Isokyrö

Isokyrö Storkyro
vaakuna	sijainti
Isonkyrön kunnanvirasto.
Sijainti	63°00′00″N, 022°19′30″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	152
Hallinnollinen keskus	Isonkyrön kirkonkylä
Perustettu	1300-luku
Kokonaispinta-ala	356,91 km² 248:nneksi suurin 2022
– maa	354,13 km²
– sisävesi	2,78 km²
Väkiluku	4 313 185:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	12,18 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	16,1 %
– 15–64-v.	55,4 %
– yli 64-v.	28,5 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,5 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	1,8 %
Kunnallisvero	9,50 % 53:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Tero Kankaanpää
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • KD	14 6 3 3 1
www.isokyro.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Isokyrö (ruots. Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee suunnilleen Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 313 ihmistä, ja sen pinta-ala on 356,91 neliökilometriä, josta 2,78 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 12,18 asukasta neliökilometriä kohden. Ennen Ylistaron kappeliseurakunnan perustamista vuonna 1658, hallintoalueen nimi oli Ylistaro.

Isokyrö tunnetaan Kyrönjokilaakson kulttuuripitäjänä. Kyrönjoen kulttuurimaisema näyttäytyy ominaispiirteissään juuri Isonkyrön kohdalla. Esihistorialliset hautapaikat kertovat jokilaakson vuosituhantisesta asutuksesta. Myöhemmän vallan merkkinä maisemassa korostuu Isonkyrön keskiaikainen kivikirkko.

Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Isossakyrössä oli helmikuussa 2020 kaikista Manner-Suomen kunnista eniten henkilöautoja väkilukuun suhteutettuna, 718 autoa tuhatta asukasta kohden. 1. tammikuuta 2021 Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.

Historia

Esihistoria

Isonkyrön alue on Etelä-Pohjanmaan historiallista ydinkeskusta. Isonkyrön alueelta on löydetty kymmeniä kivikautisia esineitä. Pronssikaudella asutus oli varsin tiheää, mistä merkkinä ovat lukuisat hautarauniot. Laurolan kylästä löydetty kieliruotomiekka on eräs arvokkaimmista pronssikauden löydöistä. Skandinaavinen vaikutus ulottui siis tähän aikaan Etelä-Pohjanmaalle.

Rautakaudella koko Kyrönjoen seudulla levisi esineellinen hautaustapa, joista osoituksena ovat mm. Perttilästä löydetyt torvipäinen kaularengas ja poltetut luut. Kansainvaelluskaudella Vaasan itäpuolinen seutu oli Suomen vaurainta aluetta. Mm. Pukkilan haudasta on löydetty samassa verstaassa valmistettuja esineitä kuin Monzan tuomiokirkon kuninkaallisesta haudasta. Isostakyröstä on löydetty myös virolaisten emakoristeisten solkien jäljitelmiä, minkä on tulkittu kertovan kaupankäynnistä.

Alueen merkittävimpiä esihistoriallisia löytöjä ovat Leväluhdan muinaisjäännökset, jotka ovat Suomen suurin historiallinen luulöytö. Leväluhtaa on perinteisesti pidetty rikollisten ja ei-toivottujen lasten hukutus- tai uhripaikkana, josta sen vanha nimitys "uhrilähde" periytyy. Nykykäsityksen mukaan kyseessä on kuitenkin hautapaikkana toiminut vesikalmisto, joskin sinne haudattujen epäillään olleen jollain lailla poikkevia Leväluhdan asutukseen nähden kaukaisesta sijainnista johtuen. Leväluhdan tutkimus ja sinne haudattujen henkilöiden geeniperimän selvitys on tutkijoita kansainvälisesti kiinnostava aihe. Tutkijat tutkivat myös toista Isonkyrön läheltä, Vöyriltä löytynyttä vesikalmistoa Käldamäkeä. Kalmistot muodostavat yhdessä poikkeavan kokonaisuuden esihistoriallisen Suomen hautaustavassa.

