Hämeenlinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Linnasta on oma artikkelinsa.
Hämeenlinna
Tavastehus

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°00′N, 024°28′E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero 109
Hallinnollinen keskus Hämeenlinnan keskustaajama
Perustettu 1639
Kuntaliitokset Hämeenlinnan mlk (1948, osa)
Vanaja (1967, osa)
Hauho (2009)
Kalvola (2009)
Lammi (2009)
Renko (2009)
Tuulos (2009)
Kokonaispinta-ala 2 031,57 km²
46:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 785,34 km²
– sisävesi 246,23 km²
Väkiluku 68 421
15:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 38,32 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 92,8 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 6,8 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
14
14
10
5
4
2
2
www.hameenlinna.fi
Hämeenlinna Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Hämeenlinna (ruots. Tavastehus) on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla. Hämeenlinnan kaupungissa asuu noin 68 000 ja laajemmin Hämeenlinnan seudulla asuu noin 94 000 henkilöä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 15:nneksi suurin. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki.[7]

Hämeenlinnan naapurikunnat ovat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski. Hämeenlinnan keskustasta on Helsinkiin 100 kilometriä ja Tampereelle 75 kilometriä. Hämeenlinnan alue kasvoi huomattavasti 1. tammikuuta 2009, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnan kaupunkiin.[8] Tätä ennen Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanajan kunta oli liitetty pääosin Hämeenlinnaan ja osa naapurikuntiin.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Aulangon tornista

Hämeenlinnan kaupungin alueella on kokonaan tai osittain kaikkiaan 339 järveä. Pinta-alaltaan suurimmat niistä ovat Vanajavesi, Kukkia ja Kuohijärvi.[9]

Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee Etelä-Hämeessä, kansallismaisemaksikin luokitellussa Vanajaveden laaksossa, jonka halkaisee pohjois-eteläsuuntainen, eteläosaltaan jokimaisen kapea Vanajavesi. Muita merkittäviä hämeenlinnalaisia järviä ovat Katumajärvi ja Alajärvi. Kaupunkialueen halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujono, jonka osia ovat muiden muassa Ahvenistonharju ja Hattelmalanharju. Maasto on muiltakin osin kumpuilevaa; Hämeenlinnan keskusta ja esimerkiksi Myllymäen ja Hätilän kaupunginosat sijaitsevat suurehkojen mäkien huipulla. Kaupungissa on muutamia esihistoriallisella ajalla linnavuorina käytettyjä vuoria, joista merkittävimpiä ovat Aulangonvuori ja Mantereen linnavuori.

Hämeenlinnan maiseman pääpiirteitä ovat Hämeen järviylänkö, Vanajaveden laakso ja Kanta-Hämeen lehtokeskus. Monin paikoin maisemia leimaa vauras hämäläinen maatalouskulttuuri.[10][11]

Luonnonsuojelualueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa on useita luonnonsuojelualueita, joista suurimmat sijaitsevat Aulangon ja Ahveniston suosituilla virkistysalueilla kaupungin laitamilla. Lisäksi Hämeenlinnassa on Suomen ensimmäinen, vuonna 2001 perustettu kansallinen kaupunkipuisto, joka ulottuu Koilliskulman puutaloalueilta ja Hämeen linnalta Vanajaveden rantoja seuraillen Aulangolle. Vuonna 2009 Hämeenlinnaan liitetyssä entisessä Lammin kunnassa sijaitsee verrattain tunnettu Evon retkeilyalue.

Hämeenlinnan kaupungin alueella on 31 Natura 2000 -aluetta:[12]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,1 −3,0 1,6 8,5 15,5 19,5 22,0 20,5 14,8 7,5 2,1 −1,0 ka. 8,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,6 −9,5 −6,2 −1,0 3,9 8,8 11,6 10,5 6,5 1,9 −1,9 −5,6 ka. 0,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,8 −6,3 −2,4 3,5 9,8 14,2 16,9 15,1 10,2 4,5 0,2 −3,3 ka. 4,7
Sademäärä (mm) 49 37 34 32 41 64 79 72 54 66 58 53 Σ 639
Sadepäivät (d) 12 9 8 7 8 10 11 10 9 11 11 12 Σ 118
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,1
−8,6
−3,0
−9,5
1,6
−6,2
8,5
−1,0
15,5
3,9
19,5
8,8
22,0
11,6
20,5
10,5
14,8
6,5
7,5
1,9
2,1
−1,9
−1,0
−5,6
S
a
d
a
n
t
a 		49
37
34
32
41
64
79
72
54
66
58
53


Kaupunkirakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan ydinkeskustaa, jossa Kauppatori.

Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan valtatiehen 3. Keskustan katuverkko perustuu Carl Ludvig Engelin kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan ruutukaavaan, jonka keskuksena toimii Kauppatori. Kauppatorin laidalla sijaitsevat muun muassa raatihuone, Hämeenlinnan kirkko ja Hämeen lääninhallituksen talo.[13] Ydinkeskusta on jaettu neljään kaupunginosaan, jotka ovat järjestyksessä Linnanniemi, Koilliskulma, Hämeensaari sekä Saaristenmäki. Osittain kävelykaduksi muutettu Raatihuoneenkatu on keskustan merkittävin liikekatu.

