Pieksämäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieksämäki

vaakuna

sijainti

Pieksämäki vesitornista päin
Pieksämäki vesitornista päin
Sijainti 62°18′00″N, 027°09′30″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Kuntanumero 593
Hallinnollinen keskus Pieksämäen keskustaajama
Perustettu 1930
– kaupungiksi 1962
Kuntaliitokset Pieksänmaa (2007)
Kokonaispinta-ala 1 836,24 km²
54:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 569,03 km²
– sisävesi 267,21 km²
Väkiluku 17 213
66:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 10,97 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,7 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 33,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 95,1 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 4,8 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Emilia Savolainen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
11
7
7
4
3
2
1
www.pieksamaki.fi
Pieksämäen kaupungin vaakuna vuoden 2006 loppuun asti.

Pieksämäki (vuoteen 1938 Pieksämä) on Suomen kaupunki Etelä-Savon maakunnan luoteisosassa. Kaupungissa asuu 17 213 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 836,24 km², josta 267,21 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,97 asukasta/km². Pieksämäen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Leppävirta, Mikkeli, Rautalampi ja Suonenjoki.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieksämäen katukuvaa vuodelta 1985, takana näkyy asemansilta.

Pieksämäen maisemille luonteenomaisia ovat korkeat moreeniharjanteet. Näille harjanteille muodostui kiinteää asutusta jo 1400- ja 1500-luvuilta alkaen. Uusimmat tutkimukset osoittavat Pieksämäellä olleen yhtäjaksoista asustushistoriaa yli 5 000 vuoden ajan.

Pieksämäen pitäjä perustettiin vuosien 1574–1575 aikana.[7] Pieksämäen keskuksena oli 1920-luvulle saakka Tienristin seutu Pieksämäen selänteellä. Ratkaisevaa muutosta merkitsi Savon radan valmistuminen vuonna 1889, vaikkakin Pieksämäen rautatieasema oli alkuaikoinaan varsin pieni. Pieksämäestä tuli risteysasema vuonna 1914, jolloin Savonlinnan ja Pieksämäen välinen rataosuus avattiin liikenteelle. Vuonna 1918 valmistui vielä rataosa Pieksämäeltä Jyväskylään. Rautatieaseman kasvaessa sen läheisyyteen muodostui vähitellen uusi asuinalue.[8]

1920-luvulla suunniteltiin Pieksämäen asemanseudun muuttamista taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, ja arkkitehti Toivo Paatela laati tätä varten vuonna 1923 asemakaavaehdotuksen. Alueen maanomistajat kuitenkin vastustivat hanketta. Päätös kauppalan perustamisesta tehtiin vuonna 1929, ja Pieksämän kauppala erotettiin Pieksämäen pitäjästä vuonna 1930. Vuonna 1937 vahvistettiin professori Otto-Iivari Meurmanin laatima asemakaava. Soinen ja vetinen maaperä haittasi kuitenkin kauppalan rakentamista, minkä vuoksi läheisen Pieksänjärven pintaa oli laskettava. Järven laskuhanke saatiin päätökseen vuonna 1953.[8]

Kauppalan asukkaat eivät hyväksyneet Pieksämä-nimeä, vaan käyttivät itsepintaisesti Pieksämäkeä. Myöskään Rautatiehallitus ei suostunut muuttamaan Pieksämäen aseman nimeä. Niinpä Pieksämä- ja Pieksämäki-nimien samanaikaisesta käytöstä aiheutui paljon sekaannuksia. Vuonna 1948 kauppalan nimi muutettiin takaisin Pieksämäeksi ja siitä tuli kaupunki vuonna 1962. Pieksämäen kauppalanseurakunta – vuodesta 1962 kaupunkiseurakunta – itsenäistyi Pieksämäen maaseurakunnasta vuoden 1956 alussa.[8]

Suomen Kirkon Sisälähetysseura siirsi toimintansa 1944 Sortavalasta Pieksämäelle. Seura harjoitti kustannus- ja kirjapainotoimintaa, sekä ylläpiti opistoja. Paikkakunnalle perustettiin myös Bovallius-säätiön omistama Suomen ainoa kuulovammaisten talouskoulu, Valtionrautateiden veturimieskoulu ja monta muuta oppilaitosta. Puolustusvoimien nykyinen Ilmasotakoulu on perustettu Naarajärven lentokenttäalueelle 1940-luvun alussa Ilmavoimien Viestivarikko -nimisenä.

