Uskonto Tampereella

Uskontokuntiin kuuluminen Tampereella, Tilastokeskus (2023)

  Luterilaisuus (56.4%)

  Muut uskonnot (3.3%)

  Uskontokuntiin kuulumattomat (40.3%)

Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907.

Tämä artikkeli käsittelee Tampereen uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Tampereen kaupungissa 56,4 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,3 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 40,3 prosenttia väestöstä.

Historia

Katolinen aika

Katolisella ajalla nykyinen Tampereen alue oli kirkonrakentamisen painopistealuetta erityisesti nuoremman kirkkosukupolven aikana vuosina 1480–1550. Alueelle rakentui kivikirkko Messukylään.

Luterilainen aika

Ennen seurakunnan itsenäistymistä Tampere oli kirkollisesti osa Pirkkalaa ja vuodesta 1547 osa Messukylän seurakuntaa. Messukylä oli aluksi Pirkkalaan kuuluva kappeli, joka erotettiin omaksi emäseurakunnaksi vuonna 1636. Vuonna 1779 perustettu kaupunkiin perustettiin Tampereen kaupunkiseurakunta saarnahuoneineen ja saarnaajineen vuonna 1786. Kaupunkiseurakunnan alaisuudessa toimi saarnahuonekuntana Finlaysonin aloitteesta ja kustannuksella vuosina 1846–1880 Tampereen tehdasseurakunta.

Tampereen kaupunkiseurakunnan ensimmäisiä kirkkoja olivat vuonna 1824 rakennettu Tampereen vanha kirkko ja vuonna 1881 valmistunut Aleksanterin kirkko. Vuosina 1902–1907 rakentui Tampereen Johanneksen kirkko, joka tunnetaan nykyisin Tampereen tuomiokirkkona. Tehdasseurakunnalla oli oma vuonna 1879 valmistunut kirkko. Kaupungin läntiset esikaupunkilaueet olivat osa Pirkkalan Harjun kappeliseurakuntaa vuosina 1639–1851.

Uskonnollisen vapauden aika

Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Vapaakirkollinen liike vaikutti Tampereella 1880-luvulta lähtien ja Tampereen vapaakirkkoseurakunta perustettiin vuonna 1884. Seurakunnan ensimmäisenä saarnaajana toimi Hjalmar Braxén ja vuonna 1885 seurakunnan piirissä oli laajaa herätystä. Vuonna 1886 Tampereella pidettiin allianssiliikkeen kokous. Tampereen vapaakirkollinen piirilähetys aloitti toimintansa vuonna 1902. Baptistien vaikutus alkoi Tampereella vuonna 1888 Johan Liljestrandin kautta ja Tampereen baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1890.

Metodismin vaikutus Tampereella alkoi vakiintua 1890-luvulla. Ensimmäinen tunnettu metodisti oli Maria Charlotta Hydén, joka toimi Finlaysonin tehtaan lasten opettajana. Vuonna 1897 Tampereella aloitettiin Metodistikirkon teologinen seminaari. Tampereen metodistiseurakunnasta muodostui maan johtava suomenkielinen metodistiseurakunta 1900-luvun alussa.

Messukylä erosi vuonna 1904 itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja kirkko paloi vuoden 1918 sodan aikana. Pispalan esikaupunkisaarnaaja toimi Tampereen seurakunnan alaisena vuodesta 1908 alkaen. Pispalan alueliitoksen jälkeen Harjun seurakunnan alue liittyi Tampereeseen vuonna 1937.

Tampereen kaupunkiseurakunnasta tuli tuomiokirkkoseurakunta vuonna 1923 Tampereen hiippakunnan perustamisen myötä. Tuomiokirkkoseurakunnasta erotettiin vuonna 1926 Tampereen ruotsalainen seurakunta. Aleksanterin kirkko syttyi palamaan vuonna 1937.

Toisen maailmansodan jälkeen

Alueliitoksen myötä Messukylästä tuli tamperelainen seurakunta vuonna 1947. Pyynikin, Kalevan, Viinikan ja Härmälän seurakunnat muodostettiin vuonna 1953. Myöhempien alueliitosten myötä tamperelaiseina aloittivat toimintansa Aitolahti vuonna 1966, Teisko vuonna 1972 ja Messukylän Hervanta vuonna 1980. Vuosisadan vaihteessa Tampereen seurakuntayhtymään kuului 11 seurakuntaa, joilla oli yhteinen talous, hallinto ja väestökirjanpito.

Protestantismi

Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko

Tampereen seurakuntayhtymään kuuluu viisi seurakuntaa: Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, Eteläinen seurakunta, Harjun seurakunta, Messukylän seurakunta sekä Tampereen ruotsalainen seurakunta.

Tampereen evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on 16 kirkkoa. Vanhin on Messukylän vanha kirkko 1500-luvulta. Teiskon kirkko on rakennettu vuosina 1787–1788. 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kirkkoja ovat Vanha kirkko 1825, Finlaysonin kirkko 1879, Messukylän kirkko 1879, Aleksanterin kirkko 1881, Tampereen tuomiokirkko 1902–1907, Aitolahden vanha kirkko 1928, ja Viinikan kirkko. 1932. Uudempia kirkkoja ovat Lielahden kirkko 1961, Kalevan kirkko 1964–1966, Pispalan kirkko 1971, Härmälän kirkko 1972, Tesoman kirkko 1977–1978, Hervannan kirkko 1979 sekä Aitolahden kirkko 2001.

