Riihimäen Kotikirkko
| Riihimäen Kotikirkko | |
|---|---|
 |
|
 Riihimäen Kotikirkko Koivistonkadun varressa. |
|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Kirkkokunta | Suomen Helluntaikirkko |
| Perustettu | 1947 |
| Pastori | Seppo Kaski |
| Pääkirkko |
Koivistonkatu 5 11100 Riihimäki |
| Jäseniä | 300 (2012) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Riihimäen Kotikirkko eli Riihimäen helluntaiseurakunta (aik. Riihimäen Siion-seurakunta) on vuonna 1947 perustettu riihimäkeläinen helluntaiseurakunta. Seurakunta kuuluu Suomen Helluntaikirkko-kirkkokuntaan. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Riihimäen keskustassa Koivistonkadulla. Seurakunnan pastorina toimii Seppo Kaski.[1] Seurakunta on perustettu 1947 ja rekisteröity yhdistykseksi 10. toukokuuta 1948.[2]
Seurakunnan toimintaan kuuluvat jumalanpalvelusten lisäksi muun muassa lapsi- ja nuorisotyö, musiikkitoiminta ja raamattukoulu. Seurakunnalla on neljä lähettiperhettä tai lähettiä. Seurakunnalla on rukouspiirejä myös lähikunnissa ja se julkaisee Kulmakivi-lehteä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntaiherätys saapui Riihimäelle vuonna 1928 Ensio Lehtosen pitäessä kokouksia suojeluskunnan talolla. Uskoon tulleet pitivät yllä kokoustoimintaa, joka hiipui 1930-luvulla ja jäsenet liittyivät Hyvinkään Saalem-seurakuntaan.[3]
Sotien jälkeen Karjalan siirtolaiset pitivät kotikokouksia, joihin kutstuttiin mukaan naapureita. Mukana olivat sananjulistajista Urho ja Helvi Lähde, Veikko Lähde ja Eino Vesa. Tilaisuuksia pidettiin mm. rautatieläisten talolla. Kesällä 1946 seurakunta piti kastetilaisuuden. Kuorotoiminta alkoi vuonna 1947.[3]
Riihimäen helluntaiseurakunta perustettiin 26. lokakuuta 1947 ja sen ensimmäiseksi saarnaajaksi valittii Tauno Pitkänen. 1950-luvulla seurakunta toimi vuokrahuoneistoissa. Vähitellen seurakunta sai vakituisen kokoushuoneen Hämeenkadulta. Tässä vaiheessa seurakunnalla oli 50 jäsentä ja se piti kokouksia myös Ryttylässä ja Mommilassa. Seurakunta on tehnyt lähetystyötä alkuajoista lähtien ja vuonna 1954 aloitettiin ompeluseuratyö.[3]
1950-luvun lopulla vanha Siion-rukoushuone alkoi käydä ahtaaksi ja ajatus oman rukoushuoneen rakentamisesta syntyi. Tammikuussa 1959 seurakunta löysi tontin Koiviston katu 5:stä ja tässä vaiheessa seurakuntaan kuului jo 100 jäsentä. Uusi rukoushuone valmistui 1960.[3]
Artturi Kukkulan kaudella seurakunan nimi muuttui Siion-seurakunnasta Riihimäen helluntaiseurakunnaksi. Kukkulan kaudella seurakunnalla oli herätystä erityisesti romanien keskuudessa. Vuonna 1962 seurakunta järjesti ensimmäisen lasten ja nuorten leirin yhdessä Hyvinkään Saalem-seurakunann kanssa.[3]
1970-luvulla seurakunta aloitti teetupatyön nuorten keskuudessa. Seurakunta vuokrasi tätä varten omakotitalon Keskuskadun ja Valtakäyrän kulmauksesta. 1970-luvulla aloitettiin myös kotilähetystyö. Viime vuosina seurakunnan työhön on tullut mukaan myös äiti-lapsipiiri, raamattupiiri, varkkikerho ja tiedotustiimi. Seurakunta on lahjoittanut kouluille ja päiväkodeilla Lasten parhaat kertomukset-sarjan ja kaupunkilaisilla on pidetty avoimien ovien päiviä.[3]
Toimitilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puurakenteinen kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1960 ja se on vihitty käyttöön 10. huhtikuuta 1960. Kirkko rakennettiin pääosin ammattitaitoisin talkoovoimin. Suunnittelusta ja työnjohdosta vastasi Teuvo Jokisalo. Rakennus edusti valmistuttuaan helluntaiseurakunnissa aikakaudellaan yleisesti käytettyä kirkkorakennusarkkitehtuuria.[4]
Kirkkorakennus saneerattiin 1980-luvulla arkkitehti Veikko Gröhnin suunnitelman mukaisesti. Rakennusta laajennettiin toimintaa paremmin vastaavaksi mm. lisäämällä kirkkosaliin istumapaikkoja sekä lisäämällä ja uudistamalla muita tarvittavia tiloja. Uudistustyö valmistui huhtikuussa 1986. Vuosina 2012 -2014 saliin ja parvelle uusittiin lattiat ja maalattiin seinät sekä katot.[4]
Riihimäen Kotikirkko sijaitsee rinnetontilla, ja se on kaksikerroksinen. Katutasossa on pääsali sekä toimistotilat, pyhäkoululuokka ja lasten tila. Äänite- ja kirjakauppa sijaitsee aulatilassa. Salin alttariosassa on puhujan paikka, kasteallas ja mm. musiikkitoimintaan tarvittavaa tilaa. Alttariseinään on upotettu iso risti. Salin yhteydessä on iso parveke. Alakerrassa on kerhotila, keittiö ja ruokasali sekä tarvittavat apu- ja varastotilat. Kirkkorakennus kokonaisuudessaan on mitoitettu 650 henkilölle. Kirkkosalissa on parvi mukaan luettuna noin 250 istumapaikkaa.[4]
Pastorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Riihimäen helluntaiseurakunnan pastoreina:
- 1947–1949: Tauno Pitkänen
- 1949–1952: Teuvo Jokinen
- 1952-1958: Tauno Pitkänen
- 1959–1961: Paavo Juvonen
- 1961–1964: Paavo Kauhanen
- 1965–1966: Sulo Pärssinen
- 1966–1969: Artturi Kukkula
- 1969–1970: Veikko Alastalo
- 1971–1984: Osmo Valli
- 1980–1983: Henry Hedman
- 1984–1987: Usko Blommendahl
- 1986–1989: Pekka Mustonen
- 1987–1990: Risto Ropo
- 1989– Frans Hartikainen
- 1999–2005: Hannu Kuosmanen
- 2000–2005: Simo Pesonen
- 2005– Mikko Kujala
- 2005– Henry Hedman
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Riihimäen Kotikirkko Wikimedia Commonsissa
