Pietarsaaren uskonnolliset yhteisöt
Uskontokuntiin kuuluminen Pietarsaaressa, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Pietarsaaren uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Pietarsaaren kaupungissa 62,2 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 34,7 prosenttia väestöstä.[1] Pietarsaaren uskonnolliset yhteisöt edustavat muun Suomen tapaan sekä maan valtauskontoa kristinuskoa ja sen eri kirkkokuntia, että muita uskontokuntia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarsaaren kaupunki perustettiin vuonna 1652 Pedersören seurakunnan aluelle. Seurakunta sai privilegion vuonna 1660 ja oman kirkon vuonna 1691. Venäläiset polttivat kirkon ja kellotapulin vuonna 1714.[2]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta.[3] Vapaakirkollisista liikkeistä Pietarsaaressa vaikutti ensimmäisenä baptismi, josta muodostui voimakas liike Pohjanmaan ruotsalaisseudulla. Viktor Heikel ja Anna Heikel aloittivat baptistisen toiminnan Pietarsaaressa jo vuonna 1867. Pietarsaaren baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1871 ja seurakunta toimi emäseurakuntana muille Pietarsaaren seudun baptistiseurakunnille.[4][5][6]
Vuonna 1877 Heikelin sisarukset perustivat Pietarsaareen raittiusyhdistyksen. Vapaakirkollinen liike vakiinnutti toimintansa Pietarsaaressa vuonna 1883 kun baptistiseurakunta jakautui vapaakirkolliseen ryhmittymään. Pietarsaaren Ebeneser-seurakunta perustettiin vuonna 1892. Suomenkielinen vapaaseurakunta aloitti toimintansa Vapaan Lähetyksen yhteydessä vuonna 1923.[7][8] Metodistinen herätys saapui Pietarsaareen 1900-luvun alussa Kokkolan metodistiseurakunnan maaseututyön kautta. Pietarsaaren metodistiseurakunta perustettiin vuonna 1904.[9]
Pietarsaari erotettiin vuonna 1904 maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, mikä pantiin toimeen vuonna 1907. Seurakunta jakautui vuonna 1963 suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan, jotka liittyivät vuonna 1977 Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään.[2]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietarsaaressa on kaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaa: Jakobstads svenska församling ja Pietarsaaren suomalainen seurakunta.[10] Nämä kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään. Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pedersören kunnan alueella.
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarsaaressa on rauhansanalaislestadiolaisuutta edustavan Laestadianernas Fridsföreningars Förbund:in Skutnäsin rukoushuone.[11] Evankelista herätysliikettä edustavalla Svenska Lutherska Evangeliföreningen:illä on toimitilanaan Bokcafé Station 1, joka on samalla yhdistyksen kirjakauppa.[12]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Pietarsaaressa ruotsinkielinen Sankt Jakobs församling.[13]
Helluntailaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1923 noin kahdeksankymmentä jäsentä erosi baptistiseurakunnasta muodostaen helluntaiseurakunta Elimin.[14] Alkuvuosina Elim-seurakunta vuokrasi kokouksiaan varten palokunnantaloa, sekä Strengbergin ruokasalia.[15] Vuonna 1929 seurakunta alkoi pitää kaksikielisiä kokouksia, jolloin Eino Heinosen pitämässä kokoussarjassa kääntyi noin 60 ihmistä.[16] Vuonna 1934 perustettiin suomenkielinen helluntaiseurakunta Saalem.[17]
Baptismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarsaaren baptistiseurakunta perustettiin 1870.[18] Syksyllä 1871 otettiin käyttöön kappeli Tavastinkatu 3:ssa. Kappeli tuhoutui tulipalossa 1891. Osoitteeseen tavastinkatu 2 rakennettiin uusi kappeli, joka oli käytössä 45 vuotta. Sen jälkeen uusi kappeli rakennettiin osoitteeseen Kirkkokatu 4.[19]
Vapaaseurakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarsaaren vapaaseurakunta perustettiin 1892. Sen juuret ovat 1870 perustetussa baptistiseurakunnassa. Babtistiseurakunta jakaantui 1880-luvulla kahteen ryhmittymään. Toinen kannatti perinteistä baptismia, ja toinen kannatti vapaakirkollisempaa näkemystä, jonka mukaan ehtoollinen ja jäsenyys ovat kaikille avoimia.[20]
Metodismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarsaaren metodistiseurakunta perustettiin vuonna 1904. Vuonna 1928 seurakunta sai oman kirkon, sekä kappelin.[21]
Adventismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adventtiliike tuli Pietarsaaren 1800-luvun lopulla. 1900-luvun kolmen ensimmäisen vuosikymmenen ajan toiminta oli vähäistä. Adventistit kokoontuivat osaksi Immanuelinkappelissa, osaksi liikkeen aktiivijäsenten kodeissa.Tilaisuuksissa vieraili satunnaisesti kiertäviä sananjulistajia.[22] Pietarsaaren adventtiseurakunta perustettiin 1929. Perustamisvaiheessa seurakuntaan liittyi kymmenkunta jäsentä.[23] 1950-luvun alussa seurakunta sisusti asuintalon Kristiinankadulla kappeliksi, joka otettiin käyttöön vuonna 1952. Heinäkuussa 1989 uusi adventtikirkko vihittiin käyttöön osoitteessa Skutnäsinkatu 2.[24]
Pelastusarmeija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelastusarmeija aloitti toimintansa Pietarsaaressa vuonna 1896. Se perusti Pietarsaareen suomenkielisen II osaston, joka oli toiminnassa 1980-luvun alkuun saakka.[25]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pietarsaaren alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[26] Ortodoksista seurakuntatoimintaa on ollut Pietarsaaressa vuodesta 1960 lähtien.[27]
Kristillisperäiset uskontokunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jehovan todistajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jehovan todistajat perustivat ruotsinkielisen seurakunnan Pietarsaareen vuonna 1942 ja suomenkielisen vuonna 1952.[28] Ensimmäinen valtakunnansali sijaitsi Taljasepänkadulla entisen Työväentalon tiloissa vuodesta 1957 vuoteen 1975. Tämän jälkeen seurakunta vuokrasi tilat Amerikankatu 2:sta. Jehovan todistajat rakennuttivat Oinaansaarentielle uuden valtakunnansalin, joka vihittiin käyttöön 1982.[29]
Mormonit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko perusti seurakunnan Pietarsaareen syksyllä 1946. Seurakunta oli toiminut tätä ennen Pietarsaaressa rekisteröimättömänä 1877 lähtien.[30] Mormonien ensimmäiset kokoontumistilat olivat Kansankoti-ravintolan yhteydestä vuokratussa ullakkohuoneessa, sekä Amerikankatu 2:ssa sijainneessa vuokrahuoneessa. Vuonna 1951 seurakunta osti talon osoitteesta Perämiehenkatu 15. Vuonna 1964 apostoli Henry M. Doyle vihki huoneiston kappeliksi. Nykyisen kappelin Rantatie 7:ssä vihki käyttöön vuonna 1970 apostoli Marion G. Romney.[31]
Muut uskontokunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muslimiyhteisöllä on Pietarsaaressa rukoushuone.[32]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V. Pietarsaaren kaupunki, 2015
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 5.10.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Pietarsaari Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 73–94. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ Näsman, Nils: Svenska Österbottens historia, s. 84–87. (Osa 2) Vasa: Svenska Österbottens landskapsförbund, 1979. ISBN 951-99097-5-3 (ruotsiksi)
- ↑ Lohikko, Anneli: Baptismi Suomessa 1856–2006, s. 21. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
- ↑ Kertomus Suomen Vapaakirkon, vapaan lähetyksen, varhaisnuorisoliiton ja vapaakirkon nuorten C.E. liiton toimintavuodelta 1928, s. 3–32. Tampere: Suomen Vapaakirkko, 1929.
- ↑ Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V, s. 420. Pietarsaaren kaupunki, 2015.
- ↑ Näsman, Nils: Svenska Österbottens historia, s. 87–90. (Osa 2) Vasa: Svenska Österbottens landskapsförbund, 1979. ISBN 951-99097-5-3 (ruotsiksi)
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 10.9.2018.
- ↑ Skutnäs bönehus Laestadianernas Fridsföreningars Förbund. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Bokcafé Station 1 Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Jakobstad: Sankt Jakobs lutherska församling Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 425
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 426-427
- ↑ Antturi, Kai – Kuosmanen, Juhani – Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 50. RV-Kirjat, 1986.
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 427
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 414
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 419
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 420
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 436-437
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 446-447
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 447
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 448
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 440
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 444
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 449
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 450
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 452
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 453
- ↑ Karoliina Kemppainen: Natsimerkki ja rikottuja ikkunoita – Pietarsaaren moskeijassa toistuvasti ilkivaltaa 21.8.2015. Yle. Viitattu 10.9.2019.
