Uskonto Jyväskylässä
Uskontokuntiin kuuluminen Jyväskylässä, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Jyväskylän uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Jyväskylän kaupungissa 62,1 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 34,8 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän maaseurakunnan alueet kuuluivat 1560 perustettuun Rautalammin emäseurakuntaan, josta ne siirrettiin Laukaaseen vuonna 1628. Jyväskylästä tuli rukoushuonekunta vuonna 1660 ja se sai kappelioikeudet vuonna 1693. Ensimmäinen oma kappalainen aloitti vuonna 1787. Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837 Laukaan emäseurakuntaan Jyväskylän kappelin alueelle. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Venäläiset polttivat kirkkotarhan ympäri rakennetun aidan vuonna 1808.[2][3]
Jyväskylä erotettiin Laukaasta vuonna 1856 ja sai samalla Petäjäveden kappelin. Petäjävesi erotettiin kuitenkin jo 1867 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Kaupunki sai oman saarnaajan vuonna 1863. Toivakan rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1873 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1901. Vuonna 1875 Jyväskylän seurakunnasta erotettiin kaupunki itsenäiseksi kaupunkiseurakunnaksi ja vanhasta Jyväskylästä tuli maaseurakunta.[2][3]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta.[4] Vapaakirkollinen liike vaikutti Jyväskylän seudulla jo 1890-luvulla ja Jyväskylän vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1892 Fredrik Nyreenin toiminnan kautta. Useita nuoria ylioppilaita liittyi vapaakirkolliseen saarnatyöhön 1890-luvun alussa. Alkujaan vaikutus oli ruotsinkielistä, mutta vähitellen toiminta muuttui kokonaan suomenkieliseksi. 1890-luvun puolivälistä lähtien toiminta ulottui myös Jyväskylän lähiympäristöön.[5][6] Baptismi muodosti 1900-luvun alussa Keski-Suomessa tiheän alueorganisaation ja toiminta alkoi Vaajakoskella vuonna 1911. Vaajakosken baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1920.[7][8]
Kirkko ja kellotapuli paloivat tammikuussa 1918 perustuksiaan myöden. Kaupunkiseurakuntaan liitettiin vuonna 1908 Syräjälän ja Mäki-Matin alueet, sitten vuonna 1941 Nisula, Lohikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Keljo ja vuonna 1944 Lahjaharju.[2][3]
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1965 maaseurakunnasta liitettiin kaupunkiseurakuntaan Kuokkala, Tikka, Keljo, Taka-Keljo, Ritoniemi, Seppälänkangas ja Matinmäki. Maaseurakuntaan liitettiin puolestaan Palvajärven ja Vehniän lentokentän alue vuonna 1974. Vuosituhannen vaihteessa Jyväskylän seurakunta oli kahden suurimman joukossa.[2][3]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylässä toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Jyväskylän seurakunta, jonka toiminta kattaa koko Jyväskylän alueen. Jyväskylän seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin seurakunta.[9] Jyväskylän seurakunta kuuluu Lapuan hiippakunnan Eteläisen Keski-Suomen rovastikuntaan. Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulilla on toimisto myös Jyväskylässä.[10]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylää on pidetty perinteisesti vastaanottavaisena erilaisille kristinuskon virtauksille ja samalla vaikuttavana keskuksena. Vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäinen kannatusalue ulottuu Pohjois-Pohjanmaalta Jyväskylään saakka. Herännäisyydellä on ollut Jyväskylässä perinteisesti oma kannattajaryhmänsä.[11] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Jyväskylässä toimii Jyväskylän rauhanyhdistys.[12] Herännäisyyden piirissä toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Jyväskylän paikallisosasto.[13] Evankelisen herätysliikkeen piirissä toimiva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Jyväskylässä Lutherin kirkossa.[14]
Viidennen herätysliikkeen piirissä Jyväskylä toimii Keski-Suomen Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Jyväskylässä oma Lähetyskoti. Myös Kansan Raamattuseura järjestää Jyväskylässä tilaisuuksia. Kansan Raamattuseura kokoontuu kulttuuritila Omenapuussa.[15][16]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Jyväskylässä Jesajan luterilainen seurakunta.[17]
Helluntailaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntailaisuuden piirissä Jyväskylässä toimii Jyväskylän helluntaiseurakunta, joka on yli 2 000 jäsenellään (2020) yksi helluntaiherätyksen suurimmista. Muita Jyväskylässä toimivia helluntaiseurakuntia ovat Tikkakosken helluntaiseurakunta, Herätyksen Tuli -seurakunta ja Länsi-Päijänteen helluntaiseurakunta. Jyväskylän ensimmäiset helluntaijuhlat järjestettin vuonna 1916. Vuonna 1921 kaupungininsinööri Eino Järvilehto ryhtyi kokoamaan uskovia vapaamuotoisiin kokouksiin. Toiminnan seurauksena syntyi Jyväskylän helluntaiseurakunta vuonna 1926.[18]
Seurakunnalla on ollut erityinen herätyskausi 1950-luvulla ja seurakunta on kasvanut myöhemminkin voimakkaasti. Seurakunta toimi pitkään Siion-temppelissä Harjun kaupunginosassa. Seurakunnan uusi tapahtumakeskus Helmi valmistui Hippokselle vuonna 2019.[18][19]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Jyväskylässä toimii Pyhän Olavin katolinen seurakunta. Seurakunta kuuluu Helsingin katoliseen hiippakuntaan. Katolinen seurakunta kokoontuu Harjun kaupunginosassa sijaitsevassa Pyhän Olavin kirkossa.[20]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Jyväskylässä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[21] Seurakunnan pääkirkko on Nisulassa sijaitseva Kristuksen ylösnousemuksen kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1954 ja sen on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela.[22]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylässä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Jyväskylä on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja neljä kertaa vuosina 1918, 1927, 1937 ja 1958.[23] Herännäisten valtakunnalliset Herättäjäjuhlat on järjestetty kaupungissa kaksi kertaa vuosina 1947 ja 1991.[24] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Jyväskylässä kolme kertaa vuosina 1969, 1994 ja 2014.[25] Vapaakirkollisten kesäjuhlat on järjestetty Jyväskylässä kolme kertaa vuosina 1971, 1985 ja 2011.[26]
Helluntaiherätyksen järjestyksessään kuudennet valtakunnalliset kesäjuhlat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1950. Tapahtumapaikkana oli Lounaispuisto. Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan suurimmissa kokouksissa oli paikalla noin 7 000 osallistujaa.[27]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 6.10.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Jyväskylän maaseurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ a b c d Jyväskylän kaupunkiseurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
- ↑ Kertomus Suomen Vapaakirkon, vapaan lähetyksen, varhaisnuorisoliiton ja vapaakirkon nuorten C.E. liiton toimintavuodelta 1928, s. 3–32. Tampere: Suomen Vapaakirkko, 1929.
- ↑ Jyväskylän vapaaseurakunta 125 vuotta Jyväskylän vapaaseurakunta. Viitattu 7.1.2025.
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 73–94. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ Lohikko, Anneli: Baptismi Suomessa 1856–2006, s. 80–81. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
- ↑ Seurakunta lyhyesti Jyväskylän seurakunta. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Lapuan hiippakunta. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Paikallisosastot h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Tapahtumat Keski-Suomen Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Kaupungit: Jyväskylä Kansan Raamattuseura. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Jyväskylä: Jesajan luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 47. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Launonen, Leevi: Muutto uuteen kotiin Ristin Voitto. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomssa. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Info Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Jäppinen Jussi ja Voutilainen Heli-Maija: Keski-Suomen kirkot. Kopijyvä kustannus Oy, 2002. ISBN 952-5092-81-X
- ↑ Lahtinen, Sara: 60 vuotta sitten Suviseurat olivat melkein Jyväskylän keskustassa Keskisuomalainen. 2.7.2018. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Sopanen, Tapio: Yhteys kantaa: juhannuskonferenssi 70 vuotta, s. 48–51. Aikamedia, 2016. ISBN 978-952-252-217-7
