Lapväärtti
| Lapväärtti Lappfjärd |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kristiinankaupunki |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Kuntanumero | 409 |
| Hallinnollinen keskus | Lapväärtin kirkonkylä |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Närpiö |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat |
Kristiinankaupunki Tiukka Siipyy Lapväärtti |
| – syntynyt kunta | Kristiinankaupunki |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 347,8 km² |
| Väkiluku |
3 801 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 11,2 as./km² |
Lapväärtti (ruots. Lappfjärd) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta, aiemmin pitäjä. Vuonna 1973 Lapväärtti liitettiin osaksi Kristiinankaupunkia. Tuolloin molemmat kunnat kuuluivat hallinnollisesti Vaasan lääniin, ja nykyään (2013) entisen Lapväärtin kunnan alue sijaitsee pääosin Pohjanmaan maakunnassa.
Lapväärtin naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Isojoki, Karijoki, Kristiinankaupunki, Siipyy ja Tiukka.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapväärtti mainitaan ensimmäisen kerran Tukholmassa 1. kesäkuuta 1303 päivätyssä kirjeessä, jossa Ruotsin kuningas Birger Maununpoika kirjoittaa virkamiehelleen Nils Anderssonille. Kirjeessä hän käskee antaa talonpojille Michael Lapväärtistä (kirjoitusasuna Lappafärd), Andar Merikarvialta ja Tobbe Tiukasta luvan vapaasti hyödyntää Hämeen metsiä.
Lapväärtti oli pitkään osa Närpiön pitäjää, mutta siitä tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1594 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1607. Nykyinen kirkko, joka on rakennettu 1848–1851, on yksi Suomen suurimmista maaseudulla sijaitsevista kirkoista. Kirkkosalissa on istumapaikkoja 3 000 hengelle, ja rakennus on kuin pieni katedraali peltojen keskellä. Siipyy erotettiin Lapväärtistä vuonna 1860, Isojoki 1855.[3] ja Karijoki 1862.[4]
Lapväärtti valittiin ruotsinkielisen Pohjanmaan Vuoden kyläksi vuonna 2004. Lapväärtin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa[5].
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Lapväärtin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Vuonna 1926 Lapväärtistä liitettiin Karijokeen alue, jossa oli 876 asukasta.[6]
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 69,7 prosenttia Lapväärtin asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[7]
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Lapväärtissä oli neljä taajamaa: Dagsmark (251 asukasta), Härkmeri (319 asukasta), kirkonkylä (1 467 asukasta) ja Perus (207 asukasta). Vuonna 1960 Dagsmarkissa oli 326 asukasta, Härkmerellä 471 asukasta, kirkonkylässä 1 568 asukasta ja Peruksessa 292 asukasta.[8]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dagsmark, Härkmeri, Lapväärtti (ruots. Lappfjärd), Lålby, Myrkky (ruots. Mörtmark; liitettiin Karijokeen 1927), Peninkylä (ruots. Åback), Uttermossa.
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oskari Frösén (s. 1976), korkeushyppääjä
- Viljami Hautaviita (1905–1985), "Suomen Teräsmies" -tittelillä esiintynyt voimamies
- Kalevi Salmi (1937–2010), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Grels Teir (1916–1999), ministeri, pääjohtaja
- Harald Teir (1914–1992), professori
- Tor-Erik Teir (1908–1988), pankinjohtaja, kaupunkineuvos
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 34–35) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ http://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/2597/stora-stora/ Storå
- ↑ http://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/2598/botom-botom/ Bötom
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Avain omaan maahan – tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 147. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapväärtin Kyläyhdistyksen verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Myrkyn asutushistoria. (Arkistoitu – Internet Archive) Myrkyn kylä.
- Lappfjärd hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Historia |  | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kylät ja kaupunginosat |
| ||||||||
| Luonto | |||||||||
| Talous | |||||||||
| Kulttuuri | |||||||||
| Seurakunnat |
| ||||||||
| Urheilu ja liikunta |
| ||||||||
| Liikenne | |||||||||
| Muuta | |||||||||