Löydöt Isonkyrön seudulla päättyvät vuoden 800 seudulla. Seudun heikentymisen syyksi on arveltu ruttoa, luonnonkatastrofia, kansanrunojen kuvaamaan Kalevalan ja Pohjolan välistä taistelua tai taloudellisesta romahdusta.

Kyrön emäpitäjä – vilkas kirkkokaupunki

Kyrön asutus alkoi tihentyä uudestaan vuosien 1000–1100 välillä, jolloin Sastamalasta ja Pirkkalasta saapunutta väestöä asettui Kyrönjoen alajuoksulle. Isonkyrön seurakunta perustettiin todennäköisesti 1300-luvulla ja seurakunta jakautui myöhemmin korkeimmillaan 28 seurakuntaan. Isonkyrön emäpitäjään on kuulunut valtaosa nykyisestä suomenkielisestä Etelä-Pohjanmaasta.

Isoonkyröön rakennettiin 1300-luvun alussa Pohjanmaan ensimmäinen kivikirkko, joka oli omistettu Pyhälle Laurille. Kirkolla pidettiin keskiajalta lähtien Heikin- ja Laurinpäivän markkinoita, joihin kerääntyi aina Turusta ja Tukholmasta asti. Kirkon ympärille kohosi kokonainen kirkkokaupunki.

Pohjankyrönä ja Kyrönä alkujaan tunnettu Isokyrö alkoi hajaantua 1500-luvun alussa, kun ensin Kyröstä irrotettiin Vöyri ja Mustasaari omiksi kirkkopitäjiksi ja tämän jälkeen perustettiin omat kappeliseurakunnat Laihialle vuonna 1508 ja Ilmajoelle vuonna 1516. Vuoden 1557 seudulla nykyisen Isonkyrön alueella oli 141 taloa ja isoimmat kylät olivat Orismala ja Napue.

Vöyri erosi Kyröstä pian myös omaksi hallintopitäjäksi. Suurin piirtein 1500-luvun puolesta välistä 1600-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla myös Ilmajoki, Laihia ja Lapua itsenäistyivät suurpitäjästä osin sekä kirkollisesti että hallinnollisesti. Vuonna 1607 hallitus ryhtyi jakamaan Pohjanmaan suuria pitäjiä edelleen ja Vähäkyrö erotettiin kirkkopitäjäksi. Hallinnollinen jako seurasi jälleen perästä ja entisestä Suur-Kyröstä jäi jäljelle Isonkyrön pitäjä. Aiemmin kunnan nimi on ollut Kyrö. Isonkyrön "kirkkokaupunki" määrättiin purettavaksi 1600-luvulla.

Nuijasota

Isonkyrön kirkolla alkoi 25. marraskuuta 1596 nuijasodaksi kutsuttu kansannousu, jossa talonpojat vaativat linnaleirirasituksen poistamista. Tunnetuimmat isokyröläiset kapinan johtajat olivat Yrjö Kontsas ja Perttu Palo. Talonpoikien jouduttua tappiolle Jaakko Ilkka ja eräät muut kapinan johtajat mestattiin Isonkyrön kirkolla ja Yrjö Kontsas perimätiedon mukaan läheisessä Kontsaansaaressa, joka olisi saanut nimensä muistoksi tästä tapahtumasta.

Orisbergin kartanoaika

Isokyrö Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Orismalan kylään perustettiin vuonna 1676 Pohjanmaan vanhin rautatehdas ja ruukinkartano Orisberg. Kartano joutui rappiolle venäläimiehityksen aikana, mutta vuonna 1783 sen omistajaksi tuli Björkenheimin suku, jonka aikana siitä tuli seudun mallitila. Vuosina 1830–1869 Orisberg oli omana tehdasseurakuntanaan, ja tältä kaudelta on peräisin pieni Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko kellotapuleineen. Vuonna 1749 pitäjän asukasluku oli 1659 ja 1805 jo 4458.

Napuen taistelu

Suuren Pohjan sodan aikana 19. helmikuuta 1714 käytiin Suomen kannalta ratkaiseva Napuen taistelu Napuen ja Laurolan kylissä sekä niiden välissä virtaavan Kyrönjoen jäällä. Taistelupaikalla on vuonna 1920 paljastettu muistomerkki, ja lähistöllä on myös Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista tuttu Perttilän talo.

