Brändö

Brändö
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°24′40″N, 21°02′45″E
Maakunta	Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta	Ålands skärgård
Kuntanumero	035
Hallinnollinen keskus	Åva
Perustettu	1866
Pinta-ala ilman merialueita	108,44 km² 293:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 643,29 km² 65:nneksi suurin 2022
– maa	108,18 km²
– sisävesi	0,26 km²
– meri	1 534,85 km²
Väkiluku	445 305:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	4,11 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	8,9 %
– 15–64-v.	58,1 %
– yli 64-v.	33,0 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	20,0 %
– ruotsinkielisiä	69,5 %
– muut	10,6 %
Kunnallisvero	17,70 % 13:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Egil Mattsson
www.brando.ax
Infobox OKNimi-testi OK

Brändö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Brändön asukasluku on 445 (31. lokakuuta 2024) ja pinta-ala 1 643,29 km², josta 108,18 km² maata, 0,26 km² sisävesiä ja 1 534,85 km² merta (1. tammikuuta 2022). Brändön naapurikunnat ovat Kumlinge, Kustavi, Parainen ja Sottunga. Entisiä naapurikuntia ovat Paraisiin (aiemmin Länsi-Turunmaa) liitetyt Houtskari ja Iniö.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 69,5 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 20,0 prosenttia. Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.

Brändön vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.

Maantiede

Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.

Brändössä sijaitsee neljä pientä järveksi luokiteltua vakavettä, laajimmat niistä ovat Gloet ja Sjögloet.

Kylät

Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (aik. Koskenpää), Lappo, Torsholma ja Åva.

Historiaa

Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja. Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866.

Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 1638–1910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Brändön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			550
1985			528
1990			529
1995			548
2000			514
2005			519
2010			488
2015			470
2020			443
Lähde: Tilastokeskus.

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja yhdeksän asuinpaikat eivät olleet tiedossa.

Hallinto

Brändön kunnanvaltuusto koostuu 11 kunnanvaltuutetusta. Vuoden 2023 kuntavaaleissa valitun valtuuston kaikki valtuutetut valittiin Brändö 1 -listalta.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Brändössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Brändö-Kumlinge församling (ent. Ahvenanmaan pohjoinen saaristoseurakunta, ruots. Ålands norra skärgårdsförsamling)

Seurakunta toimii myös Kumlingen kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Brändön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.

• Brändö församling (liitetty Ahvenanmaan pohjoiseen saaristoseurakuntaan 2006)

Liikenneyhteydet ja palvelut

Viggen Brändössä

Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.

Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1–9) kävi 21 oppilasta lukuvuonna 2023–2024. Brändön kirjasto toimii samassa rakennuksessa koulun kanssa.

Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.

Nähtävyyksiä

Brändön kirkko

• Brändön kirkko
• Lappon saaristomuseo

Kulttuuri

Murre

Brändön alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Brändön ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Itä-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Ahvenanmaan saaristossa puhuttava Itä-Ahvenanmaan murre on muuta Ahvenanmaata lähempänä muita suomenruotsin variantteja.

Ruokakulttuuri

Brändