Uskonto Pohjois-Savossa
Uskontokuntiin kuuluminen Pohjois-Savossa (pl. Kuopio), Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Savon uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Kuopion kaupunki, jota käsitellään Kuopion uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Pohjois-Savon maakunnan asukkaista 73,3 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 23,3 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilainen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Savon alue jäi vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajassa vielä Novgorodin puolelle, mutta kiinteää asutusta alueelle syntyi vasta keskiajan lopulta alkaen. Pohjois-Savon rajat selkeytyivät Täyssinän rauhassa vuonna 1595. Alue kuului kirkollishallnnossa Juvan seurakuntaan. Vuonna 1549 perustettiin Tavinsalmen kappeli ja vuonna 1552 itsenäinen seurakunta. Toinen suurseurakunta oli vuonna 1561 Sysmästä itsenäiseksi seurakunnaksi erotettu Rautalampi.[2] Vuonna 1554 toteutetun hiippakuntajaon mukaisesti Rautalammin alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.[3]
1600-luvulla Kuopiosta erotettiin Iisalmen seurakunta (1627) ja Leppävirran seurakunta (1639) sekä Rautalammin ja Iisalmen osista Pielaveden kappeli. Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä.[2] Aikakaudella papin virat periytyivät voimakkaasti. Esimerkiksi Argillanderit ja Lackmannit hoitivat Kuopion papinvirkoja toista sataa vuotta.[4]
1700-luvulla perustettiin Nilsiän kappeli ja Karttulan kappeli (1765). Kunnallishallinnon perustamisen yhteydessä itsenäistyi Kiuruveden seurakunta vuonna 1862.[2]
Vuonna 1797 Lapinlahden Savojärven kylässä tapahtui Telppäs-niityn ihmeenä tunnettu tapahtuma, jota pidetään herännäisyyden alkuna. Herätyksen ensimmäinen johtaja oli Juhana Lustig.[5] Liike kehittyi 1800-luvun alussa nilsiäläisen talonpojan Paavo Ruotsalaisen kautta herännäiseksi herätysliikkeeksi. Herännäisyydestä kasvoi koko maakunnan liike ja Ruotsalainen teki matkoja eri puolille Savoa, Pohjanmaata ja Karjalaa.[4]
Uskonnollisen vapauden aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Pohjois-Savossa ensimmäisenä Kuopion ja Leppävirran seudulle 1870-luvulle ja 1880-luvun aikana koko maakunnan alueelle.[6][5]
Baptismi alkoi vaikuttamaan Pohjois-Savossa 1890-luvun lopulta lähtien alueellisesti Kaavin, Lapinlahden, Juankosken ja Nilsiän alueella. Juankoskelle perustettiin vuonna 1909 baptistiseurakunta, joka toimi vuosikymmenen ajan.[7][8]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Pohjois-Savossa toimii Kuopion hiippakunta. Pohjoisessa Iisalmen rovastikuntaan kuuluvat Iisalmen seurakunta, Varpaisjärven seurakunta, Lapinlahden seurakunta, Sonkajärven seurakunta, Nilakan seurakunta, Rautavaaran seurakunta, Kiuruveden seurakunta sekä Vieremän seurakunta. Kuopion tuomiorovastikuntaan kuuluu Siilinjärven seurakunta. Eteläiseen Rautalammin rovastikuntaan kuuluvat Leppävirran seurakunta, Varkauden seurakunta, Joroisten seurakunta, Rautalammin seurakunta, Suonenjoen seurakunta sekä Niiniveden seurakunta.[5]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleinen käsitys Pohjois-Savon herätysliikeluonteesta korostaa alueen herännäishenkisyyttä. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta on kuitenkin vähäistä. Herännäisyyden voimakkain kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Etenkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähän.[9] Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisosastot Iisalmessa, Karttulassa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Leppävirralla, Nilsiällä, Pielavedellä, Sonkajärvellä, Säyneisissä, Varpaisjärvellä ja Vieremällä.[10]
Eräin paikoin Leppävirran–Varkauden sekä toisaalta Vieremän–Kiuruveden seuduilla esiintyy vanhoillislestadiolaisuutta.[9] Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Iisalmen rauhanyhdistys, Kiuruveden rauhanyhdistys, Leppävirran rauhanyhdistys, Pielaveden rauhanyhdistys sekä Varkauden ja ympäristön rauhanyhdistys.[11] Esikoislestadiolaisilla on rukoushuone Keitelellä ja myös Esikoiset järjestävät toimintaa paikkakunnalla.[12][13]
Pohjois-Savon Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa muun muassa Lapinlahdella, Leppävirralla, Nilsiässä, Siilinjärvellä, Sonkajärvellä, Tuusniemellä sekä Rautavaaralla.[14] Etelä-Savon Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa Varkaudessa.[15]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Iisalmessa Danielin luterilainen seurakunta.[16]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikkiaan Pohjois-Savossa toimii nykyisin 18 helluntaiseurakuntaa.[17] Suurimmat helluntaiseurakunnat ovat Kuopion jälkeen Varkauden helluntaiseurakunta ja Siilinjärven helluntaiseurakunta. Keskikokoisia seurakuntia ovat myös Iisalmen helluntaiseurakunta ja Lapinlahden helluntaiseurakunta.[18]