Herätysliikkeet

Tamperelle on muodostunut eri herätysliikkeiden kannattajaryhmiä. Osittain liikkeillä on 1800-luvulle ulottuvat perinteet, mutta enimmäkseen niiden elinvoimaisuus on perustunut muuttoliikkeeseen. Evankelioivan herätyskristillisyyden vaikutus on ollut Tampereella 1960-luvulta lähtien vanhoja herätysliikkeitä voimakkaampaa. Viidennen herätysliikkeen piirissä Tampere toimii Hämeen Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Tampereella oma Lähetyskoti. Myös Kansan Raamattuseura järjestää Tampereella tilaisuuksia seurakuntien tiloissa.

Vanhoillislestadiolainen herätysliike on toiminut Tampereella 1800-luvulta lähtien. Tampereen rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1889. Rauhanyhdistyksen ensimmäiset toimitilat sijaitsivat Hämeenpuistossa. Rauhanyhdistyksen nykyinen toimitalo Nekalassa valmistui vuonna 1983. Tampereella toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Tampereen seudun osasto. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö toimii Tampereen Kyttälässä sijaitsevalla Luther-talolla.

Muut luterilaiset kirkot

Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Tampereella Pyhän Johanneksen luterilainen seurakunta.

Suomen evankelisluterilaisella seurakuntaliitolla on Tampereella Tampereen itsenäinen evankelisluterilainen seurakunta.

Helluntaiherätys

Tampereen helluntaiseurakunta on Suomen toiseksi suurin helluntaiseurakunta.

Helluntaiherätyksen alkuaikoina Tampere tuli tunnetuksi kesäjuhlistaan, joita pidettiin vuosina 1913–1938. Vuonna 1910 Tampereella toimi kaksi helluntairyhmää. Vuonna 1921 ryhmät yhtyivät ja muodostettiin Tampereen helluntaiseurakunta. Helluntailaiset kokoontuivat Tampereella vuosina 1923–1951 VPK:n Puusalissa ja tämän jälkeen Lähetystalossa. Vuonna 1958 seurakunta rakensi rukoushuoneen Kyttälään. Tampereen helluntaiseurakunta on Suomen toiseksi suurin helluntaiseurakunta. Hervannan Katukappeli on toiminut vuodesta 2003 lähtien kauppakeskus Duon yläkerrassa.

Vapaakirkko

Tampereella toimii Tampereen Vapaakirkko ja Teopolis.

Katolinen kirkko

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Tampereella toimii Pyhän Ristin katolinen seurakunta. Seurakunta kuuluu Helsingin katoliseen hiippakuntaan. Katolinen seurakunta kokoontuu Tampereella Amurissa sijaitsevasa Pyhän Ristin kirkossa.

Ortodoksinen kirkko

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Tampereella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta. Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko rakentui vuosina 1896–1899 Tampereen keskustaan, Sorin aukion itälaidalle.

Kaupunkilähetys

Elintarvikeaputyötä tehdään Tampereella useiden kristillisten yhdistysten ja seurakuntien toimesta. Tampereen evankelis-luterilaisilla seurakuntia on viisi ruokapysäkkiä sekä Nekalan puoti. ViaDia Pirkanmaa jakaa ruoka-apua Tampereen vapaakirkolla, Aleksanterin kirkolla ja Hervannan kirkolla. Lähimmäisenrakkaus-yhdistys jakaa ruoka-apua One Way-seurakunnan tiloissa. Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestää diakonia-aamiaisia Suvantotilassa.

Kulttuuri

Tapahtumat

Tampereella on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Vakituisesti Tampereella järjestettävä tapahtuma on Vapaakirkon kesäjuhlat, joka järjestetään Teopoliksen alueella vähintään vuoteen 2030 saakka kesästä 2025 alkaen. Kesäjuhlat on järjestetty Tampereella tätä ennen kahdeksan kertaa vuosina 1973, 1980, 1986, 1992, 2004, 2008, 2017 ja 2023.

Helluntailaiset järjestivät vuosina 1913–1938 omia kesäjuhliaan Tampereella. Ensimmäiset helluntaiherätyksen valtakunnalliset kesäjuhlat järjestettiin Tampereella toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Kesäkonferenssiin osallistui puhujavieraina ruotsalaiset Sven Lidman ja Alvar Blomgren. Tapahtumaan osallistui noin 6 000 vierasta. Toisen kerran kesäkonferenssi järjestettiin Tampereella vuonna 1954. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Hippoksen ravirata. Tapahtumaan osallistui 8 000 vierasta.

Herätysliikkeiden tapahtumista Tampere on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja vuonna 1954, herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia vuosina 1967 ja 2018, evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia vuosina 1945 ja 1976, Evankelisen lähetysyhdistyksen kesäjuhlia vuosina 2011 ja 2019 sekä Kansanlähetyspäiviä kolme kertaa vuosina 1967, 1983 ja 2002.

Katso myös

• Uskonto Pirkanmaalla