Uskonto Etelä-Savossa
Uskontokuntiin kuuluminen Etelä-Savossa (pl. Mikkeli), Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Savon uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Mikkelin kaupunki, jota käsitellään Mikkelin uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Etelä-Savon maakunnan asukkaista 73,7 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,2 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,2 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katolinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Savon alue eli Savilahti muodosti oman ortodoksisen kirkkopitäjänsä eli pogostan jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsi sai hallintaansa pääosan Etelä-Savosta. Ennen 1400-lukua Etelä-Savossa oli vain yksi seurakunta: Savitaipaleen seurakunta. 1400- ja 1500-luvuilla itsenäistyivät Säämingin seurakunta, Mäntyharjun seurakunta, Pieksämäen seurakunta ja Rantasalmen seurakunta.[2] Etelä-Savon vanhin kirkko on Savilahden kivisakasti.[3]
Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaosssa Etelä-Savon alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.[4] Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä.[5] Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 osa Etelä-Savosta jäi Venäjälle.[6]
Herätysliikkeiden toiminta Etelä-Savossa alkoi 1800-luvun alussa ensimmäisenä Margareta Högmanin ystäväliikkeen kautta. 1820-luvulla liikkeestä kehittyi oma herännäisliikkeensä ja sen vaikutus ulottui kaikkiin maakunnan pitäjiin. Liike sammui 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja sen kannattajat jatkoivat toimintaa evankelisessa herätysliikkessä tai paikallisessa lähetysherätyksessä.[5]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Etelä-Savossa ensimmäisenä lähinnä Pieksämäen alueen 1890-luvulla. Yksittäisiä ryhmiä esiintyi myös muualla maakunnassa.[7][8]
Baptismi sai 1920-lukuun mennessä yksittäistä kannatusta Etelä-Savon alueella. Metodistisella liikkeellä oli 1920-lukuun mennessä kannatusta seitsemällä paikkakunnalla.[9]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Etelä-Savossa toimii Mikkelin hiippakunta. Maakunnan seurakunnat kuuluvat Etelä-Savon rovastikuntaan. Maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Hirvensalmen seurakunta, Juvan seurakunta, Kangasniemen seurakunta, Mäntyharjun seurakunta, Pieksämäen seurakunta sekä Savonlinnan seurakunta.[10]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Savon herätysliikkeistä on uuspietismi voimakkain. Kansanlähetyksellä on ollut voimakasta kannatusta Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Myös Saimaan ympäristössä uuspietismillä on ollut kannatusta.[11] Etelä-Savon Kansanlähetyksellä on säännöllistä toimintaa Savonlinnassa ja Pieksämäellä.[12]
Perinteisten herätysliikkeiden vaikutus ei Etelä-Savossa ole ollut erityisen voimakasta. Eniten Etelä-Savossa on esiintynyt herännäisyyttä, jonka vaikutus on ollut voimakasta vain Pieksämäellä.[11] Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Etelä-Savossa toimivia paikallisosastoja ovat Mäntyharjun seudun, Pieksämäen, Savonlinnan seudun ja Sulkavan paikallisosastot.[13]
Alueen eteläosissa on ollut evankelisen herätysliikkeen vähäistä kannatusta.[11] Vanhoillislestadiolaisuuden kannattajaryhmiä on ollut alueella, joka ulottuu Varkauden–Leppävirran tienoilta Heinävedelle. Kannatus on kuitenkin ollut hajanaista.[11] Vanhoillislestadiolaisilla on rauhanyhdistys Savonlinnassa.[14]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on seurakunnat Pieksämäellä ja Savonlinnassa.[15][16]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikkiaan Etelä-Savossa toimii nykyisin kahdeksan helluntaiseurakuntaa.[17] Suurin helluntaiseurakunta on vuonna 1920 järjestäytynyt Savonlinnan helluntaiseurakunta. Helluntaiherätys tuli Etelä-Savossa ensimmäisenä Mäntyharjulle vuonna 1924 ja Mäntyharjun helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1928. Muualla Etelä-Savossa työ lähti käyntiin 1920-luvulla. Juvan helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1937. Sotien jälkeen herätystä oli etenkin Savonlinnassa. Pieksämäen helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1961 ja se oli sodanjälkeisen herätyksen tulosta.[18]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Etelä-Savo kuuluu Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Joosefin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Savonlinnassa säännöllistä toimintaa ortodoksisen seurakunnan tiloissa.[19]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Etelä-Savossa toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta. Etelä-Savon ortodoksisia pyhäkköjä ovat Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkko Savonlinnassa sekä Neitsyt Marian syntymän kirkko Pieksämäellä.[20]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kainuussa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Savonlinnassa kaksi kertaa vuosina 1918 ja 1956, Pieksämäellä vuonna 1974.[21] Evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Savonlinnassa vuonna 1974.[22] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Pieksämäellä kolme kertaa vuosina 1978, 1996 ja 2012 sekä Säämingissä vuonna 1990.[23]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Päätoimittaja: Rikkinen, Kalevi: Finlandia: Otavan iso maammekirja 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo, s. 267–272. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07486-5
- ↑ Keskiajan kivikirkot Hannu Asikainen. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Turun hiippakunnan hallinto Kansallisbiografia. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ a b Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 97, 170–180. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
- ↑ Rajakivestä löytyi "hymiö", jonka alkuperää ei tiedetä Yle. 14.9.2021. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 567–574. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 74–80, 81–85. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Mikkelin hiippakunta. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ a b c d Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 155. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Toiminta piirissä Etelä-Savon Kansanlähetys. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Pieksämäki Lähetyshiippakunta. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Savonlinna: Pyhän Jaakobin luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Savo Suomen helluntaikirkko. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 45–47. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 18.12.2024.
- ↑ Jumalanpalvelukset Saimaan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 13.12.2024.
