Luettelo Suomen kirkkopitäjistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Lähteettömille tiedoille etsittävä lähde, ja lähteistettyjen tietojen oikeellisuudenkin voisi varmistaa uudelleen. Mahdollisia lähteitä Finlandia-kirjasarja 1980-luvulta, Iso tietosanakirja 1930-luvulta, Otavan iso tietosanakirja 1960-luvulta, Suomalainen paikannimikirja (2007) ja Suomenmaa-kirjasarja 1960-luvulta.

Tämä artikkeli on luettelo Suomen kirkkopitäjistä. Pitäjät on jaoteltu suunnilleen nykymaakuntien mukaisesti. Luovutetun Karjalan eteläosan kirkkopitäjien maakuntana on Karjalankannas ja pohjoisosan kirkkopitäjien maakuntana on Laatokan Karjala. Karjalankannaksen yhteyteen on merkitty myös sen länsipuoliset luovutetut pitäjät Suursaari, Säkkijärvi, Vahviala ja Jääski. Historiallisesti Laatokan Karjalaan kuuluneet ja osittain luovutetut Parikkala ja Uukuniemi on merkitty nykymaakuntansa Etelä-Karjalan yhtetyteen. Historiallisesti Pohjois-Karjalaan kuulunut ja luovutettu Pälkjärvi on merkitty Laatokan Karjalan yhteyteen.

Luettelossa ovat mukana vain evankelis-luterilaiset kirkkopitäjät, joten ortodoksiset pitäjät entisen Käkisalmen läänin alueelta eivät ole luettelossa.

Luetteloon on otettu ainoastaan ennen vuoden 1865 kunnallisasetusta olemassa olleet seurakunnat.selvennä Vuoteen 1865 mennessä kaikki luettelossa mainitut seurakunnat eivät olleet itsenäisiä kirkkoherrakuntia, vaan osa niistä oli vielä kappeliseurakuntia. Tehdasseurakuntiin viitataan sen pitäjän yhteydessä, jonka alueella ne toimivat.

Luterilaiset itsenäiset ja kappeliseurakunnat, jotka olivat olemassa ennen vuotta 1550 on lueteltu myös artikkelissa Suomen keskiaikaiset seurakunnat. Maalaiskuntien perustamisvuodet vuodesta 1865 lähtien ovat artikkelissa Luettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaan.

Taulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunta Maakunta Perustamisvuosi Kappeli (K), rukoushuone (R) tai saarnahuone (S) Emäseurakunta Lisätietoja
Brändö Ahvenanmaa 1866 1540-l. (mainittu) (K)[1] Kumlinge
Eckerö Ahvenanmaa 1879 1427 (mainittu) (K)[2] Hammarland
Finström Ahvenanmaa 1322 (mainittu)[3]
Föglö Ahvenanmaa 1400-l. (viimeistään) Ensimmäinen maininta 1540[4].
Geta Ahvenanmaa 1906 1480-l. (mainittu) (K)[5] Finström
Hammarland Ahvenanmaa 1406 (mainittu)[6]
Jomala Ahvenanmaa 1356 (mainittu) lähde?
Kumlinge Ahvenanmaa 1540 (mainittu) 1400-l. alku (K) [7] Sund
Kökar Ahvenanmaa 1908 1544 (mainittu) (K)[8] Föglö
Lemland Ahvenanmaa 1200-l.[9] Seurakunnan arvellaan olevan koko Ahvenanmaan vanhin.
Lumparland Ahvenanmaa 1961[10] 1500-l. (K)[9] Lemland Lumparlandin seitsemän kylää olemassa jo 1540-luvulla[11].
Saltvik Ahvenanmaa 1322 (mainittu)[12]
Sottunga Ahvenanmaa 1914 1544 (mainittu) (K)[13] Föglö Mainittu ensimmäisen kerran 1400-luvulla.
Sund Ahvenanmaa 1352 (mainittu)[14]
Vårdö Ahvenanmaa 1866 1544 (viimeistään) (K)[15] Sund Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä 1367[16]selvennä.
Joutseno Etelä-Karjala 1639 1500-l. (K) Lappee Muodostettiin Lappeen, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Jääsken pitäjien osista itsenäiseksi seurakunnaksi.
Lappee Etelä-Karjala 1300-l. Ensimmäinen maininta 1416[17]. Kauskilan kylässä ollut rukoushuone keskiajalta noin vuoteen 1600[18]. 1649 perustettu Lappeenrannan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1913 saakka ja 1932 perustettu Lauritsalan kauppala vuoteen 1951 saakka.
Lemi Etelä-Karjala 1807 1688 (K) Lappee
Luumäki Etelä-Karjala 1642[19] Lappee
Parikkala Etelä-Karjala 1632 (viimeistään) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Muodostettiin Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan Sammatlammen ja Tyrjän kappeleiden alueelle. Nimenä alun perin Joukio.[20]
Rautjärvi Etelä-Karjala 1859 1693 (n.) (K) Ruokolahti
Ruokolahti Etelä-Karjala 1572 Jääski
Savitaipale Etelä-Karjala 1639 1590 (n.) (K) Taipalsaari
Taipalsaari Etelä-Karjala 1571 ? (K) Lappee
Uukuniemi Etelä-Karjala 1632 (viimeistään) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Mainittu Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan kappelina 1589.
Alahärmä Etelä-Pohjanmaa 1859 1676 (S), 1786 (K) Lapua
Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 1859, toteutui 1877 1751 (K) Lappajärvi
Alavus Etelä-Pohjanmaa 1859, toteutui 1875 1673 (S), 1701 (K) Kuortane Kuului Ilmajokeen 1673–1798 ja Kuortaneeseen 1798–1835. Kuortaneen emäseurakunnaksi 1835, Kuortane ja Alavus erosivat 1875[21].
Evijärvi Etelä-Pohjanmaa 1865 1760 (K) Lappajärvi
Ilmajoki Etelä-Pohjanmaa 1532 1516 (K) Isokyrö
Isojoki Etelä-Pohjanmaa 1855 1710 (R), 1732 (K) Lapväärtti
Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa 1858, toteutui 1882 1689 (R), 1730 (K) Ilmajoki
Jurva Etelä-Pohjanmaa 1859, toteutui 1863 1734 (mainittu) (R), 1773 (K) Laihia Jurvan alueeseen kuuluva Sarvijoki rukoushuonekunta vuodesta 1837.
Karijoki Etelä-Pohjanmaa 1862 1811 (R), 1835 (K) Lapväärtti
Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa 1858[22], toteutui 1892 1624 (R), 1627 (K) Ilmajoki Kappelitupa rakennettu 1584.
Kauhava Etelä-Pohjanmaa 1859, toteutui 1870 1643 (viimeistään) (K) Lapua
Kortesjärvi Etelä-Pohjanmaa 1865, toteutui 1877 1789 (R), 1834 (K) Lappajärvi
Kuortane Etelä-Pohjanmaa 1798[23] 1645 (K) Lapua Alavuden kappelina 1835–1859, uudelleen emäseurakunnaksi 1859, Kuortane ja Alavus erosivat 1875[21].
Kurikka Etelä-Pohjanmaa 1867, toteutui 1886 1701 (K) Ilmajoki Oma kirkko 1672.
Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa 1786, toteutui 1816 1637 (K) Pedersöre
Lapua Etelä-Pohjanmaa 1581[24] ? (K) Isokyrö
Lehtimäki Etelä-Pohjanmaa 1904 1799 (S), 1859 (K) Alajärvi Kuului Lappajärveen 1799–1859 ja Alajärveen 1859–1895.
Nurmo Etelä-Pohjanmaa 1879 1765 (R), 1816 (K) Lapua
Peräseinäjoki Etelä-Pohjanmaa 1882 1798 (K) Ilmajoki Oma kirkkoherra 1890-luvulla[25].
Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa 1895 1863 (K) Ilmajoki Alkuaan osa Ilmajokeen kuulunutta Nurmon rukoushuonekuntaa. Tunnettiin myös nimellä Alaseinäjoki. Vuonna 1931 perustettu Seinäjoen kauppala kuului seurakuntaan.
Soini Etelä-Pohjanmaa 1895[26] 1784 (R), 1859 (K) Alajärvi Kuului Lappajärveen 1784–1859 ja Alajärveen 1859–1895.
Teuva Etelä-Pohjanmaa 1795 1638 (R), 1694 (K) Närpiö
Töysä Etelä-Pohjanmaa 1896, toteutui 1926[27] 1798 (S) Alavus
Vimpeli Etelä-Pohjanmaa 1867[28] 1806 (R), 1821 (K) Lappajärvi
Ylihärmä Etelä-Pohjanmaa 1859 1786 (S), 1816 (K) Lapua
Ylistaro Etelä-Pohjanmaa 1859 1658 (K) Isokyrö
Ähtäri Etelä-Pohjanmaa 1859, toteutui 1893 1657 (K) Ruovesi
Haukivuori Etelä-Savo 1873 1737 (R), 1782 (K) Pieksämäki
Heinävesi Etelä-Savo 1852, toteutui 1856 1744 (R), 1810 (K) Rantasalmi
Hirvensalmi Etelä-Savo 1851, toteutui 1868 1653 (K) Mikkeli
Joroinen Etelä-Savo 1631 Juva Muodostettiin osista Juvan, Pieksämäen ja Säämingin seurakuntia.
