Saarijärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä käsittelee Saarijärvi (täsmennyssivu).
Saarijärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°42′20″N, 025°15′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 729
Hallinnollinen keskus Saarijärven keskustaajama
Perustettu 1639
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pylkönmäki (2009)
Kokonaispinta-ala 1 422,72 km²
80:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 251,72 km²
– sisävesi 171,00 km²
Väkiluku 8 837
112:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 7,06 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 53,2 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,3 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 9,30 %
92:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Satu Autiosalo[6]
Kaupunginvaltuusto 31 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD
 • Vas.
 • Vihr.
12
6
6
3
2
1
1
saarijarvi.fi
Pyhä-Häkin kansallispuiston pitkospuita suolla.

Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 8 837 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 422,72 km2, josta 171,00 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,06 asukasta/km2, ja kaupunki sijaitsee noin 60 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen.

Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.

915 asukkaan Pylkönmäen kunta liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa.

Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä.

Saarijärven arvokasta kulttuuriympäristöä ovat muun muassa Kolkanlahden tila, jonka päärakennuksessa on Säätyläismuseo, ja Kolkanniemen pappila.[8]

24. tammikuuta 2022 Saarijärven kaupunginjohtajaksi valittiin Satu Autiosalo.[9] Vuosina 2014–2021 kaupunginjohtajana toimi Timo Rusanen.[10] Rusasen edeltäjä oli Janne Kinnunen, joka siirtyi Viitasaaren kaupunginjohtajaksi syksyllä 2013.[11] Kinnunen valittiin kaupunginjohtajaksi 2008.[12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven seudulla on jo yli 8 000 vuotta sitten ollut asututusta, josta muistoina ovat Summassaaren alueelta löytyneet arkeologiset löydöt ja Kivikauden kylä. Kirjalliset merkinnät asutuksesta alkavat 1550-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasa johti voimaperäistä asutustoimintaa. Niinpä vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammin pitäjän kappeliseurakunta, joka pian vuonna 1639 muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi, ja siihen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1 380 henkeä. Asukasmäärä lisääntyi vuoteen 1860 mennessä 7 440 henkilöön.[13][14] Saarijärvestä tuli kaupunki vuonna 1986.[15]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven keskustaajama sijaitsee usean järven rajaamilla niemimailla ja kannaksilla. Etelässä on Summanen, lännessä Saarijärvi, idässä Pieni-Lumperoinen, Iso-Lumperoinen ja Pyhäjärvi.[16]

Saarijärvellä sijaitsevassa Pyhä-Häkin kansallispuistossa on yli 20 kilometriä merkittyjä polkuja.[17] Saarijärvellä on kaikkiaan 241 järveä, joista syvin ja suurin on Pyhäjärvi.[18]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan kautta kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13.

Junakuljetuksia varten Jyväskylä–Haapajärvi-rata, joka kulkee Saarijärven kautta, avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen Haapajärvelle ja Ylivieskaan vuonna 1968 ja etelään Äänekoskelle ja Jyväskylään vuonna 1978. Nykyään rata on pääasiassa puukuljetusten käytössä ja Saarijärven asemalla on puuterminaali junakuljetuksia varten.lähde?

Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa, joka tapahtui vuonna 1954: kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin.lähde?

Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Helsinkiin, Lahteen ja Kokkolaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä.

Lähin lentoasema on Jyväskylän lentoasema Tikkakoskella, jonne on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.lähde?

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Saarijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 871
1985
  
 11 930
1990
  
 12 026
1995
  
 11 980
2000
  
 11 624
2005
  
 11 048
2010
  
 10 580
2015
  
 9 915
2020
  
 9 300
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Saarijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Saarijärven kirkko

Seurakunta toimii myös Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueilla.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Saarijärvellä toimii Saarijärven helluntaiseurakunta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Saarijärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Saarijärven kaupungin nykyisellä alueella.[20]

Elinkeinot ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärvellä toimii muutama valtakunnallisesti tunnettu yritys: sairaalatarvikkeisiin erikoistunut Serres Oy, selluvillaa rakennusten eristämiseen tuottava Termex-eriste Oy, hirsitaloja ja -mökkejä valmistava Syöte-Huvilat Oy, sekä Aurajoki Oy, joka on erikoistunut teräs- ja metalliteollisuuteen. Myös globaalilla Logstor-konsernilla on kaukolämpöputkia ja -komponentteja valmistava tuotantolaitos Saarijärvellä.lähde?