Teollisuusneuvos Lauri Saari vaikutti merkittävästi paikkakunnan ja sen talouselämän kehittämiseen 1930-1950-luvuilla toimitusjohtajana Pieksämäen Vehnämylly Oy:ssä, Matkalaukku Oy:ssä, Pieksämäen Puhelin Oy:ssä ja Elintarvikekoneet Oy:ssä, kauppalanvaltuustossa, kauppalanhallituksessa ja sähkö- ja vesilaitosten johtokuntien ja eri lautakuntien puheenjohtajana.[9]

Maaseurakunnan puukirkko sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Sen kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus. Keijo Strömin ja Olavi Tuomiston suunnittelema kaupunkiseurakunnan tiilikirkko toimii monitoimikirkon periaatteella. Kaupungin kolmas kirkko on Toivo Paatelan suunnittelema Pieksämäen ortodoksinen kirkko.

Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät ja alueista muodostettiin uusi Pieksämäen kaupunki 1. tammikuuta 2007.[10] Pieksänmaa muodostui vuoden 2004 alussa Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän ja Virtasalmen liitoksessa.[11]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pieksämäen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 23 781
1985
  
 24 217
1990
  
 24 128
1995
  
 23 221
2000
  
 22 040
2005
  
 20 966
2010
  
 19 869
2015
  
 18 801
2020
  
 17 661
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Kylät ja taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankele, Haapakoski, Halkokumpu, Heikkolankangas, Hietakylä, Hietamäki, Hällinmäki, Jäppilä, Järvikylä, Kaitainen, Kantala, Karjala, Kontiomäki, Kukkola, Kuvansi, Kylmämäki, Kähkölä, Lamminmäki, Längelmäki, Maavesi, Mataramäki, Montola, Naarajärvi, Narila, Nenonpelto, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nokkala, Nykälä, Oittila, Paltamäki, Partaharju, Pitkäsmäki, Pohjoismäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pöyhölä, Rummukka, Ruuhilampi, Salmenkylä, Sarkaniemi, Siikamäki-Peiposjärvi, Sormula, Suontientaipale, Surnuinmäki, Syvänsi, Tihusniemi, Tikkalanmäki, Toikkala, Tossavalansaari, Utriala, Valkeamäki, Vanaja, Vehmaskylä, Venetmäki, Venettekemäranta, Vilhula, Virtasalmi, Väisälä, Väyrylä.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pieksämäellä oli 18 220 asukasta, joista 13 792 asui taajamissa, 4 336 haja-asutusalueilla ja 92:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pieksämäen taajama-aste on 76,1 %.[13] Pieksämäen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Pieksämäen keskustaajama 13 279
2 Jäppilän kirkonkylä 288
3 Virtasalmen kirkonkylä 225

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesitorni

Huomattavia rakennuksia ovat muun muassa: puukirkko (A. Sorsa 1753), vesitorni (Aarne Ervi 1956), kulttuurikeskus Poleeni (Gullichsen-Kairamo-Vormala 1989, Vuoden betonirakenne), kaupungintalo (Sipinen ja Herzer, 1973) ja vanha kaupungintalo (Walter ja Ivar Thomé, 1918). Muita nähtävyyksiä: Savon radan museo, Nukkekoti, Iso-Pappila, Moision kartano, Partaharjun leirikylä, Ristikiven kirkko, Sisälähetysseuran museo, Jäppilän kirkko, Jäppilän kotiseutumuseo, Virtasalmen kirkko, Virtasalmen kotiseutumuseo ja perinnepuisto sekä Virtasalmen Valkeamäen maaseutumuseo.

Kaupungin halki rautatiesillalta vesitornin juurelle johtavan Keskuskadun miljöötä pidetään hyvänä esimerkkinä arkkitehtonisesti yhtenäisestä katulinjasta. Se sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[15]

Muistomerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kulttuurikeskus Poleenin suihkulähde, kuvanveistäjä Harry Kivijärvi, 1990
  • Veikko Tyrväisen muistomerkki, kuvanveistäjä Kauko Räsänen, 1988, Jäppilä
  • Pieksät rakentavat, kuvanveistäjä Veikko Haukkavaara, 1984, Asema-aukio, Asemakatu, Pieksämäki
  • Kasvun kaari, kuvanveistäjä Mauno Kivioja, 1980, Pieksämäen kaupungintalo, Pertinkuja 1, Pieksämäki
  • Kirjailija Sylvi Kekkosen muistokivi, 1980, Iso-Pappilan piha, Sylvinkuja 5, Pieksämäki
  • Omille Siiville, taiteilija M. Poikolainen, 1978, Kuusitie 41, Pieksämäki
  • Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, 1972 pystytetty muistomerkki, Vesitorninmäki, Tornipolku, Pieksämäki
  • Valtiopäivämies Abel Häyrisen muistomerkki, kuvanveistäjä Veikko Leppänen, 1957, Kulttuurikeskus Poleenin puisto, Pieksämäki
  • Sankaripatsas, kuvanveistäjä Veikko Leppänen, 1956, Vanhan kirkon kirkkopuisto, Pieksämäki
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, kuvanveistäjä Veikko Leppänen, 1954, Sibeliuspuisto, Häyrisentie, Pieksämäki
  • Muistolaatat:
    • Kirjailija Aila Meriluodon kotitalo, kuvanveistäjä Riitta Huttunen, Huvilakatu, Pieksämäki
    • Sotaan lähteneiden muistokivi, kuvanveistäjä Riitta Huttunen Pieksämäen lukion edustapuisto, Keskuskatu, Pieksämäki
    • Pieksämäen ensimmäinen kansakoulu, kuvanveistäjä Riitta Huttunen, Rantatie, Pieksämäki