Juva Etelä-Savo 1460 (noin) 1442 (noin) (K) Mikkeli Nimenä alun perin Jukainen (katso myös Remojärven kappeli).
Kangasniemi Etelä-Savo 1650 (noin) ? (K) Pieksämäki
Kerimäki Etelä-Savo 1640 (noin)[29] 1630 (noin) (K) Sääminki
Mikkeli Etelä-Savo 1329 (mainittu) Nimenä alkujaan Suur-Savo tai Savilahti, nimeksi Mikkeli 1600-luvulla. 1838 perustettu Mikkelin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1908 saakka.
Mäntyharju Etelä-Savo 1595 ? (K) Iitti Seurakunnan alue oli pitkään jaettuna usean eri hallintopitäjän kesken.
Pieksämäki Etelä-Savo 1573 Mikkeli Muodostettiin osista Mikkelin ja Juvan seurakuntia. 1930 perustettu Pieksämäen (vuoteen 1948 Pieksämä) kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1956 saakka.
Puumala Etelä-Savo 1617 (mainittu)[29] Sääminki
Rantasalmi Etelä-Savo 1578[29] 1554 (K) Sääminki
Ristiina Etelä-Savo 1649 Mikkeli Nimenä Kristiina vuoteen 1901.
Sulkava Etelä-Savo 1630[30][29] ? (K) Sääminki Kappelin nimenä Iitlahti.
Suomenniemi Etelä-Savo 1866 1689 (K) Savitaipale
Sääminki Etelä-Savo 1477-1510 välillä[29] Juva 1639 perustettu Savonlinnan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1932 saakka.
Hyrynsalmi Kainuu 1786 Paltamo
Kajaani Kainuu 1655 Paltamo Seurakunta liitettiin kappelina Paltamoon 1786[31] ja perustettiin uudelleen 1897[31]. 1651 perustettu Kajaanin kaupunki kuului seurakuntaan.
Kuhmo Kainuu 1856 1753 (K) Sotkamo
Paltamo Kainuu 1599 Liminka Nimenä alun perin Oulujärvi. Seurakunta erotettiin Liminkasta jo vuonna 1559 mutta liitettiin takaisin noin vuonna 1581 venäläisten hävitettyä seudun.
Puolanka Kainuu 1867 1764 (K) Hyrynsalmi Kuului Hyrynsalmen mukana Paltamoon vuoteen 1786 saakka.
Ristijärvi Kainuu 1896, toteutui 1923 1804 (K) Hyrynsalmi
Sotkamo Kainuu 1647 1630 (S) Paltamo
Suomussalmi Kainuu 1856 1764 (K) Hyrynsalmi Kuului Hyrynsalmen mukana Paltamoon vuoteen 1786 saakka.
Säräisniemi Kainuu 1864 1779 (K) Paltamo
Hattula Kanta-Häme 1324 (mainittu) Lehijärvi eli Lemijärvi kuului Hattulaan kappelina 1405–1603.
Hauho Kanta-Häme 1329 (mainittu)
Hausjärvi Kanta-Häme 1855 1611 (K) Janakkala
Humppila Kanta-Häme 1893 1688 (K) Tammela Perttulan (myöh. Ypäjä, per. 1500-l.), Jokioisten (per. 1631) ja Humppilan kappeleilla yhteinen kappalainen vuoteen 1871 saakka.
Hämeenlinna Kanta-Häme 1639 1250 (noin) (K) Vanaja 1639 perustettu Hämeenlinnan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1953 saakka (Hämeenlinnan maalaiskunta oli jaettu kaupungin sekä Rengon ja Vanajan kesken jo 1948).
Janakkala Kanta-Häme 1341 (mainittu) Seurakunta syntynyt todennäköisesti noin vuonna 1300.
Jokioinen Kanta-Häme 1892 1631 (K) Tammela Perttulan (myöh. Ypäjä, per. 1500-l.), Jokioisten ja Humppilan (per. 1688) kappeleilla yhteinen kappalainen vuoteen 1871 saakka.
Kalvola Kanta-Häme 1661 1494 (mainittu) (K) Hattula
Lammi Kanta-Häme 1435
Loppi Kanta-Häme 1632 1530 (mainittu) (K) Janakkala Kuului 1558–63 Vihtiin.
Renko Kanta-Häme 1879, toteutui 1900 1200-l. (K) Vanaja
Tammela Kanta-Häme 1512 (viimeistään) Alueella keskiajalla Loimon eli Portaan hallintopitäjä ja luultavasti myös kirkkopitäjä.
Tuulos Kanta-Häme 1882 1400-l. (mainittu) (K) Hauho
Tyrväntö Kanta-Häme 1906, toteutui 1930 1429 (viimeistään) (K) Hattula Mahdollisesti itsenäinen seurakunta ennen kuin Hattulan Pyhän Ristin kirkko valmistui.
Vanaja Kanta-Häme 1329 (mainittu) Oma kivikirkko jo 1200-luvun puolivälissä.
Ypäjä Kanta-Häme 1892[32], toteutui 1902 1500-l. (K)[33] Tammela Nimenä alun perin Perttula[34]. Perttulan, Jokioisten (per. 1631) ja Humppilan (per. 1688) kappeleilla yhteinen kappalainen vuoteen 1871 saakka[35].
Antrea Karjalankannas 1724 Jääski Muodostettiin Uudenkaupungin rauhan jälkeen Venäjän puolelle jääneestä osasta Jääskeä.
Heinjoki Karjalankannas 1868 1728 (viimeistään) (K) Muolaa
Hiitola Karjalankannas 1616 (viimeistään) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Ilmeen kappeli, myöh. rukoushuone siirrettiin Hiitolasta Rautjärveen 1897.
Johannes Karjalankannas 1859 1640 (mainittu) (K) Viipuri Tunnettiin alun perin nimellä Kakin kappeli.
Jääski Karjalankannas 1300-l. Ensimmäinen maininta 1323.
Kaukola Karjalankannas 1869, toteutui 1896 1600-l. alku (R), 1704 (K) Räisälä Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Ensimmäinen maininta 1642.
Kirvu Karjalankannas 1858 1611 (K) Jääski
Kivennapa Karjalankannas 1352 Muolaa Nimenä alun perin Hanttula. Mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa nimellä Kivennapa 1445.
Koivisto Karjalankannas 1575 1548 (mainittu) (K) Viipuri Satama mainittu 1268 nimellä Berjozovskoje. Vuonna 1927 perustettu Koiviston kauppala kuului seurakuntaan.
Kuolemajärvi Karjalankannas 1863 1619 (K) Uusikirkko Nimenä alun perin Hatialahti.
Käkisalmi Karjalankannas 1611 Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Korelan linnoitus mainittu jo 1143.
Metsäpirtti Karjalankannas 1894 1690-l. (R) Sakkola Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Muolaa Karjalankannas 1300-l. alku Viipurin itäpuolisista seurakunnista vanhin; nimenä alun perin Äyräpää.
Pyhäjärvi Karjalankannas 1632 Sakkola Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Oli liitettynä Käkisalmeen 1710–1735.
Rautu Karjalankannas 1625 (viimeistään) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Räisälä Karjalankannas 1635 (viimeistään)[36] Käkisalmi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Sakkola Karjalankannas 1616 Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Sakkula-niminen pogosta tunnettiin jo 1200-luvulla.
Seiskari Karjalankannas 1896 1750 (n.) (R) Koivisto
Suursaari Karjalankannas 1838 Kymi Kuului alun perin Vehkalahteen, liitettiin 1721 Viipuriin kuuluneeseen Kakin kappeliin, liitettiin 1817 Kymiin.
Säkkijärvi Karjalankannas 1572[37] 1541 (mainittu) (K) Viipuri
Uusikirkko Karjalankannas 1445 ? (K) Muolaa
Valkjärvi Karjalankannas 1738 1648 (viimeistään) (K) Muolaa
Viipuri Karjalankannas 1293 Ensimmäinen maininta 1347[38]. Vuonna 1403 perustettu Viipurin kaupunki kuului seurakuntaan.
Halsua Keski-Pohjanmaa 1906 1826 (R), 1856 (K)[39] Veteli Kuului Kokkolaan 1826–1860 ja Veteliin 1860–1906.
Kannus Keski-Pohjanmaa 1859, toteutui 1886 1692 (K) Lohtaja
Kaustinen Keski-Pohjanmaa 1866 1776 (K) Kokkola
Kokkola Keski-Pohjanmaa 1541 (mainittu) 1467 (K) Pedersöre 1620 perustettu Kokkolan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1918 saakka.
Kälviä Keski-Pohjanmaa 1639 ? (K) Kokkola
Lestijärvi Keski-Pohjanmaa 1906 Keskiajalla (R), 1859 (K)[40] Toholampi Kuului Lohtajaan vuoteen 1859 saakka ja Toholammiin 1859–1906. Oma pappi 1787.
