Uskonto Helsingissä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uskontokuntiin kuuluminen Helsingissä, Tilastokeskus (2023)[1]

  Luterilaisuus (46.1%)
  Muut uskonnot (4.5%)
  Uskontokuntiin kuulumattomat (49.4%)
Evankelis-luterilainen Helsingin tuomiokirkko on pääkaupungin maamerkki.

Tämä artikkeli käsittelee Helsingin uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Helsingin kaupungissa 46,1 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 4,5 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 49,4 prosenttia väestöstä.[1] Muun pääkaupunkiseudun tavoin kirkon jäsenmäärään vaikuttaa kirkosta eroamisten, kirkkoon kuuluvien jäsenten kuolleisuus sekä maahanmuuttajien väestöosuuden kasvaminen. Lisäksi kirkkoon kuuluvaa väkeä muuttaa pois pääkaupunkiseudulta.[2]

Protestantismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evankelis-luterilainen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin suomenkieliset evankelis-luterilaiset seurakunnat kuuluvat Helsingin hiippakunnan neljään rovastikuntaan ja ruotsinkieliset seurakunnat Porvoon hiippakunnan Helsingin rovastikuntaan.[3][4]

Etelä-Helsingin alueella Helsingin tuomiorovastikuntaan kuuluvat tuomiokirkkoseurakunta sekä Kallion, Lauttasaaren, Paavalin ja Töölön seurakunnat. Läntisessä Helsingissä Huopalahden rovastikuntaan kuuluvat Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat. Pohjoisessa Helsingissä toimivan Malmin rovastikunnan muodostavat Malmin, Oulunkylän ja Pakilan seurakunnat. Itä-Helsingissä Vartiokylän rovastikuntaan kuuluvat Mikaelin, Herttoniemen, Roihuvuoren ja Vuosaaren seurakunnat. Ruotsinkielisiä seurakuntia ovat Johanneksen, Matteuksen ja Pietarin seurakunnat. Helsingin 18 seurakuntaa muodostavat yhdessä Helsingin seurakuntayhtymän.[5]

Herätysliikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikille evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeille, rukoilevaisuutta lukuun ottamatta, Helsinki on keskeinen kaupunki. Voimakkaimmin Helsingissä vaikuttaa evankelioiva herätyskristillisyys. Herätysliikkeiden kannattajajoukot ovat määrällisesti Helsingissä muuta maata suuremmat, mutta suhteellinen osuus väestöstä ja siten vaikutus seurakuntaelämään pienempi. Herätysliikkeiden kannalta erityisesti muualta maasta muuttaneet muodostavat liikkeiden elinvoimaisen ytimen.[6] Helsinki Mission jälkimainingeissa Helsingissä syntyi Tuomasmessu-yhteisö, joka kokoontuu viikoittain Mikael Agricolan kirkossa.[7]

Lestadiolaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oulunkylässä sijaitseva Helsingin rauhanyhdistys on Suomen toiseksi suurin rauhanyhdistys.

Lestadiolaisuuden historia Helsingissä ulottuu vuoteen 1866, jolloin torniolainen saarnamies liikkui kaupungissa. Varsinainen lestadiolaistoiminta käynnistyi vaasalaisen maalari Gustaf Adolf Sundströmin saapuessa Helsinkiin 1872. Vuonna 1888 lestadiolaiset rekisteröityivät Helsingin rauhanyhdistykseksi. Nykyisin vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistys on Suomen toiseksi suurin rauhanyhdistys Oulun rauhanyhdistyksen jälkeen. Vanhoillislestadiolaiset toimivat Fredrikinkadun toimitalossa vuoteen 1984 saakka, jolloin uusi toimitila valmistui Oulunkylään.[8][9]

Nykyisin Freben rukoushuoneella lestadiolaista toimintaa jatkavat pääkaupunkiseudun uusheräys sekä kaksikielisesti rauhansanalaislestadiolaisuutta edustava Etelä-Suomen Rauhan Sana kattojärjestöinään Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja Laestadianernas Fridsföreningars Förbund.[10]

Herännäisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä toimivia Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoja ovat Etelä-Helsingin, Itä-Helsingin, Länsi-Helsingin ja Pohjois-Helsingin osastot.[11]

Evankelisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä toimivia Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisöjä ovat Kampin Luther-kirkossa kokoontuva suomenkielinen ja kansainvälinen messuyhteisö sekä Kallion Pyhän Sydämen kappelissa kokoontuva messuyhteisö.[12] Myös ruotsinkielinen Svenska Lutherska Evangeliföreningen kokoontuu Pyhän Sydämen kappelissa.[13]

Viides herätysliike
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viidennen herätysliikkeen piirissä Helsingissä toimivat vuonna 1967 perustettu Helsingin Kansanlähetys, jonka Alppikoti-toimitilat sijaitsevat Alppilassa.[14] Myös Kansan Raamattuseura järjestää toimintaa Helsingissä.[15]

Helluntaiherätys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Saalem-seurakunta on suomen suurin vapaakristillinen seurakunta.

Helsingin helluntailiike sai alkunsa kevään 1912 aikana erityisesti Gerhard Olsen Smidtin sekä Frans Nybergin kokoustoimintana. Toukokuussa 1915 Helsinkiin perustettiin ensimmäinen helluntaiseurakunta Albin Kervisen toimesta.[16] Vanhin nykyisin toiminnassa oleva helluntaiseurakunta on vuonna 1920 perustettu Fila Helsinki, jota on 2010-luvulla kehitetty nykyaikaiseksi kaupunkiseurakunnaksi. Alkujaan ruotsinkielinen seurakunta toimii nykyisin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.[17] 1920-luvulla Filadelfiaa johtanut Eino I. Manninen perusti vuonna 1928 suomenkielisen Saalem-seurakunnan, joka on nykyisin Suomen suurin helluntaiseurakunta.[18][19]

Vapaakirkollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin vapaaseurakunta.

Vapaakristillinen liike on toiminut pääkaupunkiseudulla liikkeen alkuvuosista eli 1800-luvulta lähtien. Ruotsinkielinen Andreaskirkko on Helsingin ensimmäinen vapaakristillinen seurakunta, jonka historian katsotaan alkavan vuodesta 1883. Seurakunnassa aloitettiin suomenkielinen toiminta vuonna 1891, joka itsenäistyi vuonna 1923 Helsingin vapaaseurakunnan toiminnaksi.[20] Helsingin vapaaseurakunnan työn kautta vapaakirkollinen liike on levinnyt myös lähiöihin, Espooseen ja Vantaalle. Vuosaaren vapaaseurakunta perustettiin tämän työn tuloksena vuonna 2000.[21][22]

Baptismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptistien toiminta alkoi Helsingissä vuonna 1880 kokous- ja pyhäkoulutoiminnalla. Ruotsinkieliset baptistit järjestäytyivät omaksi seurakunnakseen vuonna 1885. Suomenkielinen baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1903. Baptistiseurakunnat kokoontuvat yhteisissä tiloissa kantakaupungissa Erottajalla.[23][24] Baptisista kirkkokunnista itsenäisenä toimiva lauttasaarelainen Helsingin Baptistilähetys aloitti toimintansa vuonna 1997.[25]

Metodismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metodistinen herätys levisi Helsinkiin Ruotsista ja Pohjanmaallta vuonna 1892, jolloin perustettiin Helsingin ruotsalainen metodistiseurakunta. Ruotsalaisten metodistien kokoontumispaikkana on vuodesta 1928 lähtien ollut Etu-Töölössä sijaitseva Kristuskyrkan.[26] Suomenkielinen metodistiseurakunta on perustettu vuonna 1894 ja seurakunta on toiminut vuodesta 1909 lähtien Punavuoressa. Seurakunnan nykyinen kirkko on valmistunut 1928.[27] Pelastusarmeijan työn Helsingissä sai alkunsa vuonna 1880.[28]