Keskustassa on runsaasti eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, ja kaupungin väkilukuun suhteutettuna se on melko suuri ja tiiviisti rakennettu. Keskustan merkittävin laajenemissuunta on 2010-luvulla ollut Vanajaveden toisella puolella sijaitseva Keinusaaren kaupunginosa, jossa sijaitsee esimerkiksi rautatieasema. Keskustaan on myös jatkuvasti toteutettu uutta täydennysrakentamista. Hämeenlinnan keskustaa on pilkallisesti kutsuttu Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi[14]. Muita keskeisiä kaupunginosia ovat Myllymäki, Kauriala ja Hätilä.

Hämeenlinnassa on lisäksi noin kymmenen lähiötä, joita erottavat keskusta-alueesta laajat pientaloalueet. Kaupungissa on myös runsaasti puistoja ja lähivirkistysalueita. Rautatie sivuuttaa keskustan Vanajaveden itäpuolta, mutta valtatie 3 kulkee moottoritienä aivan kaupungin halki; keskustan kohdalla se on katettu kannella. Valtatie 10 ohittaa kaupungin etelä- ja itäpuolelta. Oman vaikutuksensa kaupunkirakenteeseen ovat tuoneet myös kaupunkia halkovat harjut ja pitkät järvet.

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan pitäjät.
Hämeenlinnan kaupunginosat kaupungin vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneellä alueella.

Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta eli pitäjää. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia.[15]

Hauhon kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.[16]

Tuuloksen kirkonkylä sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta koilliseen.[17]

Lammin kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta itäkoilliseen.[18]

Rengon kirkonkylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta lounaaseen.[19]

Kalvolan keskustaajama Iittala sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta luoteeseen.[20]

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Hämeenlinnan kaupunginosista

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa on lueteltu kylät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla.

  • Hauho: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
  • Kalvola: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Kirkonkylä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski
  • Lammi: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Neroskulma, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen
  • Renko: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
  • Tuulos: Juttila, Karutta, Lakkola, Pohjoinen, Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan vaakuna vuoteen 1956 asti.

Hämeenlinnan kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä sijaitsee merkittävä mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.

Hämeenlinna 1850-luvulla.

Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan Birger jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian linnan pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Hämeenlinna toimi merkittävänä sotilastukikohtana Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan aikana.[21]

Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf ja kuningatar Brandenburgin Maria Eleonoora suorittivat virallisen vierailun Hämeen linnaan vuonna 1626.[21]

Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätie Turusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Hämeenlinnan seurakunta erotettiin Vanajan seurakunnasta kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1639. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui todennäköisesti v. 1666 linnan pohjoispuolelle vanhankaupungin alueelle. Uusi ristikirkko valmistui v. 1739 vanhan lähistölle ja säilyi käytössä kaupungin siirron jälkeenkin nykyisen pääkirkon valmistumiseen asti.[22]

Ruotsi kuningas Kustaa III päätti vuonna 1777 siirrättää kaupungin kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Ensimmäisen asemakaavan laati Axel Magnus von Arbin, ja siirto tapahtui seuraavasta vuodesta alkaen.[22] Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. Kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui kuitenkin 1800-luvulla ratkaisevasti, kun rakennukseen lisättiin kellotorni ja se laajennettiin ristikirkoksi.[23][24]

Kuningas Kustaa III vieraili Hämeenlinnassa peräti neljä kertaa. Hämeen linnaa korjattiin perusteellisesti Kustaan aikana.[25]

Suuri tulipalo tuhosi 14. syyskuuta 1831 noin kolme neljäsosaa Hämeenlinnasta, mukaan lukien lääninhallituksen ja koulurakennuksen. Kirkko ja osa sen takana sijaitsevista kortteleista kuitenkin säästyi. Kaupunki jälleenrakennettiin Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan pohjalta. Hämeenlinnasta tuli puhdastyylinen empirekaupunki, jonka arkkitehtuurista on kuitenkin nykyään jäljellä vain rippeitä.

Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä.[26] Samalla laivaliikenne Vanajavettä pitkin Tampereelle vilkastui huomattavasti.[27]

Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II ja senaattori Johan Vilhelm Snellman allekirjoittivat suomen kielen yhdenvertaisuutta koskevan käskykirjeen Hämeenlinnan maaherran virastotalossa 30.7.1863.[28]

Vuonna 1876 rautatietä jatkettiin Tampereelle. Suomen vanhin yhä samalla nimellä toimiva suomenkielinen sanomalehti Hämeen Sanomat perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1879.

Sisällissodassa vuonna 1918 Hämeenlinna oli aluksi punaisten hallitsemalla alueella, mutta valkoiset valtasivat kaupungin saksalaisten avustuksella Hämeenlinnan valtauksessa 26. huhtikuuta. Sodan jälkeen Poltinahon kasarmialueella toimi punavankeja varten perustettu Hämeenlinnan vankileiri.

Vuoden 1952 olympialaisten kilpailuista nykyaikainen viisiottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa.[29] Valtatien 3 moottoritielinjaus kaupungin keskustan sivuitse, eräs Suomen varhaisimmista moottoritieosuuksista, valmistui vuonna 1965. 1960- ja 1970-luvuilla kaupunkikuva muuttui merkittävästi, kun keskustaan rakennettiin runsaasti aiempaa tehokkaampaa uudisrakentamista.

Alueliitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan alueliitokset.

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa Hämeenlinna laajentui huomattavasti, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui Hämeenlinnan seudun kuntaliitos Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kesken, ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.[8] Vuoden 2010 alussa entisen Lammin kunnan Hietoisten kylä siirrettiin Hämeenlinnasta Hausjärveen.[30]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja vuodesta 2021 on aiemmin mm. kansanedustajana toiminut Olli-Poika Parviainen. Kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa, joista 14 on kokoomuksen ja 14 SDP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6] Kaupunginhallituksessa on 13 varsinaista jäsentä[31].

