Marttila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Marttila
S:t Mårtens

vaakuna

sijainti

Marttilan kunnantalo. Rakennuksen edustalla on Arto Ali-Eskolan kunnan vaakunaan perustuva veistos.
Marttilan kunnantalo. Rakennuksen edustalla on Arto Ali-Eskolan kunnan vaakunaan perustuva veistos.
Sijainti 60°35′05″N, 022°54′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 480
Hallinnollinen keskus Marttilan kirkonkylä
Perustettu 1409
Kokonaispinta-ala 195,99 km²
282:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 195,31 km²
– sisävesi 0,68 km²
Väkiluku 1 923
261:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 9,85 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,9 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 95,6 %
– ruotsinkielisiä 1,0 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 8,50 %
196:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,7 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Anne Ahtiainen[7]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
7
5
4
1
Kunnan kotisivut

Marttila (ruots. S:t Mårtens) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Marttilan naapurikunnat ovat Koski Tl, Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä ja Salo.

Luonnonympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttilan kunnan läpi virtaa Somerolta alkunsa saava ja Paimioon päättyvä Paimionjoki. Sen varrella on kuusi voimalaitospatoa, mutta se on myös suosittu kanoottireitti.[9] Marttilassa on myös noin 30 kilometrin mittainen Heikolan korven eräreitistö, joka on Varsinais-Suomen pisimpiä.[10][9] Koko kunnan alueella ei ole yhtään järveä.[11]

Nimen etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Marttila tulee 300-luvulla eläneestä Pyhän Martinuksen suojeluspyhimyksestä. Pyhä Martti esiintyy myös Marttilan vaakunassa, jossa hän leikkaa viittaansa antaakseen siitä palasen köyhälle.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttilan alueen varhaisimmat ihmiset olivat Paimionjoen varrelle saapuneita asukkaita. Paimionjoen keskijuoksun vaiheilta on löydetty rautakautisia asuinpaikkoja muun muassa Mäntsälän kylän alueelta. Vanhimmat esinelöydöt ovat 5000 vuoden takaa.[12]

Marttila keskiajalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla Marttilan alue oli vilkas läpikulkupaikka. Marttilan halki kulki Hämeen ja Turun linnat yhdistävä Hämeen härkätie.[12] Keskiajalla Marttilan kunta kuului Uskelan kirkkopitäjään. Marttilan ensimmäinen kirkkorakennus sijaitsi Krouvin pellolla.[13] Tämä jäi pois käytöstä, kun Mäntsälän kylään rakennettiin katolinen kirkko 1300-luvulla. Toinen kirkko tuhoutui maanvyörymän seurauksena 1400-luvulla. Paikkaa kutsutaan nykyisin Kellolammeksi.[14][15]

Kartta Marttilan kirkkopitäjästä eronneista kunnista. Marttilan pitäjän raja korostettu punaisella.

Kirkollisesti Marttila irtaantui Uskelasta 1300-luvulla. Marttilan perustamisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1409, jolloin Marttila on mainittu ensimmäisen kerran itsenäisenä pitäjänä.[16][17] Omana hallinto- ja kirkkopitäjänään Marttila on käsittänyt laajimmillaan nykyiset Marttilan, Kosken, Karinaisten, Tarvasjoen ja osin Halikon ja Pöytyän alueet.[12]

Keskiajalla Marttilaan oli suunnitteilla kivikirkko, jonka sakaristo valmistui vuosien 1505–1515 aikana.[18] Sakariston rauniot löytyivät vuonna 1937.[19] Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin 1500-luvulla uusi puukirkko. Ennen nykyisen kirkon valmistumista käytössä oli 1640-luvulla valmistunut puinen pitkäkirkko. Nykyinen Marttilan kirkko on rakennettu vuonna 1765.[12][13]