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pieksämäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Pieksämäen kaupungin nykyisellä alueella.[16]

Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Pieksämäellä toimii herännäisyys[17] sekä viidesläisyys, johon kuuluvalla Kansanlähetyksellä on paikkakunnalla toimintaa[18]. Pieksämäellä toimii myös luterilaisen kirkon sisällä toimiva kristillinen opiskelijajärjestö Pieksämäen OPKO.[19]

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Pieksämäen helluntaiseurakunta[20], Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Pieksämäen vapaaseurakunta[21] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Pieksämäen adventtiseurakunta[22]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pieksämäen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[23]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsee rautateiden risteyskohdassa. Pieksämäen rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1889 Savon radan valmistuttua. Nykyisin suoria junayhteyksiä on Kajaanin suuntaan, Ouluun ja Rovaniemelle, etelässä Helsinkiin, idässä Joensuuhun, sekä lännessä Tampereelle ja Turkuun. Matkustajaliikenteen yöjunia ei Pieksämäellä nykyisin liikennöi. Helsingistä Pieksämäelle kulkee maanantaista perjantaihin linja-auton yöpikavuoro, jolta on Pieksämäellä varhainen jatkoyhteys junalla Kuopioon, Kajaaniin, Ouluun ja Rovaniemelle.

Pieksämäeltä on ratayhteys Joroisten Huutokosken kautta Savonlinnaan. Nykyisin matkustajaliikennettä ei kulje Huutokoski-Savonlinna -osuudella ja ratayhteys on poikki Savonlinnassa Laitaatsalmen kohdalla, josta purettiin rautatiesilta 2018[24]. Pieksämäen ja Savonlinnan välillä liikennöidään linja-autoilla, jotka toimivat muun ohella jatkoyhteyksinä junamatkustajille.

Kaupungin kautta kulkevat valtatie 23 (Pori–Joensuu) ja kantatie 72 (Mikkeli–Suonenjoki). Kaupungista luoteeseen kulkee kunnan aluetta viistäen valtatie 9 (Turku-Tohmajärvi), jonne on keskustaajamasta yhteys sekä valtatien 23 että kantatien 72 kautta.

Naarajärvellä sijaitsevalla lentokentällä (EFPK) on kesäisin varsin vilkasta purjelentotoimintaa.[25] Lähin lentoasema on noin 40 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema. Kuopion ja Jyväskylän lentoasemat ovat noin 105 kilometrin päässä.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieksämäen päätoimialoja ovat terveys- ja sosiaaliala ja teknologiateollisuus. Muita suurimpia toimialoja ovat kauppa, palvelut, rakentaminen, elintarvikeala ja koulutus. Terveys- ja sosiaalipalvelut kattaa jo 28 prosenttia paikkakunnan vajaasta 7 000 työpaikasta, työllistäjänään esimerkiksi Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Pohjaa toimialan vahvalle kasvulle on luonut paikkakunnan sosiaali- ja terveysalan koulutus. Teknologia-alan suurin työllistäjä on VR:n konepaja, jonka ympärille on syntynyt n. 50 metallialan yrityksen keskittymä. Paikkakunnalla on myös yritystoimintaa lämpöteknologia-alalla, erikoisteräsrakenteiden, kassapöytien ja sairaalakalusteiden valmistuksessa.

Kauppa ja palvelut, rakentaminen sekä koulutus työllistävät kukin n. 500–600 henkilöä. Elintarvikealalla Pieksämäellä sijaiseen yksi Suomen suurimmista gluteenittomien tuotteitten ja pakastettujen leipomotuotteiden valmistaja.