Hämeenlinna tunnetaan hallintokaupunkina. Kaupunki on ollut 1800-luvulta saakka ensin Hämeen läänin pääkaupunkina ja vuosina 1997–2009 olemassa olleen Etelä-Suomen läänin pääkaupunkina. Vuodesta 2010 eteenpäin Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on sijainnut Hämeenlinnassa.[32]. Hämeenlinnan oikeustalossa toimivat Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus[33].

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan kauppatori

Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne.

Tilastokeskuksen tilaston mukaan Hämeenlinnassa oli noin 5 000 yritystä vuonna 2021.[34] Yritysten liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa.[34] Suurimmat toimialat olivat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kuljetus- ja varastointi.[34] Työllistävimmät toimialat olivat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, sosiaali- ja terveuspalvelut, rakentaminen ja hallinto- ja tukipalvelut.[34] Yritykset tuottivat 120 miljoonaa euroa yhteisöveroa.[34]

Hämeenlinnan talouden rakenne on lähellä koko maan keskiarvoja. Vuonna 2015 kaupungissa oli 28 270 työpaikkaa. Niistä 75 % oli palvelualoilla, 3 % alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa) ja 21 % jalostuksessa. Työttömien osuus oli 13,6 %.[35]

Suurimmat yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat vakuutusyhtiö Pohjantähti, maarakennusalan koneita rakentava Movax ja käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Kamux.[36] Suurin yksityinen työllistäjä on SSAB Europen terästehdas, jonka palveluksessa on noin 900 henkeä.[37]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.

Nimi Etäisyys Juna Linja-auto Henkilöauto
Tampere 75 km 41 min 60 min 46 min
Helsinki 100 km 1 h 2 min 1 h 15 min 1 h 7 min
Riihimäki 36 km 18 min 25 min 24 min
Lahti 74 km 1 h 5 min 1 h 10 min 1 h 13 min
Turku 141 km 1 h 39 min 2 h 5 min 2 h 13 min

Etäisyydet entisiin kuntakeskuksiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Valtatie 3 kulkee moottoritienä kaupungin keskustan ohi. Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtaa kantatie 57, joka on osa valtatie 3:n alkuperäistä linjausta. Aikaisemmin Hämeenlinna oli myös Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54.

Linja-autoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hämeenlinnan seudun joukkoliikenne

Keskustassa sijaitsevalta linja-autoasemalta liikennöivät useimmat kauko- ja paikallisliikenteen linja-autovuorot. Tiheimmät yhteydet ovat Tampereen, Helsingin, Turun ja Lahden suuntiin. Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Nokialle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille ja Ähtäriin. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä linja-autoliikennettä hoitavat Inter Kuljetus Oy, Länsilinjat Oy sekä Vekka Liikenne Oy[38].

Rautatieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan rautatieasema

Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitsevat Hämeenlinnan rautatieasema sekä entisen Kalvolan kunnan alueella oleva Iittalan rautatieasema. Kummallakin asemalla pysähtyvät kaikki R-junat reitillä Helsinki–Riihimäki–Tampere. Lisäksi Hämeenlinnassa pysähtyvät useimmat InterCity- ja tietyt Pendolino-junavuorot. Hämeenlinna ei ole risteysasema, joten lähimmät vaihdolliset junavuorot kulkevat Riihimäen tai Toijalan kautta.

Lentoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema noin 85 kilometriä Hämeenlinnasta pohjoiseen, Helsinki-Vantaan lentoasema noin 95 kilometriä etelään sekä Turun lentoasema noin 140 kilometriä länteen.

Vesiliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa Vanajavettä on kauan käytetty kulkureittinä. Hämeenlinnan satamasta on kesäkaudella säännöllistä laivaliikennettä Tampereen suuntaan. 2010-luvulla on myös alkanut tilausristeilytoiminta pienemmällä aluksella keskustasta Turengin suuntaan Hiidenjoelle.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat tuolloista kuntajakoa, joten vuosien 1948, 1967 ja 2009 kuntaliitokset näkyvät kuvaajassa hyppäyksinä.

Hämeenlinnan väestönkehitys
Asukkaita
1751
  
 649
1805
  
 1 689
1860
  
 2 915
1900
  
 5 357
1930
  
 8 500
1964
  
 29 555
1982
  
 41 986
1996
  
 44 891
2004
  
 47 178
2012
  
 66 829
2020
  
 67 848
Lähde: 1751–1996 Historian suursanakirja[39], 2004–2020 Tilastokeskus[40].

Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli Weberin pistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu keskimääräisesti katsottuna lyhyimmän matkan päässä Hämeenlinnasta. Piste siirtyi Hämeenlinnan alueelle vuonna 2009 Hauhon liittyessä Hämeenlinnaan. Väestöennusteiden mukaan Weberin pisteen liike kohti etelää jatkuu entisellä nopeudella vuosien 2040–2050 tienoille saakka. Tämä merkitsee sitä, että piste siirtyisi Hämeenlinnasta Janakkalan puolelle aikavälillä 2040–2045.[41]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Hämeenlinnassa oli 68 043 asukasta, joista 59 642 asui taajamissa, 7 710 haja-asutusalueilla ja 691:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hämeenlinnan taajama-aste on 88,6 %. Hämeenlinnan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[42]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Hämeenlinnan keskustaajama* 51 373
2 Lammin kirkonkylä 2 693
3 Iittala 2 258
4 Hauhon kirkonkylä 1 126
5 Rengon kirkonkylä 1 104
6 Eteläinen 569
7 Syrjäntaka (Tuulos) 519

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu Hämeenlinnan lisäksi Hattulaan (Parola) ja pieniltä osin Janakkalan kunnan alueelle. [42] Yhteensä Hämeenlinnan keskustaajamassa on 58 514 asukasta ja sen pinta-ala on 67,48 neliökilometriä.[43]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uskonto Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan vapaakirkko maaliskuussa 2015.

Hämeenlinnassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat, jotka muodostavat Hämeenlinnan seurakuntayhtymän:[44]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hämeenlinnan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[45]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Hämeenlinnassa toimii Hämeenlinnan helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hämeenlinnassa toimii Lammin helluntaiseurakunta.[46]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Hämeenlinnan kaupungin nykyisellä alueella.[44]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan lyseon lukio

Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Vuonna 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari Jean Sibelius ja presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7.–9. luokat) ja lukio. Toinen Hämeenlinnan kantakaupungin lukioista on Kaurialan lukio. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio oli tarkoitus yhdistää syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi Ammattiopisto Tavastian Hattelmalan kampukselle.[49] Suurlukiohanke kuitenkin päätettiin perua kaupunginhallituksessa keväällä 2018, ja lukiot jatkavat erillisinä.[50]

Ammattiopisto Tavastia on kaupungin merkittävin toisen asteen ammattioppilaitos. Kaupungin lukiot ja ammattiopisto yhdessä muodostavat koulutuskuntayhtymä Tavastian, johon kuuluu oppilaitoksia muistakin kunnista, kuten Parolan lukio. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi Tampereen yliopistoon kuulunut opettajankoulutuslaitos (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kolmas lukio on Lammilla sijaitseva Lammin lukio.[51]

Koulut ja oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luokat 7–9
  • Nummen yhtenäiskoulu
  • Hämeenlinnan yhteiskoulu
  • Kaurialan koulu
  • Lyseon koulu
  • Iittalan yhtenäiskoulu (Kalvola)
  • Hauhon yhtenäiskoulu (Hauho)
  • Hakkalan koulu (Lammi)
Erityiskoulut
Lukiot

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ylläpitämä Kanta-Hämeen keskussairaala sijaitsee Hämeenlinnan Ahvenistolla.[52]

Hyvinvointialueen terveysasemia on kantakaupungissa neljä:[53]

Liitosalueilla on myös neljä terveysasemaa:[53]

Kaupalliset palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 kauppakeskus, joka kunnioittaa nimellään kuuluisaa hämeenlinnalaista muusikkoa Irwin Goodmania. Kauppakeskus on rakennettu valtatie 3:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle.[54] Lisäksi Hämeenlinnan keskustassa on neljä muuta kauppakeskusta, ja Tiiriössä sijaitsee merkittävä markettialue.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan taidemuseo Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa.

Keskustassa, lähellä rautatieasemaa, sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas. Vanhassa tehdasrakennuksessa ja uudisosissa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus Bio Rex ja ravintola. Tiloissa toimivat myös Hämeenlinnan teatteri, Miniteatteri, Sibelius-opisto, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö, Vanajaveden opisto sekä Hämeenlinnan Lyseon yläkoulu. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo sijaitsevat Hämeenlinnan keskustassa Hallituskadulla.[55][56]

Hämeenlinnan taidemuseo toimii vanhoihin kruununmakasiineihin rakennetuissa tiloissa Verkatehtaan yhteydessä.[57] Muita Hämeenlinnan museoita ovat Hämeenlinnan kaupunginmuseon alaisuuteen kuuluvat Museo Skogster, Sibeliuksen syntymäkoti ja Palanderin talo sekä Hämeen linna, Vankilamuseo ja Museo Militaria. Kaupunginmuseo ylläpitää lisäksi Säästöpankkimuseota. Kolme ensin mainittua sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa lyhyen matkan päässä toisistaan ja neljä jälkimmäistä Linnanniemen alueella.[58] Vanajan kirkon lähellä sijaitseva sähkömuseo Elektra (Arkistoitu – Internet Archive) on auki kesäisin. Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on pääkirjaston lisäksi kaksi sivukirjastoa kantakaupungissa ja yksi kunkin pitäjän alueella[59].

Suomen kunnista Hämeenlinnassa on toiseksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa määräksi on ilmoitettu 7 600 kpl.[60]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[61]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeenlinnan kirkko syyskuussa 2012.
Hämeen linna Vanajavedeltä nähtynä

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Museo Militaria, Hämeenlinnan raatihuone, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna, Katisten kartano ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa. Merkittävimpiä luontokohteita ovat Ahveniston olympiapuisto, Aulangon puistometsä, Kaupunginpuisto, Linnanpuisto, Hattelmalanharju sekä Evon retkeilyalue.[62][63][64][65]

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn Vanajan alueella on Vanajan kirkko, ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko.[66]

Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha, monenlaisessa käytössä toiminut ortodoksinen sotilaskirkko, jota on ehdotettu palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on muun muassa Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii vuodesta 2014 erilaisten yhdistysten toimitilaksi tarkoitettu Kumppanuustalo.[67]

Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella Kaurialassa oleva muinaismuisto, uhrikivi, sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, josta se siirrettiin läheiseen puistoon vuonna 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksenpuistossa, Hauholla ja Lammilla.[68][69]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Mellakka Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot, Hämeen keskiaikafestivaali sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuosina 1975 ja 2007 asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma. Giants of Rock oli vuosina 1987–1992 Ahveniston moottoriradalla järjestetty rockfestivaali, jonka esiintyjät olivat alansa huippunimiä.[70]

Kantolan kaupunginosaan avattiin 2015 uusi Kantolan tapahtumapuisto, jossa voi järjestää monenlaista tapahtumaa, muun muassa megaluokan konsertteja. Tapahtumapuistossa on jo esiintynyt AC/DC, Iron Maiden, Guns N' Roses ja Metallica.[71][72][73][74]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla arkiateriana palvikinkku ja hapanleipä ja juhla-ateriana ruistaikinaan käärityt silakat eli kalaleipä, piimä ja olut sekä riistansylttääjän lintupaisti, joka tarkoittaa manteleilla sekä peruna- ja omenalohkoilla täytettyä fasaania.[75]

Perinteinen hämeenlinnalainen pikaruoka on hotsi, joka valmistetaan keitinpiirakasta ja lenkkimakkarasta.

Tunnettuja hämeenlinnalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Jean Sibeliuksen synnyinkoti

Hämeenlinnassa syntyneitä tunnettuja henkilöitä ovat muiden muassa Fredrik Cygnaues, Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Victorine Nordenswan, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte ja Matti Kurjensaari, Arvi A. Karisto, Sigurd Savonius, Ilmari Rytkönen, Tatu Leppänen, Pekka Heinänen, Hjalmar Söderman, Johan Aarne Lehtinen, Paavo Cajander, Gunnar Uotila, Christian Sibelius, Liisa Tandefelt, Kaarle Kurki-Suonio, Jonni Sauli, Victorine Nordenswan, Gustaf Otto Wasenius, Mauno Oittinen, Gustaf Erik Eurén, Akseli W. Malmi, Juha Ahtola, Knut Samuel Sirelius, Inni Siegberg, Pekka Visuri, Antti Papula, Juhani Niemi, Klaus Pentti, Niilo Johannes Toivonen, Mathilda Asp, Jaakko Valtanen, Helvi Kaario, Pekka Soila, Arvi Nuormaa, Oscar Norrmén, Henrik Carl Axel Standertskjöld, Eugen Idestam, Hugo Holsti, Gustaf Mauritz von Essen, Merja Ylä-Anttila, Alexis af Enehjelm, Pentti Järvinen, Erkki Korhonen, Alpo Sailo, Hugo Pipping, Hanna Rönnberg, Erkki Kurenniemi, Päivö Tarjanne, Eino Jurkka, Waldemar Wilenius, Jorma Serlachius, Sani, Georg Wasastjerna, Hugo Suolahti, Gunnar Suolahti, Armas Launis, Juha Itkonen, Jarkko Kurvinen, Arttu Brummer, Theodor Weissman, Pekka Pesonen, Antti Nurmesniemi, Johan Reinhold Munck, Väinö Tanner, Kai Korte, Georg Schreck, Erkki Aaltonen, Kaarlo Blomstedt, Arthur Sommer, Reima Raita, Juhani Linnovaara, Risto Korvenmaa, Riitta Konttinen.

Hämeenlinnaan muuttaneita tunnettuja henkilöitä ovat Zacharias Cygnaues, Fredrik Stjernvall, Otto Carl Rehbinder, Edvard Reinhold von Ammondt, Karl Leonard Schulman, Johan Hahnson, Jaakko Korjus, Ivar Kaskas, Jaakko Wallenberg, Paavo Simola, Jakob Elias Granberg, Helen af Enehjelm, Matti Virkkunen, Ali Munsterhjelm, Rudolf Israel Holsti, Fredrika Wetterhoff, Heidi Suomi, Heidi Kyrö, Ivar Kaskas, Herman, Hellén, Veikko Mannerkoski, Mika Walkamo, Kaarlo Heiskanen, Lucina Hagman, Leena Ahtola-Moorhouse, Werner Tawastsjerna ja Henrik Borgström.

Hämeenlinnassa ovat käyneet koulunsa Eino Leino, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä, Paavo Noponen, Jukka Rangell, Hannes Ryömä, Matti Helenius-Seppälä, Eetu A. Alha, Fritz Wetterhoff, Ernst Nevanlinna ja Veijo Meri.

Hämeenlinnassa syntyneitä kirjailijoita, taiteilijoita ja näyttämötaiteen edustajia ovat ohjaaja Kari Heiskanen, ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, kirjailija Juha Itkonen, kirjailija Leena Valmu, näyttelijä Helge Herala ja taidemaalari Olli Joki.

Taiteilijaprofessori Marjukka Vainio sekä kirjailijat Olli Jalonen, Tapani Bagge, ja Juha-Pekka Koskinen, näyttelijä Aku Peltonen ovat asuneet Hämeenlinnassa, ja siellä asui vuosina 1966–1988 myös kirjailija Erno Paasilinna. Hämeen Sanomien perustaja Kaarlo Johan Blomdstedt asui Hämeenlinnassa. Hämeen Sanomien entinen päätoimittaja ja sanomalehtialan vaikuttaja Allan Liuhala asui kuolemaansa (14. heinäkuuta 2014) saakka Hämeenlinnassa.