Lohtaja Keski-Pohjanmaa 1575 1467 (K) Kokkola
Perho Keski-Pohjanmaa 1879, toteutui 1884 1780 (S), 1865 (K)[40] Veteli Kuului Kokkolaan 1780–1865 ja Veteliin 1865–1879.
Toholampi Keski-Pohjanmaa 1859, toteutui 1882 1665 (S), 1775 (K) Lohtaja
Ullava Keski-Pohjanmaa 1904, toteutui 1912 1783 (S) Kälviä
Veteli Keski-Pohjanmaa 1860 1639 (K) Kokkola Nimenä alun perin Yliveteli.
Hankasalmi Keski-Suomi 1860, toteutui 1875 1799 (R), 1802 (K) Rautalampi
Joutsa Keski-Suomi 1860 1784 (K) Hartola
Jyväskylä Keski-Suomi 1856 1660 (R), 1693 (K) Laukaa 1837 perustettu Jyväskylän kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1875 saakka.
Jämsä Keski-Suomi 1497 1442 (K) Sysmä
Karstula Keski-Suomi 1858 1775 (K) Saarijärvi
Keuruu Keski-Suomi 1630 ? (S), 1628 (K) Ruovesi
Kivijärvi Keski-Suomi 1858, toteutui 1864 1625 (R), 1750 (K) Viitasaari
Korpilahti Keski-Suomi 1861, toteutui 1872 1691 (K) Jämsä
Kuhmoinen Keski-Suomi 1639 1540 (K) Padasjoki Seurakunta liitettiin kappelina Padasjokeen 1741 ja perustettiin uudelleen 1860.
Kuorevesi Keski-Suomi 1873, toteutui 1881 1640 (K) Längelmäki
Laukaa Keski-Suomi 1593 Rautalampi
Leivonmäki Keski-Suomi 1878, toteutui 1880 1772 (R), 1850 (K) Joutsa Kuului Sysmään, 1772–1784, Hartolaan 1784–1860 ja Joutsaan 1860–1878.
Luhanka Keski-Suomi 1864 1766 (K) Sysmä
Längelmäki Keski-Suomi 1640 1593 (K) Orivesi
Multia Keski-Suomi 1872, toteutui 1886 1795 (R), 1831 (K) Keuruu
Petäjävesi Keski-Suomi 1867 1728 (R), 1779 (K) Jyväskylä Kuului Jämsään 1728–1856 ja Jyväskylään 1856–1867.
Pihlajavesi Keski-Suomi 1895 1780 (R), 1831 (K) Keuruu
Pihtipudas Keski-Suomi 1863, toteutui 1879 1780 (R), 1833 (K) Viitasaari
Pylkönmäki Keski-Suomi 1898, toteutui 1914 1858 (R) Saarijärvi
Saarijärvi Keski-Suomi 1639 1560-l. (S), 1628 (K)[41] Rautalampi Tunnettu myös nimellä Palvasalmi.
Sumiainen Keski-Suomi 1896 1800 (R), 1842 (K) Laukaa
Uurainen Keski-Suomi 1868, toteutui 1886 1801 (R), 1856 (K) Saarijärvi
Viitasaari Keski-Suomi 1635 1628 (K) Rautalampi
Anjala Kymenlaakso 1863 1692 (R), 1789 (K) Elimäki
Elimäki Kymenlaakso 1863 1570-l. (K)[42] Loviisa Kuului Pyhtääseen 1570–l.–1748 ja Loviisaan 1748–1863. Elimäki oli jo 1400-luvun puolivälissä itsenäinen pitäjä, joka hoiti omat asiansa omilla käräjillään ja oman nimismiehen johdolla.[43]
Iitti Kymenlaakso 1539 Hollola Muodostettiin 1539 Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden osista.
Kymi Kymenlaakso 1642 1440 (K) Pyhtää Nimenä alun perin Kyminkartano. 1951 perustettu Karhulan kauppala kuului seurakuntaan.
Pyhtää Kymenlaakso 1380 (mainittu) ? (K)[44] Pernaja
Sippola Kymenlaakso 1861 1693 (mainittu) (S), 1823 (K)[45] Vehkalahti
Valkeala Kymenlaakso 1640 1614 (K)[46] Iitti
Vehkalahti Kymenlaakso 1336 (mainittu)[47] 1653 perustettu Haminan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1905 saakka.
Virolahti Kymenlaakso 1370 (mainittu)
Impilahti Laatokan Karjala 1638 (viimeistään) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Mainittu Sortavalan ortodoksisen seurakunnan kappelina 1589.
Jaakkima Laatokan Karjala 1632 (viimeistään) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1924 perustettu Lahdenpohjan kauppala kuului seurakuntaan.
Kurkijoki Laatokan Karjala 1632 (viimeistään) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Leppälahti Laatokan Karjala 1885 ? (R), 1721 (K) Pälkjärvi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Liitettiin Ruskealaan 1721. 1830–1885 yhdistetynä Soanlahden kappeliin.
Pälkjärvi Laatokan Karjala 1632 (noin) Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Ruskeala Laatokan Karjala 1721 ? (R) Kitee Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Salmi Laatokan Karjala 1639 Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Luterilainen seurakunta tuhoutui isonvihan aikana, perustettiin uudelleen 1885 Impilahden rukoushuonekuntana ja itsenäistyi 1922.[48]
Soanlahti Laatokan Karjala 1885 1830 (K) Ruskeala Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Sortavala Laatokan Karjala 1632 Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1632 perustettu Sortavalan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1916 saakka.
Alatornio Lappi 1477 1345 (K) Luulaja Nimenä alun perin Tornio. 1621 perustettu Tornion kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1896 saakka (vuodesta 1812 lähtien omana kappelinaan).
Enontekiö Lappi 1747 Jukkasjärvi Seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa liitettiin kappelina Muonioon 1812 ja perustettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 1916.
Inari Lappi 1881 1648 (K) Utsjoki Kuului 1648–1675 Kemiin, 1675–1747 Kuusamoon ja 1747–1881 Utsjokeen
Karunki Lappi 1789 1745 (K) Alatornio Seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa liitettiin kappelina Alatornioon 1812 ja perustettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 1859.
Kemijärvi Lappi 1776 1639 (K) Kemi 1957 perustettu Kemijärven kauppala kuului seurakuntaan.
Kemi Lappi 1329 1869 perustettu Kemin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1902 saakka.
Kittilä Lappi 1854 1778 (R), 1825 (K) Sodankylä
Kolari Lappi 1894 1812 (S), 1856 (K) Ylitornio Alun perin Pajalan seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa.
Muonio Lappi 1812[49] 1788 (K)[50] Ylitornio Nimenä alun perin Muonionniska.
Rovaniemi Lappi 1785 1632 (viimeistään) (K) Kemi Ensimmäinen maininta 1453. 1929 perustettu Rovaniemen kauppala (vuodesta 1960 kaupunki) kuului seurakuntaan.
Salla Lappi 1857 1826 (K) Kemijärvi Alue kuului alun perin Kuusamoon ja siirrettiin osaksi Kemijärveä 1776. Nimenä alun perin Kuolajärvi.
Simo Lappi 1865, toteutui 1880 1695 (S), 1796 (K) Kemi
Sodankylä Lappi 1747[51] 1688 (K) Kuusamo
Tervola Lappi 1860 1627 (K) Kemi
Turtola Lappi 1894 1812 (K) Ylitornio Alun perin Hietaniemen seurakunnan Suomen puolelle 1809 Haminan rauhassa jäänyt osa. Nimenä nykyään Pello.
Utsjoki Lappi 1751 1700 (K) Koutokeino
Ylitornio Lappi 1606 1482 (K) Alatornio Nimenä alun perin Särkilahti.
Akaa Pirkanmaa 1483 Sääksmäki
Eräjärvi Pirkanmaa 1906 1687 (S), 1785 (K) Orivesi
Harju Pirkanmaa 1639 (K) Pirkkala Yhteinen kappalainen Ylöjärven kanssa. Kappeli lakkautettiin vuonna 1841 ja sen alueesta liitettiin suurin osa emäseurakuntaan ja pienempi osa Ylöjärven kappeliin.
Hämeenkyrö Pirkanmaa 1300-l.
Ikaalinen Pirkanmaa 1641 1540 (mainittu)[52] Hämeenkyrö 1858 perustettu Ikaalisten epäitsenäinen kauppala kuului seurakuntaan.
Kangasala Pirkanmaa 1366 (mainittu)
Karkku Pirkanmaa 1200-l. Mainitaan ensimmäisen kerran 1303.
Kiikka Pirkanmaa 1906, toteutui 1922 1662 (K) Tyrvää
Kiikoinen Pirkanmaa 1904, toteutui 1922 1847 (K) Tyrvää
Kuhmalahti Pirkanmaa 1901 1640 (K) Kangasala Sahalahden kappelina 1896–1901.
Kuru Pirkanmaa 1872, toteutui 1893 1666 (K) Ruovesi
Kylmäkoski Pirkanmaa 1897 1666 (R), 1892 (K) Akaa
Lempäälä Pirkanmaa 1455 (viimeistään) Vesilahti
Luopioinen Pirkanmaa 1880 1693 (K) Hauho
Messukylä Pirkanmaa 1636[53] 1540 (mainittu) (K) Pirkkala 1779 perustettu Tampereen kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1904 saakka.
Mouhijärvi Pirkanmaa 1639 1592 (K) Karkku
Orivesi Pirkanmaa 1540 (mainittu) Kangasala
Parkano Pirkanmaa 1860 1800 (S), 1841 (K) Ikaalinen
Pirkkala Pirkanmaa 1200-l.[54][55] Karkku Seurakunta perustettu viimeistään 1237, ensimmäiset kirjalliset maininnat 1300-luvulta.
Punkalaidun Pirkanmaa 1639[56] 1541 (K) Huittinen Nimenä alun perin Punkalaitio.
Pälkäne Pirkanmaa 1405 Sääksmäki Kangasalan kappelina n. 1409–1445.
Ruovesi Pirkanmaa 1565 ? (K)[57] Pirkkala
Sahalahti Pirkanmaa 1581 1559 (mainittu) (K)[58] Pälkäne
Suodenniemi Pirkanmaa 1908 1684 (R), 1853 (K) Mouhijärvi
Suoniemi Pirkanmaa 1908 1693 (K) Karkku
Sääksmäki Pirkanmaa 1335 (mainittu) 1923 perustettu Valkeakosken kauppala kuului seurakuntaan 1930-luvulle asti.
Teisko Pirkanmaa 1860, toteutui 1904[59] 1669 (K) Messukylä
Tottijärvi Pirkanmaa 1906, toteutui 1921 1662 (R), 1689 (K)[60] Vesilahti
Tyrvää Pirkanmaa 1520 1466 (viimeistään) (K) Karkku Vuonna 1915 perustettu Vammalan kauppala (vuodesta 1965 kaupunki) kuului seurakuntaan.
Urjala Pirkanmaa 1589 1483 (K) Akaa
Vesilahti Pirkanmaa 1346 (mainittu)[61] Pirkkala
Viljakkala Pirkanmaa 1906, toteutui 1921 1641 (S), 1844 (K)[62] Hämeenkyrö
Virrat Pirkanmaa 1859, toteutui 1893 1651 (K) Ruovesi
Ylöjärvi Pirkanmaa 1895, toteutui 1899 1779 (S), 1841 (K)[63] Pirkkala
Alaveteli Pohjanmaa 1894 1752 (K) Kokkola
Bergö Pohjanmaa 1908 1727 (viimeistään) (R), 1848 (K) Maalahti
Isokyrö Pohjanmaa 1300-l. alku Mustasaari Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1304. Orismalan tehdasseurakunta toimi Isonkyrön alueella 1828–1869.
Jepua Pohjanmaa 1906 1859 (R), 1867 (K) Uusikaarlepyy
Koivulahti Pohjanmaa 1857 1691 (K) Mustasaari
Korsnäs Pohjanmaa 1861, toteutui 1891 1604 (K) Närpiö
Kruunupyy Pohjanmaa 1607 ? (K) Kokkola Nimenä alun perin Porasin kappeli.
Laihia Pohjanmaa 1576 1508 (K)[64][65] Isokyrö
Lapväärtti Pohjanmaa 1607 1594 (K) Närpiö 1649 perustettu Kristiinankaupunki kuului seurakuntaan kappelina vuoteen 1897 saakka.
Luoto Pohjanmaa 1864 1787 (K) Pedersöre
Maksamaa Pohjanmaa 1872, toteutui 1889 1706 (S), 1775 (K) Vöyri
Maalahti Pohjanmaa 1607 1603 (K) Mustasaari
Munsala Pohjanmaa 1857 1734 (viimeistään) (K) Uusikaarlepyy
Mustasaari Pohjanmaa 1200-l. puoliväli Mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1348[66]. 1606 perustettu Vaasan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1867 saakka.[67].
Närpiö Pohjanmaa 1331 (mainittu) Mustasaari 1785 perustettu Kaskisten kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1926 saakka.
Oravainen Pohjanmaa 1859, toteutui 1882 1676 (K) Vöyri
Pedersöre Pohjanmaa 1200-l. puoliväli Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1200-l. lopulla[68]. 1652 perustettu Pietarsaaren kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1904 saakka.
Petolahti Pohjanmaa 1902 1807 (S), 1834 (K) Maalahti Kuului vuoteen 1807 asti Korsnäsiin ja vuosina 1807–1834 Närpiöön.
Pirttikylä Pohjanmaa 1859 1696 (viimeistään) (K) Närpiö
Purmo Pohjanmaa 1867 1771 (K) Pedersöre
Raippaluoto Pohjanmaa 1872, toteutui 1889 1775 (S), 1840 (K) Mustasaari
Siipyy Pohjanmaa 1860 1785 (K) Lapväärtti
Sulva Pohjanmaa 1860, toteutui 1875 1626 (S), 1680 (K) Maalahti
Teerijärvi Pohjanmaa 1868, toteutui 1875 1662 (S), 1669 (K) Kruunupyy
Uusikaarlepyy Pohjanmaa 1607[69] Pedersöre 1620 perustettu Uudenkaarlepyyn kaupunki kuului seurakuntaan.
Vähäkyrö Pohjanmaa 1607 1561 (R), 1593 (K) Isokyrö Nimenä alun perin Alastaron kappeli.
Vöyri Pohjanmaa 1500-l. alku Mustasaari Nimi Vöyri mainittu ensimmäisen kerran 1367.
Ylimarkku Pohjanmaa 1871, toteutui 1891 1741 (R) Närpiö
Ähtävä Pohjanmaa 1865, toteutui 1870 1700 (R), 1732 (K) Pedersöre
Eno Pohjois-Karjala 1857[70] 1600-l. (R), 1793 (K) Ilomantsi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Ilomantsi Pohjois-Karjala 1653 Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Juuka Pohjois-Karjala 1870, toteutui 1873 1741 (R), 1772 (K) Pielisjärvi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Kesälahti Pohjois-Karjala 1728 1700 (K) Uukuniemi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1637 perustetun Uukuniemen seurakunnan kirkko Kesälahdella vuoteen 1700 saakka.
Kiihtelysvaara Pohjois-Karjala 1857 1693 (viimeistään) (K) Tohmajärvi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Kitee Pohjois-Karjala 1630 Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Kontiolahti Pohjois-Karjala 1857 1737 (R), 1783 (K) Liperi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1848 perustettu Joensuun kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1918 saakka.
Kuusjärvi Pohjois-Karjala 1879, toteutui 1901 1863 (K) Liperi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Liperi Pohjois-Karjala 1650 1630 (K) Kitee Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Nurmes Pohjois-Karjala 1810 1651 (K) Pielisjärvi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. 1876 perustettu Nurmeksen kauppala kuului seurakuntaan.
Pielisjärvi Pohjois-Karjala 1639 Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Brahean kaupunki kuului seurakuntaan 1653–1681.[71] 1936 perustettu Lieksan kauppala kuului seurakuntaan.
Polvijärvi Pohjois-Karjala 1879, toteutui 1901 1824 (R), 1856 (K) Liperi Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä. Kuului Kontiolahden kappeliin 1824–1856.
Rääkkylä Pohjois-Karjala 1857 1600-l. (K) Kitee Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Tohmajärvi Pohjois-Karjala 1650 (noin) Kitee Osa Ruotsille 1617 Stolbovan rauhassa luovutettua ja alun perin kokonaan ortodoksista Käkisalmen lääniä.
Alavieska Pohjois-Pohjanmaa 1879 1733 (S), 1782 (K)[51] Kalajoki
Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaa 1838 1647 (R), 1698 (K)[51] Kalajoki Nimenä alun perin Haapala.
Haapavesi Pohjois-Pohjanmaa 1863, toteutui 1874[51] 1647 (R), 1675 (K) Pyhäjoki Nimenä alun perin Haapajärvi.
Hailuoto Pohjois-Pohjanmaa 1573[51] Saloinen
Haukipudas Pohjois-Pohjanmaa 1873, toteutui 1900 1630 (K)[51][72] Kiiminki Kuului Iihin 1630–1858 ja Kiiminkiin 1858–1873.
Himanka Pohjois-Pohjanmaa 1898 1794 (R), 1846 (K) Lohtaja[73]
Ii Pohjois-Pohjanmaa 1477 1374 (mainittu) (K)[51] Pedersöre Mainittu hallintopitäjänä 1445.
Kalajoki Pohjois-Pohjanmaa 1543 1500-l. alku (K)[51] Saloinen
Kempele Pohjois-Pohjanmaa 1899, toteutui 1918 1688 (K)[51] Liminka
Kestilä Pohjois-Pohjanmaa 1871, toteutui 1880 1845 (K)[51] Piippola Alun perin osa Siikajoen seurakunnan Pulkkilan kappelia.
Kiiminki Pohjois-Pohjanmaa 1858 1691 (R), 1781 (K)[51] Ii Nimenä 1765–1858 Alakiiminki.
Kuivaniemi Pohjois-Pohjanmaa 1894 1600-l. (K) Ii
Kuusamo Pohjois-Pohjanmaa 1675[51] Kemi Nimenä alun perin Kemin Lapin seurakunta.
Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaa 1856 1764 (K)[51] Pyhäjoki
Liminka Pohjois-Pohjanmaa 1477 (viimeistään)[51] Saloinen
Lumijoki Pohjois-Pohjanmaa 1899, toteutui 1919 1655 (K) Liminka
Merijärvi Pohjois-Pohjanmaa 1895, toteutui 1910 1779 (S), 1821 (K)[51] Pyhäjoki
Muhos Pohjois-Pohjanmaa 1766 ? (K)[51] Oulu Alun perin Saloisten kappeli, kuului 1477–1610 Liminkaan ja 1610–1766 Ouluun[51].
Nivala Pohjois-Pohjanmaa 1868 1682 (S), 1802 (K)[51] Haapajärvi Nimenä alun perin Pidisjärvi.
Oulainen Pohjois-Pohjanmaa 1870 1682 (K) Pyhäjoki
Oulu Pohjois-Pohjanmaa 1610 1592 (K)[51] Liminka 1605 perustettu Oulun kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1904 saakka.
Oulunsalo Pohjois-Pohjanmaa 1904, toteutui 1911 1665 (R), 1803 (K)[51] Oulu
Paavola Pohjois-Pohjanmaa 1874, toteutui 1890 1681 (R), 1702 (S), 1811 (K)[51] Siikajoki
Piippola Pohjois-Pohjanmaa 1845 1769 (R), 1776 (S) Siikajoki[74]
Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaa 1639 ? (K)[51] Ii
Pulkkila Pohjois-Pohjanmaa 1899, toteutui 1906 1671 (K)[74] Piippola Alun perin Saloisten kappeli, kuului 1689–1845 Siikajokeen ja 1845–1899 Piippolaan.
Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaa 1573[51] Saloinen
Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaa 1861 1647 (K)[51] Kärsämäki Kuului Pyhäjokeen 1647–1856 ja Kärsämäkeen 1856–1861.
Rantsila Pohjois-Pohjanmaa 1873, toteutui 1890 1671 (K) Siikajoki Kuului Saloisiin 1671–1789 ja Siikajokeen 1789–1873. Saloisiin kuuluneen Siikasavon pääkylässä Sipolassa kirkkohuone 1620-luvulla.
Rautio Pohjois-Pohjanmaa 1912 1796 (R), 1826 (K) Kalajoki
Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa 1868 1647 (R), 1826 (K)[51] Haapajärvi Kuului Kalajokeen 1647–1838 ja Haapajärveen 1838–1868.
Revonlahti Pohjois-Pohjanmaa 1925, toteutui 1930 1775 (R), 1845 (K)[51] Siikajoki
Saloinen Pohjois-Pohjanmaa 1413[75] 1649 perustettu Raahen kaupunki kuului seurakuntaan vuosina 1649–1652 ja 1690–1901, mutta toimi itsenäisenä seurakuntana 1652–1690. Yhdistetyn kaupunki- ja maaseurakunnan nimenä Raahe ja Saloinen.
Sievi Pohjois-Pohjanmaa 1862 1645 (K)[51] Siikajoki Itsenäistyi nimellä Evijärvi, mutta sai sittemmin takaisin alkuperäisen nimensä.
Siikajoki Pohjois-Pohjanmaa 1689 1590 (K)[51] Saloinen
Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaa 1879 1842 (R), 1858 (K)[51] Pudasjärvi Nimenä alun perin Jokijärvi.
Temmes Pohjois-Pohjanmaa 1899 1766 (R), 1796 (K)[51] Liminka
Tyrnävä Pohjois-Pohjanmaa 1889 1640-l. (K)[51] Liminka
Utajärvi Pohjois-Pohjanmaa 1886 1761 (K)[51] Muhos
Vihanti Pohjois-Pohjanmaa 1896, toteutui 1921 1688 (S), 1751 (K)[51] Saloinen
Ylikiiminki Pohjois-Pohjanmaa 1909 1765 (K) Kiiminki Kuului Iihin 1765–1858 ja Kiiminkiin 1858–1909.
Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa 1861, toteutui 1875 1643 (K)[51] Kalajoki
Iisalmi Pohjois-Savo 1627 Kuopio 1860 perustettu Iisalmen epäitsenäinen kauppala (vuodesta 1891 kaupunki) kuului seurakuntaan vuoteen 1912 saakka.[76]
Kaavi Pohjois-Savo 1803, toteutui 1805 1650 (K) Liperi
Karttula Pohjois-Savo 1862 1765 (R), 1769 (K) Kuopio
Kiuruvesi Pohjois-Savo 1862, toteutui 1884 1763 (K) Iisalmi
Kuopio Pohjois-Savo 1552 1549 (K) Juva 1775 perustettu Kuopion kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1899 saakka.
Lapinlahti Pohjois-Savo 1858 1819 (R), 1847 (K) Iisalmi
Leppävirta Pohjois-Savo 1639 Kuopio 1929 perustettu Varkauden kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1932 saakka.
Maaninka Pohjois-Savo 1871 1765 (K)[77] Kuopio
Nilsiä Pohjois-Savo 1816 1738 (R), 1769 (K) Kuopio
Pielavesi Pohjois-Savo 1811 1692 (K) Iisalmi
Rautalampi Pohjois-Savo 1561 ? (K) Sysmä
Rautavaara Pohjois-Savo 1894 1816 (R), 1849 (K) Nurmes
Sonkajärvi Pohjois-Savo 1897, toteutui 1921 1854 (R) Iisalmi Nimenä alun perin Rutakko. Kappelianomus hylättiin 1862.[78]
Suonenjoki Pohjois-Savo 1856 1781 (R), 1795 (K) Rautalampi Kuului vuoteen 1811 saakka Pieksämäkeen.
Tuusniemi Pohjois-Savo 1855 1781 (K) Kuopio
Vesanto Pohjois-Savo 1898 1854 (R), 1868 (K) Rautalampi
Artjärvi Päijät-Häme 1865 1636 (K) Lapinjärvi
Asikkala Päijät-Häme 1848 1547 (K) Hollola
Hartola Päijät-Häme 1784 1540 (K) Sysmä
Heinola Päijät-Häme 1848 1630 (K) Hollola 1839 perustettu Heinolan kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1917 saakka.
Hollola Päijät-Häme 1328 (mainittu) Hämeen vanhimpia seurakuntia. 1878 perustettu Lahden epäitsenäinen kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1901 saakka.
Koski Päijät-Häme 1410 (mainittu) ? (K) Lammi Liitettiin jälleen Lammin kappeliksi 1540 ja itsenäistyi uudelleen 1870.
Kärkölä Päijät-Häme 1867 1711 (K) Sysmä
Nastola Päijät-Häme 1860 1555 (K) Hollola
Orimattila Päijät-Häme 1636 ? (K) Hollola
Padasjoki Päijät-Häme 1465 (n.) Sysmä[79] Ensimmäinen maininta 1438.
Sysmä Päijät-Häme 1442 (mainittu) Hollola
Ahlainen Satakunta 1893, toteutui 1908 1691 (K) Noormarkku Kuului Ulvilaan 1691–1861 ja Noormarkkuun 1861–1893.
Eura Satakunta 1425 (viimeistään) Mainittu ensimmäisen kerran 1420.
Eurajoki Satakunta 1346 (mainittu)
Harjavalta Satakunta 1868, toteutui 1878[80] 1392 (mainittu) (R), 1670 (K)[81] Kokemäki
Hinnerjoki Satakunta 1864 1695 (K) Laitila
Honkajoki Satakunta 1891 1804 (R), 1864 (K) Kankaanpää Kuului Ikaalisiin 1804–1841 ja Kankaanpäähän 1841–1891.
Honkilahti Satakunta 1904 1657 (R), 1693 (K) Eura
Huittinen Satakunta 1414 (viimeistään) Mainittu ensimmäisen kerran 1366.
Jämijärvi Satakunta 1899. toteutui 1908 1852 (R), 1863 (K) Ikaalinen
Kankaanpää Satakunta 1841 1756 (S), 1759 (K) Ikaalinen
Karvia Satakunta 1891 1796 (K) Kankaanpää Kuului Ikaalisiin 1796–1841 ja Kankaanpäähän 1841–1891[82].
Kauvatsa Satakunta 1892, toteutui 1918 1646 (R), 1812 (K) Huittinen
Kiukainen Satakunta 1897 1692 (S), 1725 (K) Eura
Kodisjoki Satakunta Ei koskaan omaa
seurakuntaa 		1782 (S) Laitila Oma saarnaaja 1782–1858.
Kokemäki Satakunta 1324 (mainittu) Todennäköisesti Satakunnan vanhin seurakunta.
Kullaa Satakunta 1901, toteutui 1920 1766 (K) Ulvila
Köyliö Satakunta 1587 1445 (K) Kokemäki
Lappi Satakunta 1622 1495 (K) Rauma Kuului Eurajokeen 1495–1558 ja Raumaan 1558–1622.