Tunnettuja, mutta sittemmin Saarijärvellä toimintansa lopettaneita yrityksiä ovat olleet muun muassa elektroniikkatuotteitta valmistanut Efore Oyj, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä valmistanut Ariterm Oy, Saarijärven Offset Oy, Soklex Oy, sekä uretaanieristykseen perustuvia talopaketteja 1980-luvulla valmistanut Makrotalo.lähde?

Maa- ja metsätalous on aina ollut tärkeä elinkeino. Saarijärvelle valmistui vuoden 2018 lopussa HRV-Farm Oy:n 600 lypsylehmän navetta, joka on yksi Suomen suurimmista. Toinen merkittävä maatalouden yritys on Tikalan Oy, jossa yli 40 000 kanan kanalan lisäksi valmistetaan puutarhojen kasvualustoja ja lannoitteita.lähde?

Saarijärven Häkkilässä sijaitsee Fin Forelian taimitarha, joka kasvattaa ja pakkaa metsäpuiden taimia. Taimitarha on Pohjoismaiden suurimpia. Samalla tontilla sijaitsee Siemen Forelian karistamo. Suomen vuosittaisesta siementarpeesta noin puolet tulee Häkkilän karistamosta.[23]

Saarijärvellä perusopetusta antaa kolme peruskoulua: Lanneveden koulu (luokka-asteet 1-6), Pylkönmäen koulu (1-6) ja Saarijärven yhtenäiskoulu (1-9)[24] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta annetaan Saarijärven lukiossa. Se toimii yhtenäiskoulun ohella vuosina 2021-2023 valmistuneessa koulu -ja kulttuurikeskuksessa.[25][26][27] Lisäksi uusi koulukeskus sisältää myös kansalaisopiston monipuoliset opetustilat.[27][28]

Biotalouskampuksella Tarvaalassa sijaitsevat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) luonnonvara-alan koulutusyksikkö, jossa valmistutaan pääasiassa maa- ja metsätalousalalle, mutta myös rakennus- sekä sosiaali- ja terveysalalle.[29] Samalla kampuksella on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) Biotalousinstituutin koulutusyksikkö, jossa valmistutaan agrologeiksi. Biotalouskampuksella on viime vuosina rakennettu uusia opetus- ja tutkimustiloja, viimeisinpänä 2017 valmistunut ForesTori.lähde?

Luonnon keskellä Ranta-Hännilässä, muutaman kilometrin päässä Saarijärven keskustasta, sijaitsee Suomen joogaliiton Joogaopisto. Vuonna 1973 toimintansa aloittanut opisto järjestää yleisölle suunnattuja joogakursseja ja syventävää koulutusta alan opettajille. Joogaopisto vastaa joogaopettajien koulutuksesta Suomessa.[30]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarijärven tori heinäkuussa 2018.

Saarijärven kaupunginkirjaston palveluja tarjoavat ovat Saarijärven pääkirjasto ja Saarijärven kirjastoauto.[31][32] Saarijärven kirjasto on Keski-Suomen vanhin yleinen kirjasto.[33] Kaupunginkirjasto kuuluu osana Keski-kirjastojen kirjastokimppaan, joka tarjoaa maakunnan kirjastojen laajuisen aineistovalikoiman alueen asukkaiden käyttöön.[34]