Katolinen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä toimii Roomalaiskatolisen kirkon piirissä kaksi katolista seurakuntaa. Itäisen Helsingin alueesta vastaa Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta, joka kokoontuu Pyhän Henrikin katedraalissa Ullanlinnassa. Läntisen Helsingin alueesta vastaa Pyhän Marian katolinen seurakunta, joka kokoontuu Pyhän Marian kirkossa Meilahdessa.[29][30] Katolisen kirkon personaaliprelatuuri Opus Dei aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1987.[31]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Helsinki on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja kolme kertaa, vuosina 1910, 1959 ja 1988. Evankelisuuden valtakunnallinen kesäjuhla, Evankeliumijuhla, järjestettiin Helsingissä säännöllisesti vuosina 1874–1940. Tämän jälkeen juhla on järjestetty Helsingissä 22 kertaa vuosina 1942, 1946–1965 ja 2017.[32][33] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Helsingissä vuonna 1986.[34] Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Helsingissä kolme kertaa vuosina 1984, 2006 ja 2010.[35]

Vuonna 1987 evankelis-luterilainen kirkko ja vapaakristilliset seurakunnat järjestivät Helsingin olympiastadionilla Missio Helsingin, jossa yli 9 000 ihmistä tuli uskoon. Tapahtuman pääpuhujana oli yhdysvaltalainen Billy Graham.[36]

Ei-kristilliset yhdyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaiset yhdyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä sijaitsevat muslimien tärkeimmät yhdyskunnat. Suomen tataarien Islam-seurakunta on perustettu vuonna 1925. Suurimmat islamilaiset yhdyskunnat on perustettu pääosin maahanmuuttajien toimesta 1990-luvun jälkeen. Suurin muslimiyhteisö on vuonna 1987 perustettu Suomen islamilainen yhdyskunta, joka edustaa sunnalaisuutta. Yhdyskunnalla on rukoushuone Helsingin keskustassa, minkä lisäksi yhteisö ylläpitää koraanikouluja, arabiankielistä opetusta ja islamilaista päiväkotia.[37] Toinen suuri yhteisö on vuonna 1994 perustettu Helsinki Islam Keskus, joiden jäsenistö on pääosin somalialaisia, arabeja ja länsiafrikkalaisia. Yhteisön moskeija sijaitsee Itä-Pasilassa.[38] Kolmanneksi suurin muslimiyhteisö on vuonna 1998 perustettu The Islamic Rahma Center in Finland, jonka jäsenistö on pääosin somalialaisia. Yhteisöllä on oma moskeija Itäkeskuksessa.[39]

