Pohjoisnummi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Strengbergin tupakkatehdas
Viktor Sundin tupa

Pohjoisnummi (ruots. Norrmalm) eli Skata on kaupunginosa Pietarsaaressa.

Sanaa Skata on käytetty suomenruotsin murteissa merkityksessä ’puunlatva’ ja ’pitkä, suippeneva niemi’. Kaupunginosa ei kuitenkaan ole ollut niemi, minkä vuoksi sanan merkitys ’asutuksen uloin osa, laita’ on todennäköisempi.[1]

Runoilija Viktor Sundin koti Taljasepänkatu 8:ssa Skatassa on kunnostettu, ja talo on vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin.[2]

Skata oli ehdolla Suomen parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2019. Vuoden kaupunginosa julkistettiin valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Tuusulassa 9. elokuuta.[3]

Skata

Pohjoisnummen kaupunginosassa on ollut asutusta tiettävästi 1730-luvulta lähtien. Alueen länsilaidalla olevat pieni Satamakadun ja Loveretin alue esiintyvät asemakaavassa ensimmäisen kerran 1735. Näille kaduille keskittyivät pienet merimiestuvat 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Norrmalm, Pohjoisnummi, esiintyi ensimmäisen kerran paikannimenä Gutzénin piirtämässä kartassa vuonna 1754. Työläiset asuttivat alueen pohjoisosan epäsäännölliset korttelit tupakkatehtaan perustamisen aikoihin vuonna 1762. Forsenin vuonna 1783 mittaamassa kartassa Skatan alueelle merkittiin kaksi suorakaiteen muotoista korttelia, joista toisessa oli viisi ja toisessa kuusi tonttia.[4]

Vuonna 1800 köyhälistö omisti pohjoisimmista yhdestätoista numeroidusta korttelista seitsemän. Tuolloin Pohjoisnummen rakennuskanta oli kasvanut laajemmalle. Alue sai ruutukaavan 1821, jolloin Pietarsaari laajensi asemakaavaa maanmittausinsinööri Carl Gustav Holmin suunnitelman mukaan. Hän suunnitteli kolme uutta kortteliriviä. Suunniteltuun alueeseen kuului 26 neliömäistä korttelia, joista yksi varattiin toriksi. Kortteleissa oli kussakin neljä tonttia. Holm määräsi katujen leveydeksi rakennusjärjestyksestä poiketen vain 11–13 kyynärää, tarkoituksena muodostaa tonttimaata merimiehille ja työväestölle.[4]

Kaupunki paloi vuonna 1835, jonka jälkeen palossa tuhoutunut kaupungin eteläosa varattiin suunnitelmissa varakkaiden käyttöön. Köyhälistön osuus Pohjoisnummella kasvoi entisestään. Vuonna 1859 maanmittari Gustaf Granlundin suunnitelman mukaan Pohjoisnummen länsipuolelle rakennettiin yksi uusi kortteli. Vuonna 1877 Pohjoisnummea laajennettiin yhdellä korttelirivillä länteen ja kolmella itään. 1900-luvun alkupuolella Pohjoisnummi oli muotunut pääpiirteittäin nykyiseen asuunsa. Rakennuskanta koostui yksikerroksisista puutaloista.[4]

Vuonna 1966 Pohjoisnummen alueelle vahvistettiin uusi asemakaava. Toteutuessaan asemakaava olisi merkinnyt alueen muuttumista kerrostaloalueeksi. Asemakaava ei kuitenkaan toteutunut, sillä asukkaat eivät suostuneet myymään kiinteistöjään. Sisäasiainministeriö kumosi kaavan 1975 ja uusi säilyttävä kaava valmistui 1981.[4]

Palveluja ja toimintaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skatassa on toiminut useita elintarvike- ja sekatavarakauppoja. Alueella on toiminut useita käsityöläisiä, leipomoita, teurastamoita ja metalliverstaita. Taljasepänkadulle perustettiin yksi Suomen suurimmista osuuskaupoista vuonna 1940.[5] Kaikkien aikojen ensimmäinen HalpaHalli toimi Skatassa 1967–1970.[6]

Strengbergin tupakkatehdas sijaitsee Pohjoisnummen etelärajalla. Tehdaskompleksi muodostuu Strengberginkadun suuntaisesti rakennetusta punatiilisestä, arkkitehtitoimisto Grahn-Hedman-Wasastjernan 1898 suunnittelemasta rakennuksesta sekä ruotsalaisarkkitehti Torben Grutin piirtämästä, jugend-sävyisestä rakennuksesta. Jälkimmäisen rakennuksen pallomainen kellotorni on alueen maamerkki.[4] Kyseinen kello on läpimitaltaan pohjoismaiden suurikokoisin kello.[7] Tupakkatehtaan länsipuolella on Torben Grutin piirtämä ja 1912 valmistunut paloasema.[4]

Lihanjalostamo Snellman aloitti toimintansa pienissä kellaritiloissa Skatassa vuonna 1951.[8] Ostettuaan vuonna 1959 konkurssiin menneen kilpailijansa, Tuhkasen makkaratehtaan, Snellmannin tuotanto siirrettiin tehtaaseen Amerikankadulle. Tehdas oli käytössä 1990-luvulle asti, jolloin Snellman otti käyttöön uuden tehtaan Kuusisaaressa.[9]

  • Heidi Jylhä: Skata, mökkejä ja unelmataloja 1900-luvun Pietarsaaressa. Skata ry, 2014
  • Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2019. ISBN 978-952-5446-96-8
  1. Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 417
  2. Skata - Pietarsaaren vanha puukaupunginosa jakobstad.fi. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 23.7.2019.
  3. Laura Airola: Pietarsaaren Skata, Kokkolan Neristan ja Ykspihlaja muun muassa ehdolla Suomen parhaaksi kaupunginosaksi 7.5.2019. kp24.fi. Viitattu 24.7.2019.
  4. a b c d e f Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas rky.fi. 22.12.2009. Viitattu 23.7.2019.
  5. Heidi Jylhä 2014, s. 80
  6. Heidi Jylhä 2014, s. 88
  7. Puoli vuosisataa tupakkatehtaalla proliitto.fi. 13.6.2012. Arkistoitu 5.4.2019. Viitattu 16.3.2019.
  8. Yritys Snellman. Viitattu 18.2.2017.
  9. Sirkku Saariaho: Koko suvun yritys lounge.fim.com. 10.7.2018. Arkistoitu 22.7.2019. Viitattu 23.7.2019.