Sippola

Sippola
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kouvola
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°44′21″N, 027°00′04″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Kuntanumero	754
Hallinnollinen keskus	Sippolan kirkonkylä (–1966) Keltakangas (1966–1974)
Perustettu
– emäpitäjä	Vehkalahti
Liitetty	1975
– liitoskunnat	Anjala Sippola
– syntynyt kunta	Anjalankoski
Pinta-ala	km²   (1.1.1974)
– maa	568,1 km²
Väkiluku	15 278   (31.12.1974)
– väestötiheys	28,10 as./km²
Infobox OK

Sippola on Kymenlaaksossa Kymijoen itäpuolella sijainnut entinen Suomen kunta, jonka alue kuuluu nykyiseen Kouvolaan. Sippolan ja myöhemmin myös Anjalankosken suurimmat taajamat olivat Myllykoski ja Inkeroinen. Kunnan kirkonkylä oli Sippola. Kunnan hallinto muutti sieltä hieman Myllykoskelta kaakkoon sijaitsevalle Keltakankaalle vuonna 1966.

Sippolan naapurikunnat olivat Anjala, Kymi (nykyisin Kotka), Luumäki, Valkeala ja Vehkalahti (nykyisin Hamina).

Historia

Sippolan kirkko vuonna 2020

Sippolan kartano

Sippola mainitaan Vehkalahden saarnahuoneena jo vuonna 1693. Kappeliseurakunnaksi se muodostettiin vuonna 1823 ja seurakunta itsenäistyi 1861. Nykyinen Sippolan kirkko valmistui Sippolan kirkonkylään vuonna 1879.

Teollistumisen myötä Mämmälän kylän asutustaajama sai nimen Inkeroinen, Inkeroisten maakirjatalon ja Mämmälän kosken alueelle 1872 perustetun Inkeroisten puuhiomon ja paperitehtaan sekä myöhemmän Kouvolan–Kotkan-radan Inkeroisten rautatieaseman mukaan. Viialan kylän asutustaajama tunnetaan nimellä Myllykoski.

Sippolan kunta yhdistettiin vuonna 1975 Anjalan kunnan kanssa Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki 1977. Vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolaan.

Kylät

Alvar Aallon suunnittelemia taloja Inkeroisissa

Tässä on lueteltu Sippolan rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Sippolassa oli 10 rekisterikylää.

• Enäjärvi
• Haapala
• Hirvelä
• Kaipiainen
• Liikkala
• Mämmälä
  • Inkeroinen
  • Marinkylä
  • Karhunkangas
• Ruotila
• Saaramaa
• Sippolan kirkonkylä
• Viiala
  • Myllykoski
  • Keltakangas

Vehkalahden pitäjän Sippolan kappeliin ja myöhempään itsenäiseen Sippolan pitäjään kuuluivat alkujaan seuraavat maakirjakylät: Enäjärvi, Hirvelä, Kaipiainen (Rautjärvi), Liikkala, Mämmälä, Sippola (kirkonkylä) ja Viiala. Myöhemmin siirrettiin Vehkalahdesta Sippolaan vielä Haapala ja Saaramaa.

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Sippolan taajamat olivat Enäjärvi (282 asukasta), Inkeroinen (4 696 asukasta, josta 4 675 Sippolan puolella), Kaipiaisten asemanseutu (414 asukasta), kirkonkylä (429 asukasta) ja Myllykoski (5 297 asukasta, josta 5 284 Sippolan puolella). Inkeroinen ja Myllykoski ulottuivat pieniltä osin myös Anjalan puolelle.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Sippolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Sippolan väestönkehitys 1880–1970
Vuosi			Asukkaita
1880			4 702
1890			5 728
1900			6 927
1910			8 247
1920			9 680
1930			9 806
1940			11 648
1950			15 713
1960			16 633
1970			15 949
Lähde: Tilastokeskus.

Murre

Sippolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Sippolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.

Aiheesta muualla

• Sippolan kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
• Koti-Sippola ry:n Sippola-sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

• Kirsti Hellgren: Sippolan historia. Myllykoski: Sippolan kunta, 1957.
• Aarne Wuorimaa: Piirteitä Sippolan historiasta. (Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 26-30) Helsinki: Kansanvalistusseura, 1915.