Savilahti

Savilahti (ruots. Savolax), myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä. Jo 1329 mainittu Savilahti käsitti alkujaan lähes koko Savon maakunnan. Myöhemmin Savonlinnan seudusta ml. Pohjois-Savo muodostettiin Pien-Savo.

Historia

Savilahden eli nykyisen Mikkelin seudun varhaisin väestö lienee hämäläistä alkuperää, johon myöhemmin on sekoittunut karjalaista väestöä. Kalmistot antavat kuvan ristiretkiajan karjalaisesta kulttuurisiirrosta. Ensi kerran suurpitäjä Savilahti mainitaan 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjassa. Vasta 1600-luvun puolivälissä otettiin käyttöön nimi Mikkeli, kun Mäntyharju, Ristiina ja Hirvensalmi irtosivat entisestä Savilahdesta, silloisesta Suur-Savosta. Mikkelin maalaiskuntaa pidetään kunnallisessa jaotuksessa Savilahden seuraajana.

Seurakunnan historia

Savilahti oli ortodoksinen vuoteen 1323 asti, jolloin se liitettiin katoliseen Ruotsin valtioon. Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi uskonpuhdistukseen vuonna 1527, mistä lähtien luterilaisuus on ollut Mikkelin seudun valtauskontona.

Mikael Agricola kävi tarkastuskäynnillä Savilahdella vuonna 1549.

Suur-Savon pappilasta Kenkäveronniemellä tuli vuonna 1597 Savon nuijasodan lopputapahtumiin kuuluneen Suur-Savon taistelun näyttämö.

Savilahti nykyään

Nykyään Savilahdeksi kutsutaan Mikkelin kaupungin ydinkeskustaa, joka on Saimaan Savilahden rannalla. Paikalla on Savon vanhimmaksi rakennukseksi kutsuttu Savilahden kivisakasti.

Muita Savilahti-nimisiä paikkoja on mm. Kuopiossa, alueella jolla sijaitsevat Kuopion yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Teknologiakeskus Teknia.