Muita maahanmuuttajataustaisia muslimiyhdyskuntia ovat muun muassa ovat vuonna 1994 perustettu pakistanistalistaustaiten Islam-Keskus, jonka moskeija sijaitsee Kalliossa,[40] turkkailaistaustaiset Diyanet-yhdyskunta ja Islam-seurakunta,[41][42] marokkolaistaustainen Muslimikodin yhdyskunta, jolla on moskeija Pitäjänmäessä,[43] sekä Munkkiniemessä moskeijaa pitävä afrikkalais- ja arabitaustainen Islamic Multicultural Da’wah Center.[44]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 27.7.2024.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Muuttoliike on uusi syy kirkon jäsenten vähenemiseen pääkaupunkiseudulla Kirkko ja kaupunki. 2.2.2022. Viitattu 27.7.2024.
  3. ↑ Seurakunnat Helsingin hiippakunta. Viitattu 27.7.2024.
  4. ↑ Om Borgå Stift Porvoon hiippakunta. Viitattu 27.7.2024. (ruotsiksi)
  5. ↑ Seurakunnat Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 26.7.2024.
  6. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 157. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  7. ↑ Wesaniemi, Pirjo: Missio Helsingistä ja Billy Grahamin vierailusta on kulunut 30 vuotta Kotimaa. 19.10.2017. Viitattu 27.3.2022.
  8. ↑ Rytkönen, Jussi: Herätysliikkeet mahtuvat kirkon liivintaskuun Kotimaa. 6.2.2014. Viitattu 27.7.2024.
  9. ↑ Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 217–232. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  10. ↑ Info Frebe. Viitattu 28.10.2023.
  11. ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 25.9.2024.
  12. ↑ Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 25.9.2024.
  13. ↑ Kalender: Helsingfors SLEF. Viitattu 25.9.2024.
  14. ↑ Toiminta Helsingin Kansanlähetys. Viitattu 25.9.2024.
  15. ↑ Kaupungit: Helsinki Kansan Raamattuseura. Viitattu 25.9.2024.
  16. ↑ Lohikko, Anneli: Baptismi Suomessa 1856–2006, s. 66–67. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
  17. ↑ HS: Helluntaiseurakunta vaihtoi hipsterivaihteelle Helluntaiseurakunnat. 14.8.2014. Arkistoitu 26.6.2021. Viitattu 27.7.2024.
  18. ↑ Herberts, Arne: Ett folk på väg, s. 33–35. (Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år) Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2
  19. ↑ Seurakuntapastori Petri Viinikkala kertoo kuinka Helsingin Saalem-seurakunta navigoi epidemian aikana KD-Lehti. 24.5.2020. Viitattu 27.7.2024.
  20. ↑ Historia Helsingin vapaaseurakunta. Viitattu 27.7.2024.
  21. ↑ Historia Espoon vapaaseurakunta. 5.9.2005. Arkistoitu 5.9.2005. Viitattu 27.7.2024.
  22. ↑ Historia Vuosaaren vapaaseurakunta. Viitattu 27.7.2024.
  23. ↑ Helsingfors baptistförsamling 130 år Helsingfors baptistförsamling. Viitattu 27.7.2024. (ruotsiksi)
  24. ↑ Svenska baptisterna i Finland, s. 387. (Historia 1856–1931) Edén, David, 1931. (ruotsiksi)
  25. ↑ Helsingin baptistilähetys Uskonnot Suomessa. 12.4.2018. Viitattu 27.7.2024.
  26. ↑ Suomen metodistikirkko: Helsingin ruotsalainen seurakunta Suomen sukututkimusseura. 16.6.2010. Viitattu 24.4.2023.
  27. ↑ Seurakunnasta Helsingin metodistiseurakunta. Viitattu 16.1.2023.
  28. ↑ Könönen, Elsa: Hengen miekka, auttava käsi - Pelastusarmeijan vaiheet Suomessa, WSOY, Porvoo, 1964. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, s. 43–45
  29. ↑ Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta Katolinen kirkko Suomssa. Viitattu 28.9.2024.
  30. ↑ Pyhän Marian seurakunta Katolinen kirkko Suomssa. Viitattu 28.9.2024.
  31. ↑ Kirkollisia yhteisöjä Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 28.9.2024.
  32. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 28.9.2024.
  33. ↑ Suviseurajärjestelyt 2012 Suviseurat. Viitattu 5.11.2023.
  34. ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
  35. ↑ Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.
  36. ↑ Pasi Jaakkonen: Saarnamiehen kutsu. Ilta-Sanomat 19. elokuuta 2017, Plus-liite s. 2–5. Helsinki: Sanoma Media Finland.
  37. ↑ Suomen islamilainen yhdyskunta Uskonnot Suomessa. 29.8.2023. Viitattu 27.7.2024.
  38. ↑ Helsinki Islam Keskus Uskonnot Suomessa. 29.8.2023. Viitattu 27.7.2024.
  39. ↑ The Islamic Rahma Center in Finland Uskonnot Suomessa. 29.8.2023. Viitattu 27.7.2024.
  40. ↑ Kielimoskeija: Kallion moskeijassa lapsista kasvatetaan pakistanilaisia Yle Uutiset. Viitattu 27.7.2024.
  41. ↑ Suomen Diyanet Yhdyskunta – Finlandiya Diyanet Cemaati Uskonnot Suomessa. 4.1.2023. Viitattu 27.7.2024.
  42. ↑ Suomen Diyanet Yhdyskunta – Finlandiya Diyanet Cemaati Uskonnot Suomessa. 28.8.2023. Viitattu 27.7.2024.
  43. ↑ Muslimikodin yhdyskunta Uskonnot Suomessa. 28.8.2023. Viitattu 27.7.2024.
  44. ↑ Islamic Multicultural Da`wah Center Uskonnot Suomessa. 29.8.2023. Viitattu 27.7.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uskonto_Helsingissä&oldid=22818255”