Kehittyminen kuntana

Vuoden 2021 alusta Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö toivoi maakuntavaihdosta jo ennen sote- ja maakuntauudistusta vuoden 2020 alusta. Isonkyrön siirtymän myötä Laihia jäi Pohjanmaan maakunnan ainoaksi yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Maantiede

Isokyrö sijaitsee Kyrönjoen varressa 40 km:n päässä niin Vaasasta, Seinäjoesta kuin Lapuastakin.

Isonkyrön naapurikunnat ovat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki. Entiset naapurikunnat ovat Seinäjoen kanssa yhdistynyt Ylistaro, Vaasan kanssa yhdistynyt Vähäkyrö sekä Kauhavan kanssa yhdistynyt Ylihärmä.

Vesistöt

Isonkyrön kunnassa on vain neljä järveä: Kotilammi, Lamminjärvi, Vähä-Tervajärvi ja nimetön, 2,18 hehtaarin kokoinen järvi.

Kylät

Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Isossakyrössä oli 4 673 asukasta, joista 3 295 asui taajamissa, 1 351 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Isonkyrön taajama-aste on 70,9 %. Isonkyrön taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Isonkyrön kirkonkylä	2 407
2	Vähänkyrön kirkonkylä*	885
3	Ylistaron kirkonkylä*	3

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Vähänkyrön kirkonkylä ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle ja Ylistaron kirkonkylä Seinäjoen kaupungin alueelle.

Talous

Isonkyrön työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (12.6%)

  Jalostus (20.9%)

  Palvelusektori (64.8%)

  Muut sektorit (1.7%)

Kyrönmaan osuusmeijeri, nykyinen Kyrö Distillery Company

Talousalueena Isokyrö kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Isossakyrössä oli vuonna 2022 yhteensä 1 382 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 792 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 43,0 prosenttia. Isonkyrön työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 64,8 prosenttia, jalostuksen 20,9 prosenttia ja alkutuotannon 12,6 prosenttia.

Isonkyrön työpaikkaomavaraisuus on 77,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 5,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Isossakyrössä on 145,9 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinot

Isonkyrön elinkeinorakenteessa suuri osa yrityksistä keskittyy metalli-, alumiini- ja muovialan alihankintaan. Isonkyrön suurimpia yrityksiä ovat mm. lastuavaa koneistusta tekevä Nortech metal, muovialan yritys Polyno, gini- ja viskitislaamo Kyrö Distillery Company sekä autoliikkeet Rinta-Joupin autoliike ja Arton Auto. Erityisesti Tervajoen taajama on tunnettu autokaupan keskittymänä. Isonkyrön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Kat-Metal, Lakeuden Harjateräs sekä ilmanvaihtojärjestelmien maahantuoja Westmoor.

Kalliojärven viihdekeskus on tanssikeskuksen, lomamökkikylän, vapaa-ajan toimintojen ja karavaanarialueen muodostama laajempi kokonaisuus.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Isonkyrön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			5 383
1985			5 394
1990			5 340
1995			5 279
2000			5 151
2005			5 044
2010			4 965
2015			4 785
2020			4 510
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja etnisyys

Isonkyrön väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 97,5 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,7 prosenttia ja vieraskielisiä 1,8 prosenttia. Isossakyrössä asui vuoden 2023 lopussa 61 ulkomaan kansalaista, mikä on 1,4 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Isossakyrössä 22 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (15).

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Isossakyrössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Isonkyrön seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isonkyrön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Isossakyrössä toimii Isonkyrön helluntaiseurakunta.

Kulttuuri

Ruoka

Isonkyrön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihaperunat.