Yrityksiä Pieksämäellä toimii n. 1 100 kappaletta ja uusia yrityksiä perustetaan vuosittain 70–80.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Faaborgin kunta Tanskassa oli aiemmin Pieksämäen ystävyyskunta. Kuntaliitosten jälkeen syntynyt Faaborg-Midtfyn ei voinut kuitenkaan jatkaa entisenlaista ystävyyskuntatoimintaa.[26][27]

Luettelo Pieksämäen seudun kouluista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen asteen koulutus ja amk-opinnot[29][30][31]

Pieksämäen urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • PiekSA Pieksämäen Seudun Ampujat ry
  • Pisaba Pieksämäen salibandy ry
  • PiVe Pieksämäen Veikot ry
  • Pieksämäen Pallo-Sepot (mm. jääkiekko, ringette)
  • Pieksämäen seudun Futaajat ry
  • Pieksämäen Tsemppi ry
  • Keski-Savon Pateri
  • Savon Pallo (jalkapallo)
  • Pieksämäen Taekwondo ry
  • Judoseura Pikadon ry
  • Pieksämäki Fight Club ry
  • Pieksän Kuutit ry
  • Pieksämäen tanssiurheiluseura ry
  • Pieksän Latu ry
  • Majavamelojat r.y.
  • Pieksämäki Curling ry
  • Pieksämäen Seudun Liikunta ry
  • Pieksämäen urheilusukeltajat ry
  • Pieksämäen urheiluautoilijat ry
  • Pieksämäen urheilukalastajat ry
  • Pieksämäen Voimistelijat ry
  • Ratsastusseura Golden Riders ry
  • Ratsastusseura Pikadorit
  • USA Car Club Pieksämäki ry

Tunnettuja pieksämäkeläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[32]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herättäjäjuhlat on järjestettiin Pieksämäellä vuonna 1974.[33]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieksämäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla madekeitto, otrapuuro ja mustikkasoppa sekä kahvipöydän antimet munakaakku, pullaässät, serinakakut ja Hanna-tädin kakut.[34]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Pieksämäki Oikeusministeriö. Viitattu 2.10.2021.
  7. ↑ Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia – Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. 1. Pieksämäki: Pieksämäen seudun historiatoimikunta, 1961.
  8. ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 156–160. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  9. ↑ Lauri Saari Biografiasampo. Viitattu 18.6.2023.
  10. ↑ Kunnat.net – Ajankohtaiset kuntaliitokset kunnat.net. Viitattu 20.9.2007.
  11. ↑ Kunnat.net – Kokonaisten kuntien kuntajaon muutokset 1922–2007 kunnat.net. Viitattu 20.9.2007.
  12. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Pieksämäen Keskuskatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 18.1.2012.
  18. ↑ Kansanlähetyspäivät 6.–8.7.2012 Pieksämäellä 13.12.2011. Etelä-Savon Ev. Lut. Kansanlähetys. Arkistoitu 24.1.2012. Viitattu 18.1.2012.
  19. ↑ Pieksämäki OPKO. Arkistoitu 25.12.2011. Viitattu 18.1.2012.
  20. ↑ Pieksämäen helluntaiseurakunta Pieksämäen helluntaiseurakunta. Viitattu 18.1.2012.
  21. ↑ Pieksämäen vapaaseurakunta Pieksämäen vapaaseurakunta. Viitattu 18.1.2012.
  22. ↑ Pieksämäen adventtiseurakunta Pieksämäen adventtiseurakunta. Arkistoitu 3.11.2012. Viitattu 18.1.2012.
  23. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Martti Ripaoja: Laitaatsalmen junasilta ei palaa helposti savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 17.1.2019.
  25. ↑ Pieksämäki – EFPK Lentopaikat.net. Viitattu 20.9.2009.
  26. ↑ Ystävä hylkäsi Pieksämäen Länsi-Savo. 18.8.2010. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 20.7.2020.
  27. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Perusopetus Pieksämäki, pieksamaki.fi. Arkistoitu 27.6.2019. Viitattu 27.6.2019.
  29. ↑ Lukio Pieksämäki, pieksamaki.fi. Arkistoitu 27.6.2019. Viitattu 27.6.2019.
  30. ↑ Ammatillinen koulutus Pieksämäki, pieksamaki.fi. Arkistoitu 27.6.2019. Viitattu 27.6.2019.
  31. ↑ Ammattikorkeakouluopiskelu Pieksämäki, pieksamaki.fi. Arkistoitu 27.6.2019. Viitattu 27.6.2019.
  32. ↑ Pieksämäkeläisiä Pieksämäen kaupunki (kirjasto). Viitattu 12.8.2018.
  33. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieksämäen kaupunginosat ja kylät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pieksämäki&oldid=22803048”