Lavia Satakunta 1870 1823 (K) Mouhijärvi
Luvia Satakunta 1901, toteutui 1909 1558 (mainittu) (K) Eurajoki
Merikarvia Satakunta 1639 1351 (mainittu) (K) Ulvila
Nakkila Satakunta 1861 1763 (R), 1764 (K) Ulvila
Noormarkku Satakunta 1861 1736 (S), 1771 (K) Ulvila
Pomarkku Satakunta 1899 1802 (S), 1834 (K) Noormarkku Kuului Ulvilaan 1802–1861 ja Noormarkkuun 1861–1899.
Rauma Satakunta 1300-l. 1442 perustettu Rauman kaupunki kuului seurakuntaan.
Siikainen Satakunta 1861 1772 (K) Merikarvia
Säkylä Satakunta 1639 1392 (K) Eura
Ulvila Satakunta 1355 (mainittu)[83] Kokemäki 1558 perustettu Porin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1877 saakka (itsenäinen srk. 1584–1602).
Vampula Satakunta 1891 1590 (K) Huittinen
Askola Uusimaa 1896, toteutui 1913 1639 (K)[84] Porvoo
Bromarv Uusimaa 1865 1667 (K) Tenhola 1871 perustettu Hangon kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1890 saakka.
Degerby Uusimaa 1913 1746 (S), 1863 (K)[85] Inkoo
Espoo Uusimaa 1451 1300-l. (K) Kirkkonummi[86] 1920 perustettu Kauniaisten kauppala (vuodesta 1972 kaupunki) kuului seurakuntaan (Kanta-Espoon srk ja Espoon ruotsalainen srk) vuoteen 1978 saakka.
Helsinki Uusimaa 1395 (viimeistään) Mainittu ensimmäisen kerran 1351. 1550 perustettu Helsingin kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1865 saakka.
Inkoo Uusimaa 1361 (viimeistään) Mainittu ensimmäisen kerran 1335. Fagervikin tehdasseurakunta toimi Inkoon alueella 1648–1870.
Karjaa Uusimaa 1326 (mainittu) Mustion tehdasseurakunta toimi Karjaan alueella vuodesta 1673 1900-luvun alkuun. 1930 perustettu Karjaan kauppala kuului seurakuntaan.
Karjalohja Uusimaa 1614 1531 (K) Karjaa Alueella kirkko mahdollisesti jo 1200-luvulla; tunnettiin 1400-luvulla nimellä Karislojo[87].
Kirkkonummi Uusimaa 1330 (mainittu)
Lapinjärvi Uusimaa 1575[88] 1414 (mainittu) (K) Pernaja
Liljendal Uusimaa 1914, toteutui 1917 1734 (R), 1791 (K) Pernaja
Lohja Uusimaa 1323 (mainittu) 1926 perustettu Lohjan kauppala (vuodesta 1969 kaupunki) kuului seurakuntaan.
Loviisa Uusimaa 1750 1748 (K) Pernaja Kaupunki perustettu 1745; nimenä 1745–1752 Degerby.
Myrskylä Uusimaa 1636[89] ? (K) Pernaja
Mäntsälä Uusimaa 1616 1585 (K) Porvoo
Nummi Uusimaa 1863 1564 (mainittu) (R), 1640 (K) Lohjalähde?
Nurmijärvi Uusimaa 1605 1558 (K) Helsinki
Pernaja Uusimaa 1362 1340 (viimeistään) (K) Porvoo Koskenkylän tehdasseurakunta toimi Pernajan alueella 1691–1826.
Pohja Uusimaa 1359 1546 perustettu Tammisaaren kaupunki kuului seurakuntaan vuoteen 1865 saakka (itsenäinen srk. 1603–1695).
Pornainen Uusimaa 1896 1729 (K) Porvoo Nimenä alun perin Kirveskoski.
Porvoo Uusimaa 1200-l. loppupuoli 1380 perustettu Porvoon kaupunki kuului seurakuntaan.
Pukkila Uusimaa 1896 1640 (K) Porvoo
Pusula Uusimaa 1862, toteutui 1887 1637 (K) Lohja Nimenä alun perin Metsäkansa.
Pyhäjärvi Uusimaa 1861, toteutui 1869[90] 1654 (K) Vihti Nimenä alun perin Nyhkälä. 1932 perustettu Karkkilan kauppala kuului seurakuntaan.
Ruotsinpyhtää Uusimaa 1863 1745 (K) Loviisa Alun perin Pyhtään seurakunnan Ruotsin puolelle 1743 Turun rauhassa jäänyt osa[91]. Kuului Pernajaan 1745–1748 ja Loviisaan 1748–1863.
Sammatti Uusimaa 1951 1591 (K) Karjalohja Yhdistettynä emäseurakuntaan 1859–1871.
Sipoo Uusimaa 1425 1340 (viimeistään) (K) Porvoo
Siuntio Uusimaa 1460 (noin)
Snappertuna Uusimaa 1915[92] 1688 (S), 1809 (K) Karjaa
Tenhola Uusimaa 1329 (mainittu)
Tuusula Uusimaa 1653 1643 (K) Sipoo Kellokosken tehdasseurakunta toimi Pernajan alueella 1799–1869. 1924 perustettu Keravan kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1955 asti.
Vihti Uusimaa 1507 (viimeistään) 1433 (mainittu) (K) Lohja
Alastaro Varsinais-Suomi 1861 1688 (K) Loimaa
Angelniemi Varsinais-Suomi 1916 1659 (K) Halikko
Askainen Varsinais-Suomi 1910 1592 (mainittu) (K)[93] Lemu
Aura Varsinais-Suomi 1908, toteutui 1917 1636 (K)[94] Lieto Nimenä alun perin Prunkkala.
Dragsfjärd Varsinais-Suomi 1903 1694 (K) Kemiö
Halikko Varsinais-Suomi 1313 (mainittu)[95] Uskela Saattanut olla itsenäinen seurakunta jo 1200-luvun lopulla.
Hietamäki Varsinais-Suomi 1366 (mainittu) (K)[96][97] Mynämäki Kappeli lakkautettiin vuonna 1702 ja sen alue liitettiin Mietoisten kappeliin.
Hiittinen Varsinais-Suomi 1861 1674 (K)[98] Kemiö
Houtskari Varsinais-Suomi 1867[99] 1554 (K)[100] Korppoo
Iniö Varsinais-Suomi 1908 1554 (mainittu) (K)[101] Taivassalo
Kaarina Varsinais-Suomi 1309 (viimeistään)[102] Suomen vanhimpia seurakuntia.
Kakskerta Varsinais-Suomi 1904 1764 (R), 1858 (K)[103] Kaarina
Kalanti Varsinais-Suomi 1411[104] Mainittu ensimmäisen kerran 1316. Nimenä alun perin Uusikirkko.
Karinainen Varsinais-Suomi 1908, toteutui 1912 1657 (R), 1901 (K) Marttila
Karjala Varsinais-Suomi 1906 1600-l. (S), 1797 (K) Mynämäki
Karuna Varsinais-Suomi 1908 1681 (noin) (K)[105] Sauvo
Kemiö Varsinais-Suomi 1327 (mainittu)
Kiikala Varsinais-Suomi 1639[106] 1590-l. (S)[107] Uskela Kuului Perttelin kappeliin 1440-l.-1590-l.
Kisko Varsinais-Suomi 1540 (noin) 1347 (mainittu) (K) Pohja
Korppoo Varsinais-Suomi 1434 (viimeistään) Mainittu ensimmäisen kerran 1384[100].
Koski Varsinais-Suomi 1901, toteutui 1913[108] 1647 (K)[109] Marttila Nimenä alun perin Ylistaro.
Kustavi Varsinais-Suomi 1865lähde? 1782 (K) Taivassalo Muodostettiin Vartsalan kappelista (1554–1782) ja Kunnaraisten rukoushuoneesta (1670–1782). Nimenä alun perin Kivimaa.
Kuusisto Varsinais-Suomi 1914[110] 1653 (K) Piikkiö Liitettynä emäseurakuntaan 1863–1885.
Laitila Varsinais-Suomi 1200-l. Alun perin seurakunnan keskus oli Untamalan kylässä, mutta se siirtyi Laitilan kylään uuden kirkon rakentamisen myötä 1468.
Lemu Varsinais-Suomi 1404 (viimeistään) Nousiainen Mainittu ensimmäisen kerran 1380.
Lieto Varsinais-Suomi 1331 (mainittu)
Loimaa Varsinais-Suomi 1420-l. Mainittu ensimmäisen kerran 1439. Vuonna 1921 perustettu Loimaan kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1931 saakka.
Lokalahti Varsinais-Suomi 1905 1409 (K) Vehmaa Itsenäinen seurakunta 1630–1690.
Maaria Varsinais-Suomi 1160 (noin) Nimenä alun perin Räntämäki. Maarian kirkko 1300- tai 1400-luvulta.
Marttila Varsinais-Suomi 1409 (mainittu)[111] Uskela[112]
Masku Varsinais-Suomi 1234 (mainittu)
Merimasku Varsinais-Suomi 1904 ? (K) Naantali Alun perin Maskun kappeli, liitettiin Naantaliin 1577.
