Uskonto Lahdessa

Uskontokuntiin kuuluminen Lahdessa, Tilastokeskus (2023)

  Luterilaisuus (60.6%)

  Muut uskonnot (2.9%)

  Uskontokuntiin kuulumattomat (36.5%)

Ristinkirkko on Lahden evankelis-luterilaisten seurakuntien pääkirkko.

Tämä artikkeli käsittelee Lahden uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Lahden kaupungissa 60,6 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 36,5 prosenttia väestöstä.

Historia

Uskonnollisen vapauden aika

Lahti perustettiin vuonna 1878 Hollolan alueelle kauppalaksi Lahden kylän sekä osaksi Järvenpään kylään kuuluvan Anttilan talon alueelle. Hollolan toinen kappalainen määrättiin sijoitettavaksi Lahden kauppalaan vuonna 1886. Lahdesta tuli emäseurakunta vuonna 1901 ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1905. Ensimmäinen kirkkoherra kaupunkiin tuli vuonna 1917

Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Vapaakirkollinen liike vaikutti Lahdessa 1890-luvun vaihteesta lähtien ja monet valtakunnalliset vaikuttajat vaikuttivat kaupungissa vuosikymmenellä. Vuosisadan vaihteessa vapaaseurakuntalaiset olivat kaupungin suurin vapaakirkollinen liike. 1910-luvulla vapaakirkollisuus koki suuren kasvukauden ja kaupunkiin perustettiin CE-yhdistys vuonna 1910. Itsenäinen Lahden vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1912. Metodismilla oli pysyvää vaikutusta Lahdessa 1910-luvulta lähtien ja toiminta oli aktiivista erityisesti vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Lahden metodistiseurakunta perustettiin vuonna 1921.

Toisen maailmansodan jälkeen

Lahden seurakuntajako laitettiin vireille vuonna 1951. Tarkoituksena oli muodostaa neljä seurakuntaa, jotka liitettiin viidenteen kantaseurakuntaan eli myöhemmin Keski-Lahden seurakuntaan. Pohjoinen seurakunta jäi vielä muodostamatta. Vuonna 1955 toteutui Launeen seurakunta, johon kuului eteläinen alue. Seuraavana vuonna seurakuntaan liitettiin Orimattilasta Renkomäen ja Ämmälän alueet ja Hollolasta Jokimaa ja Okeroinen. Vuonna 1957 päätettiin perustaa Joutjärven seurakunta Lahden ja Loviisan radan itäpuolelle. Salpausselän seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1961 Lahden läntisellä puolella.

Protestantismi

Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko

Lahdessa toimii viisi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Mikkelin hiippakunnan alaiseen Päijät-Hämeen rovastikuntaan. Lahdessa toimivia seurakuntia ovat Keski-Lahden seurakunta, Launeen seurakunta, Joutjärven seurakunta, Salpausselän seurakunta sekä Nastolan seurakunta. Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Lahden seurakuntayhtymän.

Herätysliikkeet

Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone ja keskustoimisto Lahdessa.

Herätysliikkeistä erityisesti esikoislestadiolaisuus on voimakasta Lahden seudulla. Lahti on esikoislestadiolaisen liikkeen keskuspaikka. Esikoislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimii Esikoislestadiolaiset, jonka rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla, sekä kotipaikkaansa Lahdessa pitävä Esikoiset, jonka keskeinen toimintakeskus on Liipolan seurakuntakeskus. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimii Lahden Rauhanyhdistys.

Lahti on myös evankelioivan herätyskristillisyyden voimakasta tukialuetta. Lahdessa vaikuttaa myös evankelinen herätysliike. Viidennen herätysliikkeen piirissä Lahti toimii Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Lahdessa oma Lähetyskoti. Evankelisen herätysliikkeen piirissä toimiva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Lahdessa Lutherin kirkossa. Herännäisyyden piirissä toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Lahden seudun paikallisosasto.

Muut luterilaiset kirkot

Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Lahdessa Samuelin luterilainen seurakunta.

Helluntailaisuus

Helluntailaisuuden piirissä Lahdessa toimii Lahden helluntaiseurakunta, joka on yksi helluntailiikkeen suurista seurakunnista. Lisäksi Lahdessa toimii myös Nastolan helluntaiseurakunta. Lahti muodostui helluntailiikkeen Etelä-Hämeen keskukseksi 1920-luvulla. Lahden helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1926. Lahdessa vietettiin ensimmäiset helluntailiikkeen valtakunnalliset kesäjuhlat vuonna 1939. Seurakunnan helluntaikirkko rakennettiin vuonna 1972. Helluntaiseurakuntaan kuului 1980-luvun puolivälissä vajaat 2 000 henkilöä.

Katolinen kirkko

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Lahti kuuluu Kouvolassa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Ursulan katolisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää toimintaa Lahdessa säännöllisesti Launeen kirkossa.

Ortodoksinen kirkko

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Lahti kuuluu Helsingin ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Ortodoksisella seurakunnalla on Lahdessa vuonna 1955 valmistunut Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kirkon suunnittelija on arkkitehti Toivo Paatela.

Kulttuuri

Tapahtumat

Lahdessa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Lahdessa järjestetään perinteisesti vuosittain esikoislestadiolaisten juhannusseurat. Juhannusseurat on järjestetty Lahdessa 1920-luvulta lähtien. Juhannusseuroihin osallistuu vuosittain noin 5 000 henkeä.

Kiertävistä herätysliikkeiden tapahtumista Lahti on isännöinyt evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia vuosina 1969 ja 2014, herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia kahdesti vuosina 1953 ja 2007 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1968 ja 2010. Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Lahdessa viisi kertaa vuosina 1978, 1983, 1987, 1993 sekä 1997.

Katso myös

• Uskonto Päijät-Hämeessä