Museot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven museo on yhdistetty taide- ja kulttuurihistoriallinen museo.[35]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Saarijärven keskustassa sijaitsevalla urheilukentällä järjestetään Juhannuskisat, jossa on vieraillut kansainvälisiä huippu-urheilijoita. Pylkönmäen kylällä puolestaan pidetään Pentin Olympialaiset, joka on lapsille ja perheille suunnattu heinäkuinen yleisurheilutapahtuma. Kirmot ovat noin viikon kestävä musiikkifestivaali, jossa on musiikkitapahtumia monipuolisesti aina hengellisistä kirkkokonserteista tämän päivän pop-musiikkiin.[36] Ahvenlammin leirintäalueella järjestetään suosittuja ”rompetori” -päiviä, joista suosituimmat keräävät myyjiä, kauppiaita ja asiakkaitakin ympäri Suomea.[37]

Kukonhiekan huvikeskus aukeaa toukokuussa ja järjestää tansseja ja konsertteja viikonloppuisin aina lokakuulle asti. Esiintyjät ovat Suomen eturivin viihdetaiteilijoita.[38]

Herättäjäjuhlat on järjestetty Saarijärvellä kahdesti vuosina 1970 ja 2005.[39]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikuista tehty suutarinpaisti ja perunasose eli perupuuro, lanttupuuro ja vespuolukat sekä hiilloskala.[40]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven kunta on jaettu 22 kylään: Häkkilä, Hännilä, Kalmari, Kekkilä, Kolkanlahti, Konttimäki, Kukko, Kuoppala, Lannevesi, Hoikankylä, Lehtola, Leuhu, Linna, Mahlu, Mulikka, Paajala, Pajupuro, Palomäki, Pyhähäkki, Pylkönmäki, Rahkola, Ranta-Hännilä ja Tarvaala. Näistä Ranta-Hännilä, Leuhu, Rahkola ja Pylkönmäkiselvennä muodostavat Saarijärven keskustan.tarvitaan parempi lähde[41][42]

Saarijärven vanhat maarekisterikylät ovat: Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi ja Summasjärvi sekä Pylkönmäestä liitetyt maarekisterikylät Kukko, Kuoppala, Mahlu, Paajala ja Pääjärvi.[43][44]

Saarijärven kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä olevia asuinalueita, sekä kaupunginosia ovat muun muassa Aittokallio, Autionlahti, Heramäki, Hietalahti, Hietarinne, Husuaho, Hämeenniemi, Härkälähde, Karhilanpelto, Koiralampi, Mannila, Mansikkaniemi, Mustikkakorpi, Mäntylä, Pentinniemi, Pyyhkälä, ja Sara-Aho.lähde?

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Saarijärvellä oli 9 589 asukasta, joista 5 514 asui taajamissa, 3 962 haja-asutusalueilla ja 113:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Saarijärven taajama-aste on 58,2 %.[45] Saarijärven taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[46]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Saarijärven keskustaajama 4 992
2 Pylkönmäen kirkonkylä 300
3 Linna 222

