Uskonto Päijät-Hämeessä
Uskontokuntiin kuuluminen Päijät-Hämeessä (pl. Lahti), Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Päijät-Hämeen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Lahden kaupunki, jota käsitellään Lahden uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Päijät-Hämeen maakunnan asukkaista 69,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,8 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 28,8 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katolinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristilliseen hautaustapaan siirryttiin Hämeen alueella noin vuonna 1150. Päijät-Hämeen yhteys Ruotsin valtapiiriin ja sen kirkolliseen toimintaan lujittui 1200-luvulla, kun alueelle tehtiin toinen katolinen ristiretki.[2][3]
Ensimmäisenä alueelle perustettiin Hollolan seurakunta vuonna 1231.[4] Hämeen seutu oli 1200-luvulla lännen ja idän kirkkojen raja-aluetta. Novgorodilaisten ja hämäläisten väliset yhteenotot olivat kuumimmilaan vuosina 1226-1228 roomalaiskatolisen käännytystyön onnistuttua. Hämäläiset ryhtyivät kapinaan kirkkoa vastaan 1237, jonka kukisti piispa Tuomas. Birger-jaarli teki myöhemmin retken Hämeeseen.[5]
Katolisella ajalla Päijät-Häme oli kirkonrakentamisen painopistealuetta erityisesti nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1480–1550. Päijät-Hämeeseen rakentui kivikirkot Hollolaan ja Sysmään sekä sakaristo Padasjoelle.[6]
Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1554 totutetussa hiippakuntajaosssa Päijät-Hämeen Hollolan alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.[7] Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä. Aikakaudella papin virat periytyivät voimakkaasti. Esimerkiksi Tönnerukset hoitivat Orimattilan papin virkaa lähes sadan vuoden ajan.[2]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Päijät-Hämeen kokonaisuudessaan 1880- ja 1890-luvulla lukuunottamatta itäisen osan Hartolaa ja Nastolaa.[8][9]
Baptismi vaikutti hetkellisesti Päijät-Hämeessä 1920-luvun alussa alueellisesti Vääksyn seudulla Hannes Sarlinin ja Vilho Murtosen kautta.[10][11]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Päijät-Hämeessä toimii Mikkelin hiippakunta. Päijät-Hämeen alue kuuluu kokonaisuudessaan Päijät-Hämeen rovastikuntaan. Päijät-Hämeessä toimivia seurakuntia ovat Asikkalan seurakunta, Heinolan seurakunta, Hollolan seurakunta, Iitin seurakunta, Orimattilan seurakunta sekä Tainionvirran seurakunta Hartolassa ja Sysmässä.[12]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahden seudulla on voimakkaasti vaikuttaneet sekä evankelinen herätysliike että esikoislestadiolaisuus. Lahden seutu on myös uuspietismi voimakasta tukialuetta.[13] Esikoislestadiolaisilla on rukoushuoneet Padasjoella ja Heinolassa. Myös Esikoiset järjestävät seuroja Padasjoella.[14][15]
Evankelista herätysliikettä edustavalla Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös kesäkoti Hollolan Tuohirannassa.[16] Päijät-Hämeen Kansanlähetys järjestää toimintaa muun muassa Heinolassa ja Orimattilassa.[17]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahden ympäristöön on syntynyt useita keskikokoisia helluntaiseurakuntia. Lahdesta käsin tehdyn työn ja osittain vanhemman työn tuloksena muun muassa Orimattilaan (jossa Naimi Ahvenainen toimi pitkään), Nastolaan ja Vääksyyn. Vääksyn helluntaiseurakunta muodostettiin Vääksyn ja Padasjoen rukouspiirien lisäksi vanhemmista Asikkalan ja Kalkkisten seurakunnista. Idempänä ovat Hartolan ja Sysmän pienemmät seurakunnat sekä keskikokoinen Heinolan helluntaiseurakunta. Heinolassa tunnettu johtohahmo on ollut Antero Lehtinen.[18] Päijät-Hämeessä toimii myös Hollolan (1993) ja Padasjoen (1981) helluntaiseurakunnat.[19]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Päijät-Hämeessä toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Päijät-Hämeen ortodoksisia pyhäkköjä ovat Heinolan Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko, Kausalan tsasouna Iitissä sekä Orimattilan tsasouna.[20]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päijät-Hämeessä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Päijät-Hämeessä on järjestetty vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja Hollolassa kaksi kertaa vuosina 1974 ja 1984.[21] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Heinolassa vuonna 1975.[22]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 7.12.2024.
- ↑ a b Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 15, 19, 97, 107. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
- ↑ Päätoimittaja: Rikkinen, Kalevi: Finlandia: Otavan iso maammekirja 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo, s. 267–272. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07486-5
- ↑ Hollola Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Päätoimittaja: Rikkinen, Kalevi: Finlandia: Otavan iso maammekirja 3, Häme, Pirkanmaa, s. 15–20. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07486-5
- ↑ Keskiajan kivikirkot Hannu Asikainen. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Turun hiippakunnan hallinto Kansallisbiografia. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
- ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 527. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 74–80. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ Lohikko, Anneli: Baptistit Suomessa 1856–2006, s. 85. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Mikkelin hiippakunta. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Paikkakunnat Esikoislestadiolaiset. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Padasjoen tapahtumat Esikoiset. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ SLEY Vuosikertomus 2023 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Toimintaa alueellamme Päijät-Hämeen Kansanlähetys. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 36–37. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Häme Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Kirkot ja pyhäköt Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Suviseurat Hollolassa 29.6.-2.7.1984 Antikvaari. Viitattu 7.12.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 7.12.2024.
