Teuva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teuva
Östermark

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°29′10″N, 021°44′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 846
Hallinnollinen keskus Teuvan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 556,05 km²
204:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 554,73 km²
– sisävesi 1,32 km²
Väkiluku 4 668
173:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 8,41 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,1 %
– 15–64-v. 51,6 %
– yli 64-v. 34,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,7 %
– ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 9,70 %
47:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste Työttömyysaste vuonna 2011 7,7 %
Kunnanjohtaja Veli Nummela
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • SDP
 • KD
11
6
4
3
2
1
www.teuva.fi

Teuva (ruots. Östermark) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunta on perustettu vuonna 1868, ja se kuuluu Suupohjan seutukuntaan. Teuvalla asuu 4 668 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 556,05 km², josta 1,32 km² on vesistöjä.[1] Peltoa on 10 574 ja metsää 33 610 hehtaaria. Väestötiheys on 8,41 asukasta/km². Teuvan naapurikunnat ovat Kurikka pohjoisessa, Kauhajoki kaakossa, Karijoki etelässä, Kristiinankaupunki lounaassa ja Närpiö lännessä. Entisiä naapurikuntia ovat Kurikkaan liitetty Jurva, Kristiinankaupunkiin liitetty Tiukka sekä Närpiöön liitetyt Pirttikylä ja Ylimarkku.

Vuonna 2017 Teuva joutui huonon taloustilanteensa takia kriisikuntamenettelyyn.[7] Vuonna 2021 tilanne alkoi näyttää paremmalta siinä määrin, että Teuvalla ei enää olisi kriisikunta-statusta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teuvan rauniokirkko.

Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamiseen aikaan, eli noin 7 000–4 200 eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4 200–2 000 eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella.

Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri suunnista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.

Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuulunut kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta[8]. Samana vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman.

Vuonna 1953 valmistuneen Teuvan kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, jonka käsialaa on myös kirkon saarnatuoli. Teuvan kirkon alttaritaulun Jeesuksen vertauksesta ”Kymmenen neitsyttä” on maalannut taiteilija Tove Jansson.[9] Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Edellinen, vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Tuhoutuneen kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvan kunnan alueella on vain viisi järveä: Suksenjärvi, Isolammi, Lintulampi ja kaksi nimetöntä vesialuetta, joiden pinta-alat ovat 1,59 ja 1,03 hehtaaria.[10]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvan Natura-kohteita ovat Pässinrämäkkä, Kurpanneva, Varisneva, Lutakkoneva ja Harjaisneva-Pilkoonneva.[11]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Teuvalla oli 5 269 asukasta, joista 3 456 asui taajamissa, 1 793 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Teuvan taajama-aste on 65,8 %.[12] Teuvan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Teuvan kirkonkylä 2 778
2 Perälä 383
3 Äystö 295

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Teuvan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 576
1985
  
 7 600
1990
  
 7 348
1995
  
 7 087
2000
  
 6 620
2005
  
 6 220
2010
  
 5 923
2016
  
 5 363
2020
  
 5 069
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 96,7 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,9 prosenttia ja vieraskielisiä 2,4 prosenttia.[15] Teuvalla asui vuoden 2023 lopussa 108 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,3 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Teuvalla 23 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (21).[16]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Teuvalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Teuvalla toimii Teuvan helluntaiseurakunta.[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Teuvan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[19]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[15]

  Alkutuotanto (17.6%)
  Jalostus (28.5%)
  Palvelusektori (52.7%)
  Muut sektorit (1.2%)

Talousalueena Teuva kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.[20]

Teuvalla oli vuonna 2022 yhteensä 1 531 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 755 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 62,3 prosenttia. Teuvan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,7 prosenttia, jalostuksen 28,5 prosenttia ja alkutuotannon 17,6 prosenttia.[15]

Teuvan työpaikkaomavaraisuus on 87,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Teuvalla on 177,0 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[15]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat betonielementtejä valmistava Betoniluoma Oy, Suomen Lämpöpuu Oy ja Matti Tamsi Oy.[21]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvalla pitää päätoimipaikkaansa Teuvan aikuiskoulutuskeskus TEAK[22], joka on perustettu vuonna 1959. TEAK järjestää koulutusta eri puolilla Suomea. Pääkoulutusalat ovat puu, pintakäsittely, verhoilu, sisustus, vaatetus sekä teknologia (CNC, CAD, CAM, robotiikka). Lisäksi koulutusta järjestetään muun muassa sosiaali- ja terveysalalla, taloushallinnossa, myynnissä ja yrittäjyydessä. Yritysten tarpeisiin TEAK järjestää koulutusta kaikilla toimialoilla.

Teuvalla on kolme alakoulua: Perälän kyläkoulu, Äystön kyläkoulu ja Teuvan Yhtenäiskoulu. Yhtenäiskoulussa toimii myös luokat 7−9. Kunnassa on myös alle sadan opiskelijan lukio. Teuvan kunnanvaltuusto on päättänyt että Teuvan ja Kauhajoen kansalaisopistot yhdistyvät.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvalla sijaitsee vapaa-ajan- ja laskettelukeskus Parra Oy, joka sijaitsee Luovankylässä vajaat kymmenen kilometriä Teuvan keskustasta.