Tunnettuja Hämeenlinnassa syntyneitä muusikoita tai viihde-elämän edustajia ovat Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen, Georg Laakso, Jarkko Lehti, Samu Brusila ja Veltto Virtanen. Viihdetaiteilija Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa. Laulaja Kai Hyttinen ja räppäri Paleface ovat kasvaneet Hämeenlinnassa. Laulajat Arja Koriseva, Saija Varjus, Taina Kokkonen, Fredi, Jyrki 69 ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa asuu laulaja Heidi Kyrö ja sieltä ovat kotoisin laulajat Saija ”Sani” Aartela, metallimusiikkia soittavan Turisas-bändin jäsenet ja metallimuusikko Antony Hämäläinen.

Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies. Hämeenlinnasta ministeriksi on viimeksi yltänyt Lulu Ranne Perussuomalaisista (Orpon hallituksen liikenne- ja viestintäministeri). Muita 2000-luvun ministereitä ovat Jari Koskinen Kokoomuksesta (Kataisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri) sekä Johannes Koskinen ja Tarja Filatov SDP:stä (Vanhasen I hallituksen oikeus- ja työministerit). Tarja Filatov valittiin vuoden 2023 valtiopäivillä toiseksi varapuhemieheksi[76]. Vuonna 2023 eduskuntavaaleissa Hämeenlinnasta valittiin eduskuntaan Filatovin lisäksi Johannes Koskinen SDP:stä ja Lulu Ranne Perussuomalaisista. Kokoomuksen europarlamentaarikko, entinen ympäristöministeri ja entinen kansanedustaja Sirpa Pietikäinen asuu Hämeenlinnassa[77]. Vihreiden entinen puheenjohtaja Pekka Sauri on asunut osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.

Tunnettuihin hämeenlinnalaisiin urheilijoihin kuuluvat jääkiekkoilijat Eero Salisma, Marko Tuulola, Riku Hahl, Juuso Hietanen, Juuso Vainio ja Juuse Saros, jalkapalloilija Olli Lehtimäki, voimamies Jouko Ahola, ralliautoilija Pauli Toivonen sekä enduron viisinkertainen maailmanmestari Mika Ahola.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnalla on 11 ystävyyskaupunkia. Ystävyyskaupunkitoiminta alkoi 1940-luvulla.[78]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Hämeenlinnan alueen kohteita ovat muun muassa Tervaniemen ulkoilualue, Hattelmalanjärven lintutorni, Ahveniston luontopolku, Aulangon puistometsä ja Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto, Sibeliuksen metsä sekä Honkalanrannan luonnonsuojelualue ja lintutorni. Rengossa sijaitsee Valajärven Puhinniemi ja Kalvolassa Muulinjärven lintutorni. Lopen suunnalla sijaitsee Pääjärven virkistysalue.[79]

Hämeenlinnan alueen luontoreittejä ovat Hämeen Ilvesreitti Hämeenlinnasta Renkoon, Rengosta Pitkäjärven rauniotielle ja Pitkäjärveltä Räyskälään, Jukolan metsäpolku, Olympiareitti Ahvenistolla, Aulangonjärven polku sekä Levonkorven kierros.[79] Lammin alueella kulkee Untulan luontopolku, Lammin biologisen aseman luontopolku sekä Tiedeluontopolku.[80]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahveniston moottorirata

Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), joka on voittanut Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006 ja kaudella 2018–2019. Sen kotiottelut pelataan Ritari-areenaksi kutsutussa Rinkelinmäen jäähallissa. HPK Naisilla on edustusjoukkue jääkiekossa ja Hämeenlinnan Lentopallokerholla lentopallossa.[81][82]

Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Hämeenlinnassa on kaksi aikuisten jalkapalloseuraa Hämeenlinnan Jalkapalloseura ja Hämeenlinnan Härmä. Naisten jalkapalloseura on Härmä. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, Steelers, jonka kotihalli on Elenia Areena ja jolla on myös junioritoimintaa. Hämeenlinnassa toimii amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies, joka pelaa Vaahteraliigassa. Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa Rugbyn SM-sarjassa. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa tai Linna Golfissa. Muualla Hämeenlinnan seudulla golfia voi pelata Hattula Golfissa ja Lepaa Golfissa. Hämeenlinnan uimaseura on kaupungin merkittävin uimaseura.[83]

Eräs vanhimmista hämeenlinnalaisista urheiluseuroista on vuonna 1903 perustettu Hämeenlinnan Tarmo, jonka harjoittamiin lajeihin kuuluvat nykyisellään yleisurheilu, pyöräily, voimailu, keilailu, suunnistus ja karate[84]. Tarmolla oli myös menestyksekästä jääkiekkotoimintaa 1930-luvulta 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta keskitettiin Hämeenlinnan Pallokerholle[85].

Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.[86] Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu potkunyrkkeily, brasilialainen jujutsu, hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan judoseura, joka kuuluu Suomen judoseurojen parhaimmistoon. Kilpacheerleadingseura HCT on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2005 ja on edustanut Hämeenlinnaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä cheerleadingkilpailuissa. Olympialuokan soudussa Hämeenlinnaa edustaa vuonna 1999 perustettu Hämeenlinnan Soutajat (HmlS).[87]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021 – Hämeenlinna Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
  7. ↑ Juhlavuodet 9.2.2017. Hämeenlinnan kaupunki. Arkistoitu 6.6.2017. Viitattu 1.5.2017.
  8. ↑ a b Valtioneuvoston päätös Hauhon kunnan, Kalvolan kunnan, Lammin kunnan, Rengon kunnan ja Tuuloksen kunnan liittämisestä Hämeenlinnan kaupunkiin sekä eräiden alueiden siirtämisestä Hattulan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin 3.7.2008. Finlex. Viitattu 8.7.2016.
  9. ↑ Hämeenlinna Järviwiki. Viitattu 19.5.2018.
  10. ↑ Heli Jutila & Hannu Harju: Kalvolan luonto-opas Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 2005. Arkistoitu 4.4.2015. Viitattu 19.5.2018.
  11. ↑ Heli Jutila & Hannu Harju: Rengon luonto-opas Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 2004. Arkistoitu 4.4.2015. Viitattu 19.5.2018.
  12. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Suomen Natura 2000 -alueet / Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
  13. ↑ Y. S. Koskimies: Hämeenlinna, s. 7. Hämeenlinna: Karisto, 1970.
  14. ↑ Suomen suurin valaistu hautausmaa, (Arkistoitu – Internet Archive) Hämeen Sanomat
  15. ↑ a b Kaupunginosat Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 18.8.2017.
  16. ↑ Kaupunginosat: Hauho Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  17. ↑ Kaupunginosat: Tuulos Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  18. ↑ Kaupunginosat: Lammi Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  19. ↑ Kaupunginosat: Renko Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  20. ↑ Kaupunginosat: Kalvola Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 19.5.2018.
  21. ↑ a b Historia - Hämeen linna Suomen kansallismuseo. 22.12.2017. Viitattu 1.4.2024.
  22. ↑ a b K. O. Lindeqvist: Hämeenlinnan kaupungin historia. II osa. Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinna 1926.
  23. ↑ Hämeenlinnan kirkko, Museovirasto (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Hämeenlinnan kirkko seurakuntayhtymän sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ Kustaa III korjautti Hämeen linnan ts.fi. 25.8.2007. Viitattu 1.4.2024.
  26. ↑ Värssyveturin historiikki VR. Arkistoitu 12.4.2013.
  27. ↑ Lydia Hämeenlinnan kirjasto. Arkistoitu 2.12.2013.
  28. ↑ Vuoden 1863 kielireskripti Hämeenlinnan taidemuseo. Viitattu 1.4.2024.
  29. ↑ Olympialaiset 1952 (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Kuntaliitosten konkarikylä sai palvelut lähemmäksi Yle Uutiset. 7.10.2011. Viitattu 7.1.2020.
  31. ↑ Kaupunginhallitus Hämeenlinna. 4.11.2024. Viitattu 29.11.2024.
  32. ↑ Toimipaikat ja asiointi – Etelä-Suomi Aluehallintovirasto. Arkistoitu 11.11.2019. Viitattu 7.1.2019.
  33. ↑ Hämeenlinnan hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Viitattu 29.11.2024.
  34. ↑ a b c d e Ajankohtaista ja tutkittua tietoa elinkeinoelämästä Linnan Kehitys Oy. 23.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
  35. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
  36. ↑ Alueen Hämeenlinna yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 19.5.2018.
  37. ↑ SSAB:n Hämeenlinnan tehdas ssab.fi. Arkistoitu 5.6.2019.
  38. ↑ Aikataulut ja reitit
  39. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  40. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003–2020 pxweb2.stat.fi. 23.4.2020. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.4.2021. Viitattu 9.4.2021.
  41. ↑ Väestöllinen keskipiste liikkuu kilometrin vuodessa, kun suomalaiset pakkautuvat pk-seudulle Yle Uutiset. 9.5.2019. Viitattu 14.11.2020.
  42. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2022 Tilastokeskus. Viitattu 27.2.2024.[vanhentunut linkki]
  43. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 2022 Tilastokeskus. Viitattu 27.2.2024.[vanhentunut linkki]
  44. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  45. ↑ a b Helsingin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 6.6.2023. Viitattu 2.6.2023.
  46. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  47. ↑ Seurakuntayhtymä — Hämeenlinnan seurakunnat Hämeenlinnan seurakuntayhtymä. Arkistoitu 17.11.2018. Viitattu 9.12.2018.
  48. ↑ Kalvolan seurakunta lakkautetaan ja liitetään Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan Yle. Viitattu 2.6.2023.
  49. ↑ Eeva Hannula: Hämeenlinnan suurlukio Hattelmalan kampukselle Yle. 2016. Viitattu 19.5.2018.
  50. ↑ A. P. Sarjanto: Kahden lukion malli voitti kaupunginhallituksessa. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, 28.3.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.7.2018.
  51. ↑ Lammin lukio | Hae Lammin lukioon! | Koulutuskuntayhtymä Tavastia Lammin lukio. Viitattu 25.10.2023.