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Tunnettuja saarijärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä saarijärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Saarijärvi sai historiansa ensimmäisen naiskaupunginjohtajan (Arkistoitu – Internet Archive). Saarijärvi.fi 25.1.2022.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Saarijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  8. ↑ Saarijärven kulttuuriympäristö
  9. ↑ Pöytäkangas, Atte: Saarijärven uudeksi kaupunginjohtajaksi on valittu Satu Autiosalo Yle Uutiset. 25.1.2022. Viitattu 6.4.2022.
  10. ↑ Vaaherkumpu, Maarit: Hän on Saarijärven uusi kaupunginjohtaja Keskisuomalainen. 30.12.2013. Viitattu 6.4.2022.
  11. ↑ Vaaherkumpu, Maarit: Janne Kinnunen vaihtaa Saarijärven Viitasaareen lokakuussa Keskisuomalainen. 8.8.2013. Viitattu 6.4.2022.
  12. ↑ Hietamäki, Piia: Monilahjakas Kinnunen Saarijärven johtoon (Arkistoitu versio) Keskisuomalainen. 7.5.2008. Arkistoitu 21.6.2011. Viitattu 6.4.2022.
  13. ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 444. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  14. ↑ Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972, s. 76-78, 96, 218-224, 320.
  15. ↑ Saarijärvi lyhyesti. Saarijarvi-opas.
  16. ↑ Saarijärvi
  17. ↑ Satu Mäntynen: Vaella Saarijärvi. 15.6.2018. Arkistoitu 29.11.2020. Viitattu 4.12.2020.
  18. ↑ Saarijärvi (kunta) Järviwiki. Viitattu 4.12.2020.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  20. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Karistamo riisuu kävyt Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2020.
  24. ↑ Koulut Saarijärven kaupunki, saarijarvi.fi. Viitattu 14.6.2023.
  25. ↑ Saarijärven koulu- ja kulttuurikeskus. Saarijärven lukio Saarijärven kaupunki, saarijarvi.fi. Viitattu 14.6.2023.
  26. ↑ Virpi Kotilainen: Saarijärven uusi koulu- ja kulttuurikeskus avaa tänään ovensa, opetus alkaa perjantaina 7.1.2021. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.6.2023.
  27. ↑ a b Koulu- ja kulttuurikeskus Saarijärven kaupunki, saarijarvi.fi. Viitattu 14.6.2023.
  28. ↑ Maarit Vaaherkumpu: Saarijärven jätti-investointi kouluun ja kulttuuriin on pihatöitä vaille valmis – "Tämä on Keski-Suomen upein koulurakennus" (tilaajille) Keskisuomalainen, ksml.fi. 3.1.2023. Viitattu 14.6.2023.
  29. ↑ Saarijärvi Tarvaala Biotalouskampus poke.fi. Viitattu 14.6.2023.
  30. ↑ Joogaopisto Suomen Joogaliitto, joogaliitto.fi. Viitattu 14.6.2023.
  31. ↑ Saarijärven pääkirjasto kirjastot.fi. Viitattu 8.6.2023.
  32. ↑ Kirjastoauto Saarijärven kaupunki, saarijarvi.fi. Viitattu 8.6.2023.
  33. ↑ Kaupunki-info - Saarijärven historia Saarijärven kaupunki, saarijarvi.fi. Viitattu 8.6.2023.
  34. ↑ Mikä on Keski? Keski-kirjastot, keski.finna.fi. Viitattu 8.6.2023.
  35. ↑ Museo - Historiaa ja taidetta ympäri vuoden Saarijärven kaupunki, saarijarvi.fi. Viitattu 14.6.2023.
  36. ↑ Kirmot-viikko tuo elävää musiikkia Saarijärvelle Kirmot. Viitattu 29.3.2024.
  37. ↑ Rompetori 2024 | Ahvenlampi Camping ahvenlampicamping.net. Viitattu 29.3.2024.
  38. ↑ Kukonhiekan Huvikeskus, Saarijärvi – Tervetuloa Suomen ykköstanssittajan kotisivuille! Tanssilava, huvikeskus, Keski-Suomi, Saarijärvi www.kukonhiekka.com. Viitattu 29.3.2024.
  39. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  40. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 93. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  41. ↑ Väestö kylittäin iän mukaan 31.12.2012 (pdf) Saarijärven kunta. Arkistoitu 21.11.2016. Viitattu 21.11.2016.
  42. ↑ Kylät Saarijärven kaupunki, saarijarvi.fi. Viitattu 14.6.2023.
  43. ↑ Saarijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  44. ↑ Pylkönmäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.11.2016.
  45. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  46. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  47. ↑ Lasse Kangas: Parhaiten johdettu maakunta Keskisuomalainen. 31.1.2011. Arkistoitu 16.2.2011. Viitattu 31.1.2011.
  48. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  49. ↑ Saarijärven kaupungin ystävyyskunnat saarijarvi.fi. Arkistoitu 12.8.2014. Viitattu 5.8.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saarijärvi&oldid=22837489”