Nuijasodan päätösvaiheessa vuonna 1599 Mäntsälän kylän tienoilla käytiin Marttilan taistelu, jossa talonpoikien tukemat Kaarle IX:n ruotsalaisjoukot löivät Sigismundin puolesta taistelleet Axel Kurckin joukot. Marttilan taistelu ratkaisi katolisuuden poistumisen Suomesta. Mäntsälän kylässä sijaitsee taistelusta kertova muistomerkki. Paikalta on löydetty myös taistelusta peräisin olevia esineitä.[12][20]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttilan kautta kulkevat Turusta Hämeenlinnaan vievä valtatie 10 ja sen kanssa risteävä, Aurasta Saloon johtava seututie 224. Paimionjokea sen pohjoisrannalla noudattelevat valtatien 10 eteläpuolella vanhaan Hämeen härkätiehen kuuluvat yhdystiet 12307 ja 2264, joista jälkimmäinen kulkee Marttilan keskustaajaman läpi. Valtatieltä 10 Ollilan luona Karinaisten Kyröön johtaa yhdystie 2253.[21]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttilassa asui 31.12.2021 yhteensä 1990 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 1916 eli 96,3% väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 19 eli 1,0%. Vieraskielisiä oli kunnassa 55 eli 2,8%.[22] Vieraskielisistä ryhmistä tärkeimmät olivat ukraina (18 puhujaa) ja viro (11 puhujaa).[23]

Väestöstä 73,8% kuului vuonna 2023 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 1,5% muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 24,7% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[24]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Marttilan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 278
1985
  
 2 228
1990
  
 2 282
1995
  
 2 206
2000
  
 2 135
2005
  
 2 064
2010
  
 1 994
2015
  
 2 028
2020
  
 2 012
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Marttilassa oli 1 988 asukasta, joista 872 asui taajamassa, 1 095 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Marttilan taajama-aste on 44,3 %.[26] Kunnassa on vain yksi taajama, Marttilan kirkonkylä.[27]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marttilan kylät vuonna 1927:
1. Prunkila, 2. Karvela, 3. Vättilä, 4. Juutila, 5. Tiipilä, 6. Pappila, 7. Mäntsälä, 8. Krouvi, 9. Purhala, 10. Huovaristo, 11. Lovi, 12. Ollila, 13. Hirvas, 14. Siutila, 15. Laurila, 16. Rekoinen, 17. Heikola, 18. Palainen, 19. Ruskolainen, 20. Simala, 21. Maunula. Vaaleankeltaisella ulkopuolisten kylien alueet.

Marttilassa on 23 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973)[28]:

  • Heikola
  • Hirvas
  • Hongisto
  • Huovaristo
  • Juutila
  • Karvela
  • Krouvi
  • Laurila
  • Lovi
  • Maunula
  • Mäntsälä
  • Ollila
  • Palainen
  • Pappila
  • Prunkila
  • Purhala
  • Rekoinen
  • Ruskolainen
  • Simala
  • Siutila
  • Suoniittu
  • Tiipilä
  • Vättilä

Paimionjoki jakaa kylät eteläisiin ja pohjoispuolen kyliin. Vain Prunkilan kylä ulottuu joen kummallekin puolelle.

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Marttilassa olivat seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[29]:

Vuoden 2019 alusta Koski Tl ja Marttila muodostavat yhteisen Martinkosken seurakunnan.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Marttilan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[30] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[31]. Evankelisuus tuli paikkakunnalle Kaarle Isak Nordlundin ollessa siellä pitäjänapulaisena 1841–1853 ja sillä oli huomattava vaikutus paikkakunnan uskonnolliseen elämään. Vuonna 1908 perustettiin liikkeen paikallisosasto Marttilan nuorisoliitto ja sen rinnalle vuonna 1924 Marttilan yläpään nuorisoliitto. Kummankin toiminta oli niin aktiivista, että ne rakennuttivat omat rukoushuoneensa, yläpään nuorisoliitto 1929 Loven kylään ja alapään nuorisoliitto Vättilän kylään 1933.[32]

Muita luterilaisia kirkkokuntia edustaa Suomen vapaan evankelisluterilaisen seurakuntaliiton Marttilan vapaa evankelisluterilainen seurakunta[33].

