Vehmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Juvalla olevaa kylää käsittelee artikkeli Vehmaa.
Vehmaa
Vemo

vaakuna

sijainti

1400-luvun alussa rakennettu Vehmaan kirkko.
1400-luvun alussa rakennettu Vehmaan kirkko.
Sijainti 60°41′10″N, 021°42′50″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Kuntanumero 918
Hallinnollinen keskus Vinkkilä
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 192,06 km²
264:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 202,08 km²
280:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 188,88 km²
– sisävesi 3,18 km²
– meri 10,02 km²
Väkiluku 2 255
246:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 11,94 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,4 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 29,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,0 %
– ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 5,5 %
Kunnallisvero 9,50 %
53:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Ari Koskinen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Liik.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • PS
7
4
3
3
2
2
www.vehmaa.fi

Vehmaa (ruots. Vemo, myös Wehmo[8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vakka-Suomen seutukunnan sydämessä. Sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki. Kunnassa on runsaasti järviä ja hiukan merenrantaa.

Vehmaa on vanhastaan tunnettu graniitistaan, jota louhii nykyään Suomen Kiviteollisuus. Kunnassa on myös erittäin runsaasti sikataloutta, minkä vuoksi sika on otettu jopa kunnan nimikkoeläimeksi.[9] Kotieläintalouden ja keskeisen sijainnin vuoksi Vehmaan kunta hallinnoi alueellisia maatalouspalveluita. Vuoden 2022 alusta lukien se on hoitanut 41 kunnan maatalouslomitushallinnon palveluita.[10]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaan kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa. Sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki, etelässä kunnanrajalta alkaa merialue. Vehmaan maisemaa hallitsevat pellot ja järvet.[11]

Vehmaalla on kaikkiaan 22 järveä, joista suurimmat ovat Ahmasvesi, Vihtjärvi ja Maarjärvi.[12]

Vehmaalla on kaksi Natura-kohdetta: Kivijärven metsät, joissa on vanhan metsän laikkuja, ja Ahmasvesi, murtovesilajeja kasvava entinen merenlahti, josta nykyisin johtaa noin 2 kilometrin pituinen uoma mereen.[13]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ane, Antola, Ennyinen, Gunnila, Haapanala, Heikola, Hermula, Hiedo, Hietajärvi, Hilleinen, Himoinen, Hinnuri, Huruinen, Huukainen, Ilmarinen, Inkurinen, Irjala, Isoalho, Kaipinen, Kaivoinen, Karaluoto, Karintaka, Kaukola, Kauramäki, Kesoinen, Ketto, Kiikoinen, Kiima, Kiimkallio, Kirkkomäki, Kirkonkylä, Kivijärvi, Korpi, Koski, Krookkinen, Kupusjärvi, Kuulila, Lahdenranta, Lahdinko, Laittinen, Lallinen, Lammi, Lautanala, Lempiö, Ludila, Maarjärvi, Maitila, Manterkaisti, Mylly, Nakkila, Nuhjala, Oja, Pankkio, Papala, Pappila, Piettinen, Piiloinen, Pitkiskallio, Pullila, Pummainen, Puosta, Puotila, Putta, Pyöli, Rahikkala, Rahkmala, Rautila, Reinilä, Revo, Riihivainio, Riittiö, Ristinkylä, Rokainen, Saarikkala, Salo, Seipsaari, Sillankorva, Soinila, Takala, Tanila, Tarvola, Taskala, Tommila, Tuomarla, Tuomoinen, Uhlu, Ukkila, Vahilainen, Vallila, Vanhakylä, Varttainen, Vihtjärvi, Viiainen, Viljainen, Vilu, Vinkkilä, Ylikylä, Ylöjärvi, Yötiö.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Vehmaalla oli 2 316 asukasta, joista 1 081 asui taajamassa, 1 218 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vehmaan taajama-aste on 47,0 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Vinkkilä.[15]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 719 työpaikkaa. Niistä 19 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 57 % palveluissa ja 21 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %).[16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Markku Salonen ja kaksi sika-alan yritystä: Vehmaan Haikara ja Piglauri.[17]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vehmaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 951
1985
  
 2 844
1990
  
 2 777
1995
  
 2 634
2000
  
 2 539
2005
  
 2 464
2010
  
 2 378
2015
  
 2 276
2020
  
 2 296
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vehmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[19]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vehmaan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[20] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[21] sekä herännäisyys[22].

Kuuluisia vehmaalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vehmaan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään.[27]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lanttulaatikko, tirrikastike ja pullapitkosta kuivatut kahvileipäkorput.[28]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Vehmaalla oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista viidenneksi eniten henkilöautoja, 628 autoa tuhatta asukasta kohden.[29]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Vehmaa Oikeusministeriö. Viitattu 31.8.2021.
  8. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.12.2022.
  9. ↑ Laura Myllymäki: Sikamainen juttu. Vakka-Suomen Kesä 2009, 2009, s. 3. Vakka-Suomen Sanomat.
  10. ↑ Maaseutu- ja lomituspalvelut Vehmaan kunta. Viitattu 31.5.2022.
  11. ↑ Vehmaa Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  12. ↑ Vehmaa Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  13. ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  16. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  17. ↑ Alueen Vehmaa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.1.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 7.11.2011.
  22. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 7.11.2011.
  23. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  24. ↑ Kerttula-Rantanen, Raija: Lavastaja Metti Nordin kokoaa äitinsä Outi Heiskasen elämäntyötä näyttelyksi. Helsingin Sanomat, 7.9.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.7.2018.
  25. ↑ Jaakkola, Janne Alpertti Puolustusvoimat. Viitattu 12.12.2023.
  26. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
  27. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 31. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  29. ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa – katso, missä on eniten henkilöautoja per asukas yle.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vehmaa&oldid=22843232”