Nähtävyydet

Isonkyrön vanha kirkko

• Isonkyrön vanha kirkko
• Kyrönmaan Osuusmeijeri
• Laurinlakson piilopirtti
• Napuen taistelun muistomerkki
• Perttilän riippusilta
• Orisbergin kartano
• Orisbergin kirkko
• Leväluhdan uhrilähde
• Tuomaanmäen hautaröykkiö
• Isonkyrön 1700-luvun markkinat vuosittain elokuun toisena viikonloppuna

Tapahtumat

Herättäjäjuhlat järjestettiin Isossakyrössä vuonna 2012.

Urheilu

Isokyröläinen Kyrön Voima on perinteikäs pohjalainen urheiluseura. Seuralla on aktiivista toimintaa muun muassa telinevoimistelussa, hiihdossa, jalkapallossa, lentopallossa, yleisurheilussa ja painissa. Seura omistaa Pukkilansaari-nimisen tanssikeskuksen, joka sijaitsee pienellä saarella keskellä Kyrönjokea, Isonkyrön keskustan välittömässä läheisyydessä. Saareen pääsee lossilla.

Salibandyssä hallitseva seura on FBC Remix, joka on perustettu vuonna 2001. Isossakyrössä on myös voimisteluseura Isonkyrön Voimistelijat (IsVo).

Isossakyrössä toimivassa Kyrönmaan lukiossa on saatavilla liikuntapainotteinen urheilulinja.

Hallinto ja politiikka

Isonkyrön kunnanjohtaja on vuoden 2018 alusta Tero Kankaanpää. Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista neljätoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	KESK		KOK		SDP		PS		KD		VAS		muut		Johto
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2008	1 190	49,1	541	22,7	363	13,6	100	3,8	208	7,3	115	4,3			26,4
2012	1 182	46,5	629	24,7	300	11,8	261	10,3	114	4,5	57	2,2			21,8
2017	1 287	53,2	511	21,1	329	13,6	164	6,8	128	5,3	–	–			32,1
2021	1 059	48,5	503	23,0	256	11,7	235	10,8	132	6,0	–	–			25,5

Tunnettuja isokyröläisiä

Nils Johansson Aejmelaeus, kirkkoherra ja valtiopäivämies Väinö Airo, kunnanlääkäri Edvard Björkenheim, entinen puolustusministeri Rose-Marie Björkenheim, entinen kansanedustaja, kunnallisneuvos Axel Fabian af Enehjelm, suomalainen sotilas ja virkamies Matti Haapoja, puukkojunkkari Jukka Kailio, kansanedustaja (Maalaisliitto) Mika Kalliomaa, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Kustaa Killinen, valtiopäivämies ja kirjailija Risto Knaapi, maanviljelijä, opettaja ja päätoimittaja, maanviljelysneuvos Yrjö Kontsas, yksi nuijasodan päälliköistä Anssi Kujala, poliittinen vaikuttaja Mikko Kytömäki, pesäpalloilija Lydia Lagus, laulaja

Matti Lakari, maanviljelijä ja valtiopäivämies Matti Nummensalo, runoilija ja kirjailija Herman Ojala, opettaja Esa Paavo-Kallio, opettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä Isak Penttala, entinen kansanedustaja Heikki Piuhola, MTV:n uutistuottaja Matti Pohto (Kirja-Matti), kirjojen keräilijä Eino Prykä, näyttelijä, Neuvostoliiton Vorkutan vankileirikapinan johtohenkilö Eino S. Repo, Yleisradion pääjohtaja Linda Saukko-Rauta, kuvittaja ja pilapiirtäjä Ilmari Turja, kirjailija ja lehtimies Jaakko Wallenberg, lasimestari, böhmeläisen herätysliikkeen johtaja Marjo Yli-Kiikka, ampumaurheilija.

Katso myös

• Luettelo Isonkyrön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isokyrö Wikimedia Commonsissa

• Lisää luettavaa aiheesta Eräs taikatutkinto Isovihan ajoilta on Wikiaineistossa
• Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
• Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
• Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809
• Palonkylän historia. Isokyrö: Palonkylän historiatoimikunta, 1998. ISBN 952-90-9991-6.
• Isonkyrön kunnan kotisivu
• Tilastokeskus - Isonkyrön avainluvut
• 360-asteinen panoraamakuva Akkaansillasta^{[vanhentunut linkki]}