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marttilan kirkon kellotorni
Marttilan kotiseutumuseo vanhoissa lainamakasiineissa Hämeen Härkätien varrella
Hämeen Härkätie ja Paimionjoki Marttilan Prunkilassa

Marttilan halki kulkee Paimionjokea seuraillen Turusta Hämeenlinnaan johtava Hämeen Härkätie. Sen varrella sijaitsee Antti Piimäsen suunnittelema, vuonna 1765 valmistunut Marttilan Pyhän Martin kirkko.[34] Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Hämeen Härkätien varressa sijaitsevat Marttilan taistelun muistomerkki, Kirkkomuseo ja Kotiseutumuseo.[35] Kotiseutumuseon takana sijaitsee myös Suomen viimeisen, vuonna 1824 tapahtuneen mestauksen muistomerkki.[35]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttilan alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Marttilan murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.[36]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sile eli aladobi sekä ässän- tai rinkilänmuotoiset pikkuleivät.[37]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttilan kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2023 lähtien Anne Ahtiainen.[38] Ylintä päätösvaltaa Marttilan kunnasssa käyttää 17-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Reino Lindqvist (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Anne Valta (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Anne Jurttila-Portaala (kesk.).[39]

Kunnan hallintoa johtaa 8-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Eeva Korimäki (kok.) ja varapuheenjohtajana Karri Rannikko (kesk.).[40] Marttilan kunnassa toimivia lautakuntia ovat hyvinvointilautakunta, sivistyslautakunta, sosiaalilautakunta ja tekninen lautakunta Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[41]

Vaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttila kuuluu kansallisissa vaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiiriin. Kansanedustajaksi Marttilasta on valittu Lauri Heikkilä, joka toimi perusuomalaisten kansanedustajana vaalikaudella 2011–2015.[42]

VaalivuosiSDPKesk.Kok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2008 2 11 5 3
2 11 5 3
21 65,6
129
2012 1 8 4 4
1 8 4 4
17 65,7
116
2017 1 8 6 2
1 8 6 2
17 59,8
116
2021 1 7 5 4
1 7 5 4
17 61,3
125
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Oja, Aulis: ”Marttilan kirkkopitäjä”, Marttilan pitäjän historia. Forssa: Marttilan seurakunta ja kunta, 1959.
  • Varsinais-Suomen liitto: ”Marttila”, Varsinais-Suomen käsikirja, s. 80–82. Kaarina: Paino-Kaarina, 2009. ISBN 952-5599-43-4

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2021.
  7. ↑ Ylönen, Jorma: Marttilan valtuusto yksimielinen - Anne Ahtiainen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 22.5.2023. Viitattu 6.8.2023.
  8. ↑ Kuntavaalit 2021, Marttila Oikeusministeriö. Viitattu 23.11.2021.
  9. ↑ a b Luonto- ja virkistyskohteet Marttilan kunta. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 2.5.2014.
  10. ↑ Marttilan Korven eräreitistö Heikolan kyläseura. Arkistoitu 7.2.2009. Viitattu 20.6.2009.
  11. ↑ Suomen kunnat (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  12. ↑ a b c d e Tamminen, Jarmo: Finlandia, Otavan Maammekirja 2, s. 171–172. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07703-1
  13. ↑ a b Marttila (S:t Mårtens, Nyby) Kansallisbiografia. Viitattu 22.10.2024.
  14. ↑ Oja 1959: 55.
  15. ↑ Oja 1959: 72-75.
  16. ↑ Oja 1959: 51.
  17. ↑ Seurakunta: 321 - Marttila Suomen sukututkimusseura. Viitattu 22.10.2024.
  18. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 94–95. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
  19. ↑ Oja 1959: 75-77.
  20. ↑ Oja 1959: 255-257.
  21. ↑ Tienumerokartta 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
  22. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2022.[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2022.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 9.5.2024.
  25. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  28. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 157. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  29. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 9.7.2011.
  32. ↑ Oja 1959: 385.
  33. ↑ Marttilan vapaa evankelisluterilainen seurakunta Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 9.7.2011.
  34. ↑ Marttilan kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 20.6.2009.
  35. ↑ a b Muut nähtävyydet Marttilan kunta. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  36. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  37. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  38. ↑ Marttilan valtuusto yksimielinen - Anne Ahtiainen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 22.5.2023. Viitattu 22.10.2024.
  39. ↑ Kunnanvaltuusto Marttilan kunta. Viitattu 22.10.2024.
  40. ↑ Kunnanhallitus Marttilan kunta. Viitattu 22.10.2024.
  41. ↑ Lautakunnat Marttilan kunta. Viitattu 22.10.2024.
  42. ↑ a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 22.10.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marttila&oldid=22795515”