  52. ↑ Kanta-Hämeen keskussairaala – Oma Häme omahame.fi. Viitattu 7.8.2023.
  53. ↑ a b Kanta-Hämeen hyvinvointialue: Kiireetön hoitajan tai lääkärin vastaanotto Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 8.8.2023.
  54. ↑ Hämeenlinna, Kate hameenlinna.fi. 29.10.2014. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 3.11.2014.
  55. ↑ Hämeenlinnan Taidelainaamo purettiin gallerian muuton takia Hämeen Sanomat. 5.11.2021. Viitattu 25.10.2023.
  56. ↑ Kuvataiteilijoiden galleria Kone lähtee Verkatehtaalta: "Ympäristö on muuttunut 14 vuoden aikana" Hämeen Sanomat. 26.11.2021. Viitattu 25.10.2023.
  57. ↑ 5 Keinusaari Hämeenlinnan kaupunki. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 7.1.2019.
  58. ↑ Meistä Hämeenlinnan kaupunginmuseo, hmlmuseo.fi. Viitattu 7.1.2019.
  59. ↑ Kirjasto Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 29.9.2019.
  60. ↑ Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  61. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  62. ↑ Top 10 nähtävyydet Hämeenlinnassa Hämeenlinna. 20.9.2023. Viitattu 25.10.2023.
  63. ↑ Kokous- ja tapahtumapaikat Hämeenlinna. Viitattu 25.10.2023.
  64. ↑ Olympiahenkeä ja ulkoilua Ahvenistolla Hämeenlinna. 13.6.2023. Viitattu 25.10.2023.
  65. ↑ Luontoelämysten Aulanko Hämeenlinna. Viitattu 25.10.2023.
  66. ↑ Kirkot ja kappelit Hämeenlinnan seurakunnat. Viitattu 25.10.2023.
  67. ↑ Talon historiaa Kumppanuustalo. Arkistoitu 19.5.2018. Viitattu 19.5.2018.
  68. ↑ Suomen suurin uhrikivi saa tehdä tilaa autokaupan laajennukselle, Yle.fi 22.6.2010
  69. ↑ Turun maakuntamuseon ystävät ry, Kaivaukset (Arkistoitu – Internet Archive)
  70. ↑ Hämäläinen, Juho: Kuolleiden festivaalien seura Keskisuomalainen. 6/1999. Viitattu 21.1.2010.
  71. ↑ Eetu Ampuja, Hämeenlinna: AC/DC:n jättikeikka Hämeenlinnassa oli huikea show – ”Hauska nähdä taas, Suomi!” Ilta-Sanomat. 22.7.2015. Viitattu 25.10.2023.
  72. ↑ Iron Maiden soitti 25. keikkansa Suomessa – tältä se näytti ja nämä kappaleet kuultiin mtvuutiset.fi. 29.6.2016. Viitattu 25.10.2023.
  73. ↑ Guns N' Roses vetää tänään Hämeenlinnaan hurjat 55 000 ihmistä – muistatko nämä klassiset musiikkivideot? mtvuutiset.fi. 1.7.2017. Viitattu 25.10.2023.
  74. ↑ Metallica villitsi jättiyleisön Hämeenlinnassa – katso kuvat tunnelmalliselta keikalta mtvuutiset.fi. 17.7.2019. Viitattu 25.10.2023.
  75. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 67. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  76. ↑ Eduskunnan puhemiehet www.eduskunta.fi. Viitattu 27.6.2023.
  77. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  78. ↑ Ystävyyskaupungit 4.11.2019. Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 16.1.2020.
  79. ↑ a b Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 297–336 Vuosi = 2022. Minerva Kustannus. ISBN 978-952-375-312-9
  80. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 77–79. Minerva Kustannus, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
  81. ↑ Joonas Lainesalo: HPK:n naiset kestivät johtoasemassa, vaikka KalPa kiristi peliä: "Tiukaksi meni, se on pakko myöntää" Hämeen Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 25.10.2023.
  82. ↑ Hämeenlinna kaappasi naisten lentopallopronssit vierasvoitoin Hämeen Sanomat. 15.4.2022. Viitattu 25.10.2023.
  83. ↑ Hämeen Sanomat: Uinti | Hämeenlinnan Uimaseura palasi mitalikantaan IKM-finaaleissa – "Todella hieno viikonloppu" Hämeen Sanomat. 27.11.2022. Viitattu 25.10.2023.
  84. ↑ Hämeenlinnan Tarmo Hämeenlinnan Tarmo. Viitattu 29.9.2019.
  85. ↑ HPK:n historia hpk.fi Viitattu = 29.9.2019.
  86. ↑ Toimintakertomus 2007 Hämeenlinnan Urheilunystävät ry.[vanhentunut linkki]
  87. ↑ Harrastustoiminta Hämeenlinna. 23.10.2023. Viitattu 25.10.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ailio, Julius: Hämeenlinnan kaupungin historia, I osa: Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1917. Julkaisun verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809–75. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1930. Julkaisun verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Koskimies, Y. S.: Hämeenlinnan kaupungin historia, IV osa: 1875–1944. Hämeenlinna: Karisto, 1966.
  • Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia: ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 2014.
  • Hagman, Tyko: Kunnallishistoriallinen kertomus (Arkistoitu – Internet Archive), Hämeenlinnan kaupunki 1900 (sisältää tietoa esimerkiksi kaupunkilaisten kokemuksista pikkuvihan aikana)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)
1. Helsinki 683 669 7. Jyväskylä 149 263 13. Lappeenranta 73 481 19. Porvoo 51 698 25. Lohja 45 670
2. Espoo 319 811 8. Kuopio 125 597 14. Vaasa 70 382 20. Salo 50 890 26. Nurmijärvi 44 991
3. Tampere 260 051 9. Lahti 121 447 15. Hämeenlinna 68 421 21. Kotka 50 336 27. Tuusula 42 112
4. Vantaa 251 070 10. Pori 83 375 16. Seinäjoki 66 556 22. Kokkola 48 372 28. Kirkkonummi 41 610
5. Oulu 216 174 11. Joensuu 78 764 17. Rovaniemi 65 673 23. Hyvinkää 47 041 29. Rauma 38 957
6. Turku 205 949 12. Kouvola 78 514 18. Mikkeli 51 960 24. Järvenpää 46 795 30. Kerava 38 444
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hämeenlinna&oldid=22865923”