Kunnankirjastolla on noin 80 000 kappaleen kirjavalikoima, ja se kuuluu Eepos-kirjastojen kirjastokimppaan. Kirjasto tarjoaa myös maksutta tietokoneita internetkäyttöön, laajan lehtivalikoiman sekä musiikki- ja videoalan kustanteita.

Paikkakunnalla on myös uimahalli, Teuvan Kulttuuritalo Orrela[23], pyörämuseo[24], Pauli Nevalan syntymäpäivän kunniaksi pystytetty maailman suurin keihäs[25] sekä lukuisia vapaa-ajanpalveluita aina elokuvateatterista kesäteattereihin.

Teuvan kotiseutumuseossa esitellään kesäsunnuntaisin paikallista kulttuuria.[26]

Teuvan keitintehtaan museo on avoinna sopimuksesta.[27]

Teuvan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[28]

Harrastukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teuvan nuorisoseuran yhteydessä toimii myös elokuvateatteri.

Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa. Liikuntaseuroja Teuvalla on useita. Urheiluseura Teuvan Rivakka, jolla on kaksi olympiamitalia, perustettiin vuonna 1902. Nykyään seurassa on hiihto-, suunnistus-, yleisurheilu-, sulkapallo-, kuntourheilu-, pyöräily-, lentopallo-, salibandy- ja painijaostot. Seura ylläpitää Kaarihovi-nimistä tanssipaikkaa. Teuvan Pallo perustettiin vuonna 1978 aktiivisen kyläsarjatoiminnan innoittamana. Teuvan Jousiampujien luotsaama jousiammuntaharrastus alkoi Teuvalla vuonna 1997. Tanssiurheiluseura Tempon tanssijat ovat saaneet monenlaista menestystä kansainvälisiä tanssilattioita myöten. Teuvan Tuiskun veteraaniurheilijat ovat menestyneet hyvin maailmalla.lähde? Teuvalla toimii partiolippukunta Parran Haltiat. Tyttöjen ja poikien lippukunnat ovat yhdistyneet sekalippukunnaksi vuonna 1977.[29]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvalla järjestetään vuosittain suosittu yleisötapahtuma Elolystit sekä lähes vuosittain saunojia ja saunomisen ystäviä kiehtova Siirrettävien saunojen kokoontumisajot. Ars Nova Botnica esittelee uutta pohjalaista kuvataidetta Teuvan kunnan kulttuuritalo Orrelassa joka vuosi heinäkuun ajan. Myös muutamana vuonna on järjestetty TeuvaFest niminen festivaalitapahtuma, jonka isäntänä toimii Teuvan musiikkiviikot ry.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvan kunnanjohtaja vuodesta 2005 on Veli Nummela.

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021–2025 keskustalla on 11 paikkaa, kokoomuksella kuusi paikkaa, perussuomalaisilla neljä paikkaa, vasemmistoliitolla kolme paikkaa, SDP:llä kaksi paikkaa ja kristillisdemokraateilla yksi paikka.[6]

Vuosi Kesk. Kok. PS Vas. SDP KD
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 1212 40,9 786 26,5 263 8,9 416 14,1 213 7,2 75 2,5
2021 953 39,2 524 21,5 410 16,9 252 10,4 167 6,9 127 5,2

Vuoden 2021 kuntavaaleissa kokoomus ja kristillisdemokraatit tekivät vaaliliiton.

Tunnettuja Teuvalla syntyneitä tai asuneita henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukujuuret Teuvalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä teuvalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Teuva Oikeusministeriö. Viitattu 7.12.2021.
  7. ↑ Kriisikunta Teuva säästää ankarasti: Palvelut heikkenevät, mutta itsenäisyys ehkä säilyy Yle. 21.11.2017. Viitattu 4.2.2018.
  8. ↑ http://www.teuvanseurakunta.fi/fi/content/historiaa
  9. ↑ http://www.toveteuvalla.fi/maalaus (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Teuva Järviwiki. Viitattu 7.2.2018.
  11. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 7.2.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 12.1.2018.
  15. ↑ a b c d Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.
  16. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  21. ↑ Alueen Teuva yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  22. ↑ http://www.teakoy.fi/koulutus/
  23. ↑ http://www.teuva.fi/e/site?node_id=699 (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ http://www.teuva.fi/pyoramuseo/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ http://www.teuva.fi/nevala/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/41-teuvan-kotiseutumuseo
  27. ↑ http://www.teuvan.com/yritys.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 153. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  29. ↑ PartioWiki
  30. ↑ Karsikas, Mari: Lauri Tähkä – Menneisyyden vanki (Tallenne sivusta Internet Archivessa) Aamulehti Sunnuntai. 30.9.2007. Arkistoitu 8.4.2009. Viitattu 20.4.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teuva&oldid=22897998”