Sammatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sammatti
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Lohja

vaakuna

sijainti

Sammatin kirkko
Sammatin kirkko
Sijainti 60°19′11.8″N, 23°49′16.8″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Lohjan seutukunta
Kuntanumero 737
Hallinnollinen keskus Sammatin kirkonkylä
Perustettu 1866[1]
Kuntaliitokset Osia Karjalohjasta ja Lohjan maalaiskunnasta (1934)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Lohja
Sammatti
– syntynyt kunta Lohja
Pinta-ala 85,06 km² [2]
(1.1.2008)
– maa 72,01 km²
– sisävesi 13,05 km²
Väkiluku 1 365  [3]
(31.12.2008)
– väestötiheys 18,96 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [4]
– 0–14-v. 18,8 %
– 15–64-v. 65,1 %
– yli 64-v. 16,0 %

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin kunnanvaltuuston 27. elokuuta 2007 tekemän yksimielisen päätöksen nojalla.[5] Sammatin naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula ja Suomusjärvi. Nykyään Sammatin kirkonkylä on yksi Lohjan taajamista[6]. Koko entisen kunnan alue muodostaa Lohjan kaupunginosan[7]. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.

Sammatissa on useita järviä, niistä suurimmat ovat Enäjärvi ja Kirmusjärvi. Sammatin vaakunassa esiintyi vaahteranlehti ja sen kaksi siemenpähkylää, jotka kertovat kunnan eteläisestä sijainnista Suomessa, ja Lohjan seudun rehevästä luonnosta. Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1964.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Lohjan kaupungin kuntaliitoksista. Sammattiin liitettiin alueita Karjalohjasta ja Lohjan kunnasta, kunnes se liittyi Lohjaan vuonna 2009.
Sammatin viiri.

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallista kohdetta – lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alun perin Kirmusjärven rannoille.[9]

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406[10]. Siitä tuli Lohjan pitäjän alainen kappeliseurakunta viimeistään vuonna 1591. Karjalohjan irtaannuttua Lohjasta omaksi pitäjäkseen vuonna 1614 Sammatti siirtyi sen kappeliksi. Sammatti menetti kappelioikeutensa vuonna 1859, mutta irtautui maallisena kuntana emäpitäjästään jo vuonna 1866.[1]

1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä siellä oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.[11]

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla, kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.[11]

Torppa Välkjärven rannalla Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista.[11]

Sammatin entinen kunnantalo.

Sammatin kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sammatin kirkko

Sammatin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosina 1665–1666 nykyisen kirkon itäpuolelle. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1755. Kellotapuli kirkolle rakennettiin 1763. Sammatin seurakunta itsenäistyi Karjalohjan seurakunnasta verraten myöhään, 1. tammikuuta 1951.[11] Sammatti oli Manner-Suomen viimeinen maalaiskunta, joka sai oman evankelis-luterilaisen seurakunnan. Muun muassa Björköbyllä, Kodisjoella ja Öjalla ei sellaista koskaan ollut.

Sammatin kirkon vieressä on viljamakasiini, joka toimi eräänlaisena viljapankkina ennen varsinaisten rahalaitosten perustamista. Ensimmäiset merkinnät viljamakasiinista löytyvät vuodelta 1804, ja vielä 1930-luvulla makasiini oli jossain määrin alkuperäisessä käytössään.[12]

Sampojuhlat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset Sampojuhlat pidettiin 22.7.1956. Sampojuhlat pidetään joka kesäkuun viimeinen sunnuntai Paikkarin torpan viereisellä mäellä. Sampojuhlilla ovat pitäneet juhlaesitelmiä monet suomalaiset kulttuurielämän vaikuttajat ja vuonna 1964 Sampojuhlilla olivat kunniavieraina tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja hänen puolisonsa.[11]

Entinen Joenpellon kauppa ja kirjailijatalo Myllykylässä.
Lohilammen museo.

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikkarin torppa Sammatissa 1840-luvulla
  • Haarijärvi (Haarjärvi), Karstu, Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Mustlahti, Niemenkylä ja Sammatti

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja sammattilaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammatin vapaa kyläkoulu on Suomen ainoa maaseudulla sijaitseva Steiner-koulu.[13]

Sammatissa toimi vuosina 1897–2016 Lönnrot-opisto. Opisto perustettiin Elias Lönnrotin testamenttaamalla omaisuudella. Opiston omisti loppuvaiheissa Työtehoseura ja se koulutti opiskelijoita matkailu- ja ravintola-alalle.[14]

Sammatissa toimii Sammatin koulu, jossa on noin 120 oppilasta. Se perustettiin 1955.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammatin alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Sammatin murre muodostaa yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Nummen, Pusulan, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.[15]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammatti kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[16] Sammatin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla laukkamakkara sekapuuron eli peruna-lanttusoseen kera, sekä perunajauhosta tehty pannukakku.[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kallio, Veikko: Sammatti : Elias Lönnrotin kotipitäjä, s. 230. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18033-9
  2. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  3. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  4. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  5. ↑ Tiina Tuominen: Sammatti hyväksyi liitoksen. Länsi-Uusimaa, 28. elokuuta 2007, nro 200, s. 3.
  6. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 (Valitse tasot näkyviin kohdasta Aineistot > Aluejaot) 22.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 22.12.2017.
  7. ↑ Lohjan kaupunginosien rajat ja Vanhat kuntarajat Lohjan karttapalvelu. Viitattu 14.7.2020.
  8. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Helsinki: Otava, 1979.
  9. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  10. ↑ Sammatin kirkko. (Esite) Sammattiseura ry. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi), (viroksi), (ranskaksi), (saksaksi)
  11. ↑ a b c d e Sammatti, Elias Lönnrotin kotipitäjä. Sammatin Historian Tuki, 2002. ISBN 951-1-18033-9
  12. ↑ Silvanto s. 210
  13. ↑ Koulumme; Sammatin vapaa kyläkoulu. Viitattu 28.12.2018.
  14. ↑ Miettunen, Sari: Lönnrot-opiston tiloihin Lohjalle muuttaa rakkauden yhteisö – etsii asukkaita entisiin opiskelijasoluihin Turun Sanomat. 12.7.2018. Arkistoitu 13.7.2018. Viitattu 28.12.2018. (Tilaajille.)
  15. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 281. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  16. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  17. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lohjan kaupunginosat

1. Anttila | 2. Ahtsalmi | 3. Pitkäniemi | 4. Hiidensalmi | 5. Pappila | 6. Moisio | 7. Myllylampi | 8. Neitsytlinna | 9. Ojamo | 10. Ojamonkangas | 11. Keskilohja | 12. Metsola | 13. Gunnarla | 14. Vienola | 15. Gruotila | 16. Pappilankorpi | 17. Jönsböle | 18. Kyrkstad | 19. Virkkala | 20. Maksjoki | 21. Vappula | 22. Routio | 23. Lempola | 24. Ventelä | 25. Perttilä | 26. Muijala | 27. Röylä | 28. Paloniemi | 29. Immula | 30. Kirkniemi | 31. Nummenkylä | 32. Karnainen | 101. Sammatti | 102. Karjalohja | 103. Nummi | 104. Pusula | 105. Saukkola

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sammatti&oldid=22808731”