Helluntaiherätys levisi ensimmäisenä Leppävirralle vuonna 1917 Väinö Pfalerin toiminnan kautta. Varkauden helluntaiseurakunta järjestettiin vuonna 1925. Kiuruveden helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1931, Leppävirran helluntaiseurakunta 1932, Vaaraslahden helluntaiseurakunta 1930 ja Iisalmen helluntaiseurakunta vuonna 1934. Iisalmessa oli voimakas herätys vuosina 1934–1937, jota seurasivat Maaningan ja Keiteleen herätykset.[18]
Sotien jälkeen Pohjois-Savoon syntyi uusia seurakuntia ja olemassa olevat kasvoivat. Pohjoisempana Lapinlahden helluntaiseurakunnasta muodostui yli 250 hengen seurakunta (1945). Rautavaaralla ja Varkaudessa oli herätystä 1950-luvulla. Muita sodan jälkeen perustettuja seurakuntia ovat Suonenjoen (1949), Vesannon (1951) ja Rautalammin (1952) helluntaiseurakunnat.[18]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Pohjois-Savossa toimivat Kuopion ortodoksinen seurakunta ja Saimaan ortodoksinen seurakunta. Pohjois-Savon ortodoksisia kirkkoja ovat Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko Siilinjärvellä, Pyhän Nikolaoksen kirkko Rautalammilla, Pyhän Nikolaoksen kirkko Kiuruvedellä, Pyhän Johannes Kastajan kirkko Nilsiällä, Profeetta Elian kirkko Iisalmessa, Kristuksen kirkastumisen kirkko Suonenjoella, Karjalan valistajien kirkko Maaningalla, Kaikkien pyhien kirkko Lapinlahdella, Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Juankoskella, Apostolien Pietarin ja Paavlin kirkko Tuusniemlle, Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkko Keiteleellä sekä Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko Pielavedellä.[19] Saimaan ortodoksisella seurakunnalla on Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko Varkaudessa.[20]
Muita ortodoksisia pyhäkköjä ovat Pyhän profeetta Elian rukoushuone ja Profeetta Elian tsasouna Tervossa, Ylienkeli Mikaelin rukoushuone Karttulassa, Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen tsasouna Luikonlahdella, Pyhän Ristin ylentämisen tsasouna Haatalassa, Pyhän Nikolaoksen tsasouna Salahmissa, Pyhän Nikolaoksen tsasouna Muuruvedellä, Pyhän Kolminaisuuden tsasouna Alapitkässä, Pyhän Johannes Kastajan syntymän tsasouna Vesannolla, Pyhän Herman Alaskalaisen ja pyhän Georgios Voittajan tsasouna Vehmersalmella, Kristuksen kirkastumisen tsasouna Kinnulanlahdessa, Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna Vuorelassa, Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna Sonkajärvellä sekä Apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna Sukevalla.[19]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Savossa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on vietetty Iisalmessa kolme kertaa vuosina 1932, 1953 ja 1992 sekä Maaningalla vuonna 2002.[21]
Herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Kiuruvedellä kuusi kertaa vuosina 1899, 1913, 1935, 1955, 1981 ja 2010, Leppävirralla kaksi kertaa vuosina 1900 ja 1999, Karttulassa vuonna 1902, Suonenjoella viisi kertaa vuosina 1904, 1915, 1927, 1945 ja 2003, Nilsiällä viisi kertaa vuosina 1906, 1920, 1952, 1985 ja 2017, Lapinlahdella kolme kertaa vuosina 1924, 1929 ja 1977 sekä Iisalmessa kaksi kertaa vuosina 1942 ja 1965.[22] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Iisalmessa vuonna 1993.[23]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 13.12.2024.
- ↑ a b c Toimituskunta: Aaltola, Helena; Rikkinen, Kalevi; Säisä, Eino & Tarkka, Jukka: Finlandia: Otavan iso maammekirja 6, Pohjois-Savo, s. 15–16. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07486-5
- ↑ Turun hiippakunnan hallinto Kansallisbiografia. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ a b Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 97, 106, 170–180. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
- ↑ a b c Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 147. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”kuo” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 547–565. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 74–80. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ Lohikko, Anneli: Baptistit Suomessa 1856–2006, s. 53. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
- ↑ a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Keitele Esikoislestadiolaiset. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Keiteleen ja Kuopion tapahtumat Esikoiset. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Tilaisuudet Pohjois-Savon Kansanlähetys. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Toiminta piirissä Etelä-Savon Kansanlähetys. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Iisalmi: Danielin luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Savo Suomen helluntaikirkko. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ a b c Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 45–47. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ a b Pyhäköt Kuopion ortodoksinen seurakunta. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Varkaus Saimaan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 14.12.2024.
- ↑ Vuoden 2002 Suviseurat muuttuivat saviseuroiksi Savon Sanomat. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 13.12.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 13.12.2024.
