Keskusta (Pietarsaari)
Keskusta on yksi Pietarsaaren kaupunginosista. Tunnusomaista Pietarsaaren keskustalle ovat leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit, sekä vauraimpien tonttien eduspuutarhat kaupungin eteläosassa.[1] Torin kupera topografia on museoviraston suojelema.[2] Pietarsaaren tori on fyysisiltä mitoiltaan suunnilleen saman kokoinen kuin Tukholman Sergelin tori.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarsaaren ydinkeskusta sai nykyisen korttelijakonsa ja katujen suuntauksensa todennäköisesti ensimmäisessä asemakaavassaan vuonna 1653. Asemakaavan laatijana pidetään maanmittari Erik Niurénia.[4]
Vuonna 2015 torin alueella suoritetuissa museoviraston arkeologisissa kaivauksissa löytyi esineitä ja rakennelmia 1650-luvulta vuoteen 1835. Kaivauksissa ilmeni, että nykyisen torin paikalla oli maatila 1600-luvun alkupuolella. Pietarsaaren tori rakennettiin vuoden 1835 tulipalon jälkeen. Tori laajennettiin ja päällystettiin 1970-luvulla.[5] Kivirakentaminen on ollut alueella massiivisempaa verrattuna muihin Pohjanlahden kaupunkeihin.[6]
1900-luvun alussa keskusta laajeni länteen, kun Herrholminkadun länsipuoliset korttelit rakennettiin. 1910-luvun lopulla aloitettiin Kanavapuistikon ja kirkon välisten korttelien kunnostaminen, mutta kunnostustyöt tyrehtyivät 1920-luvun alun laskusuhdanteen vuoksi. Pietarinpuistikon itäpään tontit rakennettiin 1920-luvulla, ja 1930- ja 1940-luvuilla rakentaminen jatkui kanavan länsipuolella. 1950-luvun puolivälissä alkoi kerrostalojen tuotanto.[7] Vuosien 1946 ja 1958 välillä keskustan asuinhuoneiden määrä kasvoi 1 585:llä.[8]
Torin alle avattiin vuoden 2016 lopulla Toriparkki, jonka koko on noin 7 000 neliömetriä kahdessa tasossa. Paikkoja toriparkissa on hieman yli 200 autolle.[9] Toriparkin yhteyteen rakennettiin kauppakeskus Jakob Center.[10] Keväällä 2017 Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen teettämän kaupunkikeskustojen elinvoimavertailun mukaan Pietarsaari oli ylivoimaisesti ykkönen. Vertailussa verrattiin 25 kaupungin keskustaa. Pietarsaaren keskustan elinvoimaluku oli 6 146. Elinvoimalukua kasvattavat keskustassa lauantaisin avoinna olevat liikkeet ja ravintolat sekä alhainen tyhjien liiketilojen määrä.[11]
Vuonna 2022 Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Pietarsaaren keskustan valtakunnallisessa keskustakilpailussa.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V. Pietarsaaren kaupunki, 2015
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pietarsaaren historiallinen keskusta rky.fi. 22.12.2009. Viitattu 26.7.2019.
- ↑ Torin uusi suunnittelu jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 4.10.2019.
- ↑ Heimo Riihimäki: Kaupunki muuttuu hitaammin kuin maailma. Pietarsaaren Sanomat, 2.10.2019, 34. vsk, nro 39, s. 3.
- ↑ Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 31. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4
- ↑ Heini Holopainen: Pietarsaari pröystäili ennen katujen loistokkailla kivetyksillä – osa torista vielä tutkimatta yle.fi. 24.7.2015. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Heini Holopainen: Torin alta paljastuu rikkaiden asuinalue – mennyt vauraus yllätti Pietarsaaressa yle.fi. 22.6.2015. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 211
- ↑ Andersson, Björklund, Ekstrand, Hoffman 2015, s. 213
- ↑ Pietarsaaren uuteen Toriparkkiin Exaktorin LED-valaisimet proton.se. Viitattu 26.7.2019.
- ↑ Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta kauppalehti.fi. 8.6.2017. Viitattu 26.7.2019.
- ↑ Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta kauppalehti.fi. 8.6.2017. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Emma Halla-aho: Pietarsaari voitti valtakunnallisen keskustakilpailun yle.fi. 11.5.2022. Viitattu 12.5.2022.
