Uskonto Jyväskylässä
Uskontokuntiin kuuluminen Jyväskylässä, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Jyväskylän uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Jyväskylän kaupungissa 62,1 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 34,8 prosenttia väestöstä.[1]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylässä toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Jyväskylän seurakunta, jonka toiminta kattaa koko Jyväskylän alueen. Jyväskylän seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin seurakunta.[2] Jyväskylän seurakunta kuuluu Lapuan hiippakunnan Eteläisen Keski-Suomen rovastikuntaan. Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilla on toimisto myös Jyväskylässä.[3]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylää on pidetty perinteisesti vastaanottavaisena erilaisille kristinuskon virtauksille ja samalla vaikuttavana keskuksena. Vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäinen kannatusalue ulottuu Pohjois-Pohjanmaalta Jyväskylään saakka. Herännäisyydellä on ollut Jyväskylässä perinteisesti oma kannattajaryhmänsä.[4] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Jyväskylässä toimii Jyväskylän rauhanyhdistys.[5] Herännäisyyden piirissä toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Jyväskylän paikallisosasto.[6] Evankelisen herätysliikkeen piirissä toimiva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Jyväskylässä Lutherin kirkossa.[7]
Viidennen herätysliikkeen piirissä Jyväskylä toimii Keski-Suomen Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Jyväskylässä oma Lähetyskoti. Myös Kansan Raamattuseura järjestää Jyväskylässä tilaisuuksia. Kansan Raamattuseura kokoontuu kulttuuritila Omenapuussa.[8][9]
Helluntailaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntailaisuuden piirissä Jyväskylässä toimii Jyväskylän helluntaiseurakunta, joka on yli 2 000 jäsenellään (2020) yksi helluntaiherätyksen suurimmista. Muita Jyväskylässä toimivia helluntaiseurakuntia ovat Tikkakosken helluntaiseurakunta, Herätyksen Tuli -seurakunta ja Länsi-Päijänteen helluntaiseurakunta. Jyväskylän ensimmäiset helluntaijuhlat järjestettin vuonna 1916. Vuonna 1921 kaupungininsinööri Eino Järvilehto ryhtyi kokoamaan uskovia vapaamuotoisiin kokouksiin. Toiminnan seurauksena syntyi Jyväskylän helluntaiseurakunta vuonna 1926.[10]
Seurakunnalla on ollut erityinen herätyskausi 1950-luvulla ja seurakunta on kasvanut myöhemminkin voimakkaasti. Seurakunta toimi pitkään Siion-temppelissä Harjun kaupunginosassa. Seurakunnan uusi tapahtumakeskus Helmi valmistui Hippokselle vuonna 2019.[10][11]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Jyväskylässä toimii Pyhän Olavin katolinen seurakunta. Seurakunta kuuluu Helsingin katoliseen hiippakuntaan. Katolinen seurakunta kokoontuu Harjun kaupunginosassa sijaitsevassa Pyhän Olavin kirkossa.[12]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstaninopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Jyväskylässä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[13] Seurakunnan pääkirkko on Nisulassa sijaitseva Kristuksen ylösnousemuksen kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1954 ja sen on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela.[14]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylässä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Jyväskylä on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja neljä kertaa vuosina 1918, 1927, 1937 ja 1958.[15] Herännäisten valtakunnalliset Herättäjäjuhlat on järjestetty kaupungissa kaksi kertaa vuosina 1947 ja 1991.[16] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Jyväskylässä kolme kertaa vuosina 1969, 1994 ja 2014.[17] Vapaakirkollisten kesäjuhlat on järjestetty Jyväskylässä kolme kertaa vuosina 1971, 1985 ja 2011.[18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Seurakunta lyhyesti Jyväskylän seurakunta. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Lapuan hiippakunta. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Paikallisosastot h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Tapahtumat Keski-Suomen Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Kaupungit: Jyväskylä Kansan Raamattuseura. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 47. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4.
- ↑ Launonen, Leevi: Muutto uuteen kotiin Ristin Voitto. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomssa. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Info Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Jäppinen Jussi ja Voutilainen Heli-Maija: Keski-Suomen kirkot. Kopijyvä kustannus Oy, 2002. ISBN 952-5092-81-x.
- ↑ Lahtinen, Sara: 60 vuotta sitten Suviseurat olivat melkein Jyväskylän keskustassa Keskisuomalainen. 2.7.2018. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.
| ||||||||||||||||||