Metsämaa Varsinais-Suomi 1914 1777 (K) Loimaa
Mietoinen Varsinais-Suomi 1865 1643 (K) Mynämäki
Muurla Varsinais-Suomi 1919 1724 (S), 1860 (K)[113] Uskela Kuului Saloon 1724–1832 ja Uskelaan 1832–1919[114].
Mynämäki Varsinais-Suomi 1200-l. loppu (mainittu)
Naantali Varsinais-Suomi 1443 Naantali perustettiin kaupungiksi tuona vuonna.
Nauvo Varsinais-Suomi 1448 (mainittu) Nauvon Pyhän Olavin kirkko oli olemassa jo 1300-luvulla. Seilin sairaalaseurakunta toimi Nauvon alueella 1627–1841.
Nousiainen Varsinais-Suomi 1232 (mainittu) Suomen vanhimpia seurakuntia.
Oripää Varsinais-Suomi 1901 ? (S), 1778 (K) Pöytyä
Paattinen Varsinais-Suomi 1901, toteutui 1937 1580 (K) Vahto Kuului Maariaan 1580–1893 ja Vahtoon 1893–1901.
Paimio Varsinais-Suomi 1325[115][116]
Parainen Varsinais-Suomi 1329 (mainittu) 1948 perustettu Paraisten kauppala kuului seurakuntaan.
Perniö Varsinais-Suomi 1330 (mainittu) Uskela Teijon tehdasseurakunta toimi Perniön alueella 1687–1869.
Pertteli Varsinais-Suomi 1860, toteutui 1869[114][117] 1440-l. (K)[107] Uskela
Piikkiö Varsinais-Suomi 1331 (mainittu) Uskela
Pyhämaa Varsinais-Suomi 1639[118] ? (K) Laitila Vuosina 1782–1908 Pyhämaa oli taas kappeli ja sen emäseurakuntana oli Pyhäranta eli Rohdainen.
Pyhäranta Varsinais-Suomi 1782 1688 (K) Pyhämaa Nimenä vuoteen 1908 Rohdainen.
Pöytyä Varsinais-Suomi 1366 (mainittu)
Raisio Varsinais-Suomi 1292[119] Naantalin kappelina 1577–1894.
Rusko Varsinais-Suomi 1340 (mainittu) Maskun kappelina 1577–1900.
Rymättylä Varsinais-Suomi 1385
Sauvo Varsinais-Suomi 1335 (mainittu)
Somerniemi Varsinais-Suomi 1901, toteutui 1917 1682 (K)[120] Somero
Somero Varsinais-Suomi 1492 (viimeistään) 1449 (mainittu)[121] Hattula 1300-luvulla Etelä-Somero kuului Uskelaan ja Pohjois-Somero Hattulaan[122].
Suomusjärvi Varsinais-Suomi 1898, toteutui 1903 1678 (K) Kisko
Särkisalo Varsinais-Suomi 1904, toteutui 1924 1660 (noin) (K) Perniö
Taivassalo Varsinais-Suomi 1350 (mainittu)
Tarvasjoki Varsinais-Suomi 1906, toteutui 1910 1657 (S), 1859 (K)[123][124] Marttila Aikaisempia nimiä Alastaro, Eura, Eurainen.
Uskela Varsinais-Suomi 1329 (mainittu)[107][125] Saattanut olla itsenäinen seurakunta jo noin vuonna 1230[126]. 1891 perustettu Salon kauppala kuului seurakuntaan vuoteen 1914 saakka.
Uusikaupunki Varsinais-Suomi 1622[127][128] Kalanti Kaupunki perustettu 1617, kuului kappelina Kalantiin 1808–1866.
Vahto Varsinais-Suomi 1893 1638 (S), 1866 (K) Masku Kuului Ruskoon vuoteen 1638 asti.
Vehmaa Varsinais-Suomi 1331 (mainittu)
Vehmalainen Varsinais-Suomi 1738 (S), 1771 (K) Mynämäki Kappeli lakkautettiin vuonna 1860 ja sen alue liitettiin Karjalan kappeliin.
Västanfjärd Varsinais-Suomi 1904 1694 (S), 1779 (K) Kemiö
Yläne Varsinais-Suomi 1875, toteutunut 1879 1392 (K) (viimeistään) Pöytyä

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
  3. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1387. Helsinki 1961.
  4. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1592, 1961, Helsinki.
  5. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
  6. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela: Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 1, s. 243−245). Porvoo: WSOY, 1967.
  7. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 4 (1962). Helsinki: Otava.
  8. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5 (1963). Helsinki: Otava.
  9. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 292, art. Lemland. WSOY, 1998. 951-0-22044-2
  10. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 306, art. Lumparland. WSOY, 1998. 951-0-22044-2
  11. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela: Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 5, s. 98). Porvoo: WSOY, 1973.
  12. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 998. Helsinki 1964.
  13. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964). Helsinki: Otava.
  14. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8, palsta 295, 1964, Helsinki.
  15. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 186, 1965, Helsinki.
  16. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 420. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  17. ↑ Lappeen kotiseutuyhdistys yhdistykset.ekarjala.fi. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 15.3.2013.
  18. ↑ Maan povesta: Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalue Opettaja.tv. Yle. Viitattu 7.8.2015.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Suomen seurakunnat (Luumäki) Suomen sukututkimusseura. Viitattu 28. heinäkuuta 2007.
  20. ↑ Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen historiatietoja (Historia – Parikkala) Parikkalan kunta. Viitattu 10.12.2009.
  21. ↑ a b Ossi Perälä: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 41–45. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  22. ↑ Peltoniemi, Aarne; Arola, Eero; Heinonen, Juhani; Havunen, Tuomo; Jaakola, Keijo; Kallio-Könnö, Severi; Niinimäki Irja; Yli-Kyyny, Orvo: Kauhajoki, s. 4. Kauhajoki-Seura ry, 1986. ISBN 951-99774-8-1
  23. ↑ Juhani Hakala: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 119–121. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  24. ↑ Juha Alarinta: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 137–143. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  25. ↑ Viita, Ossi & Hirvonen, Ari: Peräseinäjoen historia, s. 69. Peräseinäjoen kunta, 2008. ISBN 978-951-97667-2-0
  26. ↑ Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 37–40. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  27. ↑ Jaana Yli-Paunu: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 206–207. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  28. ↑ Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 134–135. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  29. ↑ a b c d e hiski.genealogia.fi hiski.genealogia.fi. Viitattu 26.3.2012.
  30. ↑ Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
  31. ↑ a b Heikkinen, Reijo: Kajaanin maalaiskunnan vaiheita reijoheikkinen.fi. 26.11.2006. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 13.10.2010.
  32. ↑ Huuhtanen 1978: 54–56.
  33. ↑ Huuhtanen, Taina: Ypäjän historia, s. 24. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta, 1978. ISBN 951-99167-9-2
  34. ↑ Ojanen, Eeva: Entinen Tammelan kappeli, s. 13. (Teoksessa: Ahti, Risto (toim.): Sata vuotta. Ypäjän seurakunnan juhlalukemisto) Ypäjä: Ypäjän seurakunta, 1992. ISBN 951-96506-0-1
  35. ↑ Huuhtanen 1978: 37.
  36. ↑ Räisälä (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 6.7.2016.
  37. ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
  38. ↑ Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu: Karjala kuvina – Viipurin Karjala, s. 144. Helsinki: Kustannus Oy Constator, 1997. ISBN 951-97086-6-9
  39. ↑ Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 48. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  40. ↑ a b Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen: Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2. Kuopio: Kimy-kustannus, 1980. ISBN 951-840-003-2 lähde tarkemmin?
  41. ↑ Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972. https://archive.today/20120526001109/http://www.saarijarvi-opas.net/tietoa-saarijarvesta/saarijarvi-lyhyesti/
  42. ↑ Museovirasto
  43. ↑ [https://www.kouvola.fi/index/kaupunkijahallinto/tietoakouvolasta/historia.html Kouvola.fi - Historia] www.kouvola.fi. Viitattu 28.2.2018.
  44. ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
  45. ↑ http://hiski.genealogia.fi
  46. ↑ Kouvolan Seurakuntayhtymä - Valkealan aiemmat kirkot (Arkistoitu – Internet Archive)
  47. ↑ Vehkalahti | paikallishistoria.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. ↑ Karjalankannas – Salmi
  49. ↑ Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
  50. ↑ Martti Vuollo – Muonion kirkonkylän koulu 1899–1999, Tornion kirjapaino, 1999, sivu 7
  51. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  52. ↑ Jorma Vappula: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II 1641–1721, Vammala 1999
  53. ↑ Kaisu-Maija Nenonen: Historian suursanakirja, s. 332, art. Messukylä. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  54. ↑ Olavi Horsma-aho: Kuinka vanha Pirkkala on, Pirkkalainen 11.1. 2006, s. 6 [1] (pdf)
  55. ↑ Jouko Hillukka: Suur-Pirkkalasta Pirkkalaksi [2] (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 24.8.2006
  56. ↑ Punkalaitumen kunta – historia[vanhentunut linkki]
  57. ↑ Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
  58. ↑ Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 36. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  59. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  60. ↑ http://kotisivu.dnainternet.net/jumaen/jussi/Srk.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  61. ↑ Vesilahden seurakunta – Historiaa Vesilahden seurakunta. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.11.2009.
