutti viklundilaisuutena tunnettu herätysliike.

Vuonna 1851 Lapista tuli osa perustettua Kuopion hiippakuntaa. Kuopion hiippakunnan perustamisen aikaan 1800-luvun puolivälisssä oli jo laajenemassa Lars Levi Laestadiuksen alkuunsaattama herätysliike. Ensimmäisenä lestadiolaisuus toimi länsirajan kunnissa 1840-luvun lopulla. Lestadiolaisuus levisi 1860- ja 1870-luvulla Lappiin ja se tunnettiin alkuvaiheessan nimenomaan Lapin kristillisyytenä. Viimeisimmät Lapin kunnista, Inarin ja Kuolajärven, lestadiolaisuus saavutti 1870-luvun alussa.

Liike haarautui 1800-luvun lopulta lähtien Lapissa moniin eri suuntiin. Liike nostatti ajoittain hyvin jyrkkää vastustusta kirkon taholta. Liike saavutti kuitenkin asemansa kirkon sisäisensä herätysliikkeenä erityisesti piispa Juho Rudolf Koskimiehen aikana. Vuonna 1923 Lappi siirtyi Oulun hiippakunnan alaisuuteen.

Protestantismi

Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Lapissa toimii Oulun hiippakunta. Kemi-Tornion rovastikuntaan kuuluvat Kemin seurakunta, Keminmaan seurakunta, Pellon seurakunta, Simon seurakunta, Tervolan seurakunta, Tornion seurakunta sekä Ylitornion seurakunta. Rovaniemi-Koillismaan rovastikuntaan kuuluvat Kemijärven seurakunta, Posion seurakunta, Ranuan seurakunta sekä Sallan seurakunta. Lapin rovastikuntaan kuuluvat Enontekiön seurakunta, Inarin seurakunta, Kittilän seurakunta, Kolarin seurakunta, Muonion seurakunta, Pelkosenniemen seurakunta, Sodankylän seurakunta sekä Utsjoen seurakunta.

Herätysliikkeet

Lappia on yleisesti pidetty lestadiolaisuuden tukialueena. Voimakkainta herätysliikealuetta on Muonionjokilaakso, jonka seurakuntaelämää varsinkin Enontekiön, Muonion ja Pellon alueilla hallitsee rauhansanalaisuus. Lähetysyhdistys Rauhan Sanalla on paikallisosastot Torniossa, Ylitorniolla, Pellossa sekä Muoniossa ja Ylimuoniossa. Uudenheräyksen kannatusta on Kemijärven–Sodankylän tienoilla, joissa sillä on myös paikallistoimintaa.

Vanhoillislestadiolaisuuden vaikutus on tuntuvampaa Kemijokivarressa. Vanhoillislestadiolaisilla on Lapissa Kemin rauhanyhdistys, Keminmaan rauhanyhdistys, Kittilän rauhanyhdistys, Kolarissa Luoteis-Lapin rauhanyhdistys, Inarissa Ivalonlaakson rauhanyhdistys, Posiolla Kynsivaaran seudun rauhanyhdistys ja Posion rauhanyhdistys, Ranualla Impiön rauhanyhdistys, Kuhan seudun rauhanyhdistys, Petäjäjärven rauhanyhdistys ja Ranuan rauhanyhdistys, Simon rauhanyhdistys, Sodankylän rauhanyhidstys, Tervolan rauhanyhdistys, Torniossa Arpelan rauhanyhdistys, Karungin rauhanyhdistys ja Tornion rauhanyhdistys sekä Ylitornion rauhanyhdistys.

Pohjois-Suomen Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa Torniossa.

Muut luterilaiset kirkot

Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on seurakunnat Kemijärvellä, Keminmaalla, Sodankylässä ja Utsjoella.

Helluntaiherätys

Tornion helluntaiseurakunta.

Lapissa on nykyisin 13 helluntaiseurakuntaa joihin kuuluu yhteensä noin 1 100 jäsentä. Lapin suurimpia helluntaiseurakuntia ovat Rovaniemen lisäksi Kemin helluntaiseurakunta ja Kemijärven helluntaiseurakunta. Muita suurempia seurakuntia ovat Tornion, Ivalon ja Sodankylän helluntaiseurakunnat.

Helluntaiherätyksen vaikuttivat jo varhain Lapissa, sillä Hanna Castrénin koti sijaitsi Torniossa. 1910-luvulla Lapissa vieraili useita puhujia. Kemissä oli jo 1920-luvun alkupuolella helluntaiseurakunta. Nykyinen Kemin helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1939 ja oli aluksi koko maakunnan käsittävä.

Tornioon työ juurtui vähitellen ja Tornion helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1933. Tornionjokilaaksossa työ eteni erityisesti 1950-luvulla ja 1960-luvulla länsirajalle järjestäytyi neljä seurakuntaa: Pellon helluntaiseurakunta, Kolarin helluntaiseurakunta, Ylitornion helluntaiseurakunta ja Muonion helluntaiseurakunta.

Kemijärvelle helluntaiherätys saapui vuonna 1931 ja Kemijärven helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1951. Myös Sallaan helluntaiherätys saapui 1950-luvulla. Sodankylään ja Ivaloon helluntailaisuus levisi 1930-luvulla. Sodankylän helluntaiseurakunta ja Ivalon helluntaiseurakunta syntyivät molemmat vuonna 1951. Kittilässä helluntaipuhujat vierailivat jo 1920-luvulla ja varsinainen Kittilän helluntaiseurakunta syntyi vuonna 1966. Posiolle helluntaityö levisi 1950-luvulla.

Katolinen kirkko

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Lapissa toimii Oulussa keskuspaikkaansa pitävä Nasaretin Pyhän Perheen katolinen seurakunta. Seurakunta järjestää säännöllistä toimintaa Kemissä ja Torniossa.

Ortodoksinen kirkko

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Lapissa toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta järjestää jumalanpalveluksia Kemissä, Torniossa, Tervolassa ja Pohjois-Lapissa. Seurakunnan pyhäkköjä ovat Pyhän Kolminaisuuden ja pyhän pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko Nellimissä, Pyhän esipaimen Nikolaoksen kirkko Ivalossa, Pyhän pyhittäjä Trifon Petsamolaisen kirkko Sevettijärvellä, Pyhien Boriksen ja Glebin tsasouna Keväjärvellä, Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen rukoushuone Tervolassa, Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko Torniossa sekä Pyhän Johannes Kastajan syntymän kirkko Kemissä.

Kulttuuri

Tapahtumat

Tornion Suviseurat vuonna 2016.

Lapissa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on järjestetty Torniossa viisi kertaa vuosina 1909, 1929, 1952, 1994 ja 2016, Kemissä kolme kertaa vuosina 1919, 1939 ja 1955, Ranualla kaksi kertaa vuosina 1973 ja 1989 sekä Keminmaalla vuonna 1980.

Rauhansanalaisten Suvijuhlat on järjestetty Muoniossa neljä kertaa vuosina 1985, 1995, 2005 ja 2015, Ylitorniossa kolme kertaa vuosina 1987, 2000 ja 2014, Alatorniossa kolme kertaa vuosina 1992, 2002 ja 2012 sekä Pellossa kaksi kertaa vuosina 2004 ja 2018.

Katso myös

• Uskonto Rovaniemellä