Uskonto Oulussa
Uskontokuntiin kuuluminen Oulussa, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Oulun uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Oulun kaupungissa 67,2 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 30,9 prosenttia väestöstä.[1]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oulussa toimii kuusi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Oulun tuomiorovastikuntaan. Oulussa toimivia seurakuntia ovat tuomiokirkkoseurakunta, Haukiputaan seurakunta, Karjasillan seurakunta, Kiimingin seurakunta, Oulujoen seurakunta, Oulunsalon seurakunta ja Tuiran seurakunta.[2] Nämä seurakunnat kuuluvat yhdessä Oulun seurakuntayhtymään.[3]
Oulu toimii myös Oulun hiippakunnan keskuspaikkana. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli toimii kaupungissa.[2]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oulu on vanhoillislestadiolaisen liikkeen keskuspaikka ja kaupungin ympäristö on liikkeen voimakkainta tukialuetta. Myös muilla lestadiolaissuunnilla on Oulussa omat kannattajaryhmänsä.[4] Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen toimisto sijaitsee Oulussa. Oulussa toimivat vanhoillislestadiolaisten Kellon, Kiimingin, Oulun, Oulujoen, Oulunsalon kirkonkylän, Salonpään, Pateniemen ja Ylikiimingin rauhanyhdistykset.[5] Muista lestadiolaissuunnista rauhansanalaisuuden piirissä Lähetysyhdistys Rauhan Sanalla on Oulussa oma paikallisyhdistyksensä.[6] Esikoislestadiolaisilla on Oulussa oma rukoushuone.[7]
Herännäisyyden piirissä Oulussa toimivat Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoja ovat Karjasillan, Oulun pohjoisen alueen ja Oulunsalo-Kempeleen paikallisyhdistykset.[8] Viidennen herätysliikkeen piirissä Oulu toimii Pohjois-Suomen Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksen keskuksena toimii erityisesti Kellonkartanon kirkko.[9] Suomen Raamattuopiston omistamalla Kellonkartanolla pitävät yhteistyössä jumalanpalveluksia useat eri herätysliikkeet.[10]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Oulussa Timoteuksen luterilainen seurakunta.[11] Seurakunnalla oli vuonna 2023 jäseniä 169 henkeä.[12]
Helluntailaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntailaisuuden piirissä Oulussa toimii Oulun helluntaiseurakunta. Lisäksi Oulussa toimii myös Haukiputaan helluntaiseurakunta. Helluntailiike saapui Ouluun vuonna 1912, jolloin Akseli Puhakainen ja Evert Jäppinen liittyivät helluntailaisuuteen. 1910-luvulla Oulussa oli noin 40 hengen ryhmä. Vuonna 1931 Lydia Korpi tuli Ouluun ja kokosi helluntailaisia kuorotoiminnan piiriin. Oulun helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1931.[13]
Helluntaiseurakunta kasvoi vakiinnutti toimintansa ja kasvoi Otto Koivukankaan vaikutusaikana 1955–1970. Seurakunnan voimakas kasvukausi oli Toivo Viitalan kauden aikana, erityisesti vuonna 1983. 1980-luvulla seurakunnan jäsenmäärä oli noussut lähes tuhanteen jäseneen.[13]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Oulussa toimii Nasaretin Pyhän Perheen katolinen seurakunta. Seurakunta kuuluu Helsingin katoliseen hiippakuntaan. Katolinen seurakunta kokoontuu Koskelan kaupunginosassa sijaitsevassa Nasaretin pyhän perheen kirkossa.[14]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Oulussa toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.[15] Pyhän Kolminaisuuden katedraali on Oulun ortodoksisen seurakunnan kirkko ja Oulun hiippakunnan pääkirkko eli katedraali. Kirkkorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Mikko Huhtela ja se valmistui kesällä 1957.[16]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oulussa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Oulu on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja 12 kertaa vuosina 1906–1907, 1916, 1924, 1928, 1933–1935, 1940, 1942, 1956 ja 1966. Suviseurat on järjestetty myös tuolloin itsenäisessä Oulunsalossa vuonna 1982. Rauhansanalaisten Suvijuhlat on järjestetyt Oulussa kaksi kertaa vuosina 1984 ja 1994. Herännäisten valtakunnalliset Herättäjäjuhlat on järjestetty kaupungissa neljä kertaa vuosina 1928, 1960, 1983 ja 2011.[17] Vapaakirkollisten kesäjuhlat on järjestetty Oulussa vuonna 1977.[18]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 25.9.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Tietoa hiippakunnasta Oulun hiippakunta. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Oulun seurakuntayhtymä Oulun seurakunnat. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Oulu Esikoilestadiolaiset. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Paikallisosastot h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Oulu: Kartanon kirkko Pohjois-Suomen Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Kellonkartano: Kristillinen kurssikeskus & kappeli Kellonkartano. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ Oulu: Timoteuksen luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ Tilastot 2023 Lähetyshiippakunta. Viitattu 10.12.2024.
- ↑ a b Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 51. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Nasaretin pyhän perheen seurakunta Katolinen kirkko Suomssa. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Info Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Sturm Päivi: Luovutetun alueen ortodoksinen kirkkotaide, s. 187–188. (Teoksessa: Thomenius Kristina & Laukkanen Minna (toim.) Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide) Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, 1997. ISBN 951-785-018-2
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.