  62. ↑ Suomenmaa 7 (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 433. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  63. ↑ Tuohitorventien sukututkimuspiste – Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen (Arkistoitu – Internet Archive)
  64. ↑ Ikola, Kaisa: Puoli vuosituhatta Laihian seurakunnassa : kappeliseurakunta 1508–1576 : itsenäinen seurakunta 1576–2000. Laihia: Laihian seurakunta, 2004. ISBN 952-91-6820-9 (suomeksi)
  65. ↑ * Luukko, Armas: Laihian historia II: Asutuksen alusta isovihan loppuun. (s. 182–184) Laihia: Laihian historiatoimikunta, 1975. ISBN 951-99066-1-4
  66. ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, 2001. Sidan 382.
  67. ↑ Tietosanakirja (1909) osa 6, artikkeli Mustasaari palsta 852
  68. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 520. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  69. ↑ Erik Birck, Nykarleby stad 1620–1970, Föredrag hållet vid stadens 350-årsjubileumsfest 23.8.1970. Svenska Folkskolans Vänners kalender 1970, sidor 3–4
  70. ↑ Björn, Ismo: Suur-Ilomantsin historia. (Björn 1991, s. 590–591) Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran paikallishistoriatoimikunta, 1991. ISBN 952-90-2104-6
  71. ↑ Pielisen museo opetussivusto. Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen. [3] (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 14.3.2007.
  72. ↑ Historiaa Haukiputaan kunta. Arkistoitu 10.7.2010. Viitattu 21.2.2010.
  73. ↑ Ville Luho, Armas Luukko: Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1957.
  74. ↑ a b Siikajokilaakson historia I
  75. ↑ Raahen tienoon historia I, Pekka Toivanen, Aulis Forss 1990.
  76. ↑ http://www.iisalmi.fi/Suomeksi.iw3
  77. ↑ FM Jussi Tuovinen: Kunnan historiaa Maaningan kunta. Arkistoitu 18.11.2007. Viitattu 31.10.2007.
  78. ↑ Suomen sukututkimusseura: Sonkajärvi (Arkistoitu – Internet Archive)
  79. ↑ Uuno Pulkkila, Padasjoen historia. julk. Padasjoen kunta, 1947. (uusi p. 1984)
  80. ↑ Jokipii, Mauno: Kokemäenjoen toekalastuksesta. Teoksessa Vanhaa Harjavaltaa. Satakunnan nuorisoseuran liitto, 1978.
  81. ↑ Harjavalta-nimen historiaa Harjavallan kaupunki. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 15.3.2013.
  82. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 4. Helsinki: Otava, 1962.
  83. ↑ Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926
  84. ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  85. ↑ Osio: Degerbyn historiaa Degerbyn kyläyhdistys. Arkistoitu 2.7.2013. Viitattu 2.7.2011.
  86. ↑ Espoon historia 16.7.2012. Espoon kaupunki. Arkistoitu 13.10.2016. Viitattu 8.3.2013.
  87. ↑ Toim. Veikko Kallio: Karjalohja - Itsenäisen väen pitäjä. Karjalohjan Historiayhdistys, 2005.
  88. ↑ Anne Vikkula (s. 19–58), Gunilla Harling-Kranck (s. 61–92), Christer Kuvaja (s. 95–411), Mikael Korhonen (s. 415–805): Lapinjärven historia. (sivut 98–100) Lapinjärvi: Lapinjärven kunta, 1995. ISBN 952-90-6913-8
  89. ↑ Suomenmaa – maantieteellisyhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
  90. ↑ Seurakunnan historia lyhyesti Karkkilan seurakunta. Arkistoitu 26.8.2007. Viitattu 23.1.2008.
  91. ↑ Rootsinpyhtaa Old Time & Bluegrass Festival
  92. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 7. Helsinki: Otava, 1964.
  93. ↑ Kotiseutumme Askainen-Houtskari-Iniö-Korppoo-Kustavi-Merimasku-Nauvo-Rymättylä-Taivassalo-Velkua-Vår Hembygd Villnäs-Houtskär-Iniö-Korpo-Gustavs-Merimasku-Nagu-Rimito-Tövsala-Velkua 2005–2006. Oy Botnia-Foto Ab, 2006. ISBN 952-5176-53-3
  94. ↑ Auran kunnan historiaa Auran kunta. Arkistoitu 8.8.2011. Viitattu 26.8.2011.
  95. ↑ Halikon kunta - Historia halikko.fi. Arkistoitu 28.3.2008. Viitattu 30.1.2009.
  96. ↑ Raija Herrala: Kokonaan kadonnut kappeli. Arkeologia NYT!, 2003, 8. vsk, nro 1, s. 9–12. Turun Maakuntamuseon ystävät - Arkeologian jaosto. ISSN 1236-4827 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  97. ↑ Anu Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma: Paikallishistorian kurssi 9.2.-23.3.1999, luentotiivistelmät. users.utu.fi. 1999. Arkistoitu 23.8.2007. Viitattu 10.1.2008.
  98. ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=91&TYPE=HTML&LANG=FI
  99. ↑ Mårtensson, Bernt: Houtskär som kapellförsamling. Teoksessa: En bok om Houtskär I: Bygdens öden till slutet av 1900-talet. Houtskari: Houtskarin kunta, 1997. ISBN 952-90-9370-5 (ruotsiksi)
  100. ↑ a b Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
  101. ↑ Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.1.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  102. ↑ Kaarina info 13.6.2007. Kaarinan kaupunki. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 29.1.2008.
  103. ↑ Suomen Sukututkimusseura – Kakskerta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 14.4.2011. suomi
  104. ↑ Muinainen Kalanti ja sen naapurit, 2003, Veijo Kaitanen, Esa Laukkanen ja Kari Uotila
  105. ↑ Seurakunnat (Karuna) hiski.genealogia.fi. Viitattu 15.4.2008.
  106. ↑ Hertzen, Erik von: Kiikalan historiallinen aika, s. 150–151. (Teoksessa: Kiikalan historia) Kiikala: Kiikalan kunta, seurakunta ja manttaalikunta, 1987. ISBN 951-99830-5-8
  107. ↑ a b c Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74–79. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
  108. ↑ Kosken kirkko Kosken Tl seurakunta. Arkistoitu 23.9.2012. Viitattu 21.6.2009.
  109. ↑ Kosken Tl seurakunnan historiaa Kosken Tl seurakunta. Viitattu 21.6.2009.[vanhentunut linkki]
  110. ↑ Suomen Sukututkimusseura – Kuusisto Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2008.
  111. ↑ Oja, Aulis: ”Marttilan kirkkopitäjä”, Marttilan pitäjän historia, s. 51. Marttila: Marttilan seurakunta ja kunta, 1959.
  112. ↑ Oja, Aulis: ”Marttilan kirkkopitäjä”, Marttilan pitäjän historia, s. 55. Marttila: Marttilan seurakunta ja kunta, 1959.
  113. ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990, s. 17. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0
  114. ↑ a b Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338–340. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
  115. ↑ Pemar (Uppslagsverket Finland) Viitattu 12.8.2017.
  116. ↑ Paimio (Pemar) (Biografiakeskus)
  117. ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990, s. 17. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0
  118. ↑ Veikko Paasio: Pyhämaan historia. (1979), s. 39
  119. ↑ Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 39–40. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.)
  120. ↑ Lehtonen, Kaarin (1990). Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 15.
  121. ↑ Alanen et al. (1999) Somero ja Somerniemi 1449–1999. Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, ss. 18–24
  122. ↑ Alanen et al. (1999) Somero ja Somerniemi 1449–1999. Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, s. 56
  123. ↑ Tarvasjoki – Matkailu – Kirkko[vanhentunut linkki] www.tarvasjoki.fi
  124. ↑ Tarvasjoen postitoimipaikkojen historia (Arkistoitu – Internet Archive) www.saunalahti.fi/jussi11/posti/
  125. ↑ Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592–595. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
  126. ↑ Hiekkanen 2006: 660.
  127. ↑ Paasio, Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia. Uudenkaupungin kaupunki, 1973.
  128. ↑ Päivi Mikola: Vohdensaaren kylän kunnallista ja seurakunnallista historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Colliander, Otto Immanuel: Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan. Ensimmäinen osa. I. Suomen kirkon hiippakunnat ja niiden tuomiokapitulit. II. Suomen kirkon seurakunnat ynnä niiden kirkkorakennukset ja papisto. XI s. + 1132 palstaa + 3 s. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 8:1 (myös Otava). Helsinki. Ilmestynyt vihkoina 1907–1910.
  • Jutikkala, Eino: Suomen historian kartasto, 1949. Kartta N:o 15 Maalaisseurakuntien ikä. Age of rural parishes.
  • Leinberg, K. G.: Finlands territoriella församlingars namn, ålder, utbildning och utgrening. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 7, 1906. (ruotsiksi)
Suomen kunnat
Hallinto
Kuntaluettelot
Kaupunkiluettelot
Suomen kuntauudistukset
Kuntamuutokset
Historialliset kuntamuodot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_kirkkopitäjistä&oldid=22793601”