Uskonto Kainuussa
Uskontokuntiin kuuluminen Kainuussa (pl. Kajaani), Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Kainuun uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Kajaanin kaupunki, jota käsitellään Kajaanin uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Kainuun maakunnan asukkaista 78,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 19,6 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kainuun alueelle perustettiin ensimmäinen seurakunta vuonna 1559, kun Oulujärven seurakunta erotettiin Limingasta itsenäiseksi seurakunnaksi. Seurakunta liitettiin kuitenkin uudelleen Liminkaan, kun venäläiset olivat ryöstäneet pitäjän, polttaneet Manaman saarella sijainneen kirkon ja murhanneet papin. Seurakunta perustettiin uudelleen vuonna 1599 Kajaanin pitäjäksi, johon kuului koko nykyinen Kainuun alue.[2][3] Vuonna 1554 toteutetun hiippakuntajaon mukaisesti Kainuun alue kuului Turun hiippakunnan alaisuuteen.[4]
Pohjois-Savosta alkunsa saanut Paavo Ruotsalaisen johtama herännäisyys levisi Kainuun alueelle 1800-luvun puoliväliin mennessä.[5]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Kainuussa ensimmäisenä Paltamon ja Vaalan 1870-luvun vaihtesessa ja tämän jälkeen Kajaanin ympäristön. Lestadiolaisuus saavutti Kainuun kokonaisudeesaan 1880-lukuun mennessä lukuunottamatta Hyrynsalmea ja Ristijärveä.[6][7]
Baptismi sai 1920-lukuun mennessä jonkin verran kannatusta Kajaanin ympäristössä.[8]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Kainuusssa toimii Kuopion hiippakunta. Maakunnan seurakunnat kuuluvat Kajaanin rovastikuntaan. Maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Paltamon seurakunta, Puolangan seurakunta, Suomussalmen seurakunta, Hyrynsalmen seurakunta, Kuhmon seurakunta sekä Sotkamon seurakunta.[6]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herännäisyyden kannatusta on useimmissa Kainuun maaseutuseurakunnissa. Herännäisyyden vaikutus ulottui Kainuuseen jo 1800-luvun puolivälissä ja useimmissa seurakunnissa on herännäisyyden pohjavire, mutta erillisenä liikkeenä sen vaikutus ei ole ollut kovin voimakas.[9] Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Kainuussa toimivia paikallisosastoja ovat Kuhmon, Paltamon, Ristijärven ja Sotkamon paikallisosastot.[10]
Vanhoillislestadiolaisuus on koskettanut maakunnan länsiosia.[9] Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Puolangan rauhanyhdistys.[11]
Evankelisen herätysliikkeen itäsuomalainen kannatus ulottuu Pohjois-Karjalasta Kuhmoon, joka on sen pohjoisraja.[9] 1960-luvulla uuspietismi sai kannatusta Kainuun maaseutupaikkakunnilla.[9] Kainuun Kansanlähetyksellä on toimintaa Hyrynsalmella, Kuhmossa, Puolangalla ja Sotkamossa.[12]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Kaikkiaan Kainuussa toimii nykyisin seitsemän helluntaiseurakuntaa, joihin kuuluu noin 700 jäsentä.[13] Helluntailaisten toiminta saapui Kainuuseen 1940-luvulla. Helluntaiherätys saapui Ylä-Kainuuseen ensimmäisenä Hyrynsalmelle vuonna 1947. Hyrynsalmen helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1950.[14]
Paltamoon helluntailaisuus saapui 1940-luvun lopulla ja Paltamon helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1951. Kuhmoon helluntaiherätys saapui vuonna 1951 ja Kuhmon helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1953. Myöhemmin syntyivät myös Puolangan helluntaiseurakunta (1986), Suomussalmen helluntaiseurakunta (1977) ja Sotkamon Saalem-seurakunta (1962).[14]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Kainuussa toimii Oulussa keskuspaikkaansa pitävä Nasaretin Pyhän Perheen katolinen seurakunta. Seurakunta järjestää säännöllistä toimintaa Kajaanissa.[15]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Kainuussa toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Kainuun ortodoksisia pyhäkköjä ovat Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Sotkamossa, Karjalan valistajien kirkko Kuhmossa, Pyhän Ristin tsasouna Ämmänsaaressa sekä Pyhän Nikolauksen rukoushuone Kuivajärvellä.[16]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kainuussa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on vietetty Sotkamossa vuonna 2006.[17] Herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Suomussalmella vuonna 1987 sekä Sotkamossa kaksi kertaa vuosina 1971 ja 2015.[18]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Paltamo Suomen sukututkimusseura. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Päätoimittaja: Rikkinen, Kalevi: Finlandia: Otavan iso maammekirja 8, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, s. 14. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-07486-5
- ↑ Turun hiippakunnan hallinto Kansallisbiografia. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 170–180. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
- ↑ a b Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”kuo” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 527. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 74–80. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ a b c d Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Toiminta muualla Kainuussa Kainuun Kansanlähetys. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Kainuu Suomen helluntaikirkko. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 52. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Pyhäköt Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Suviseurat alkavat Sotkamossa MTV Uutiset. 30.6.2006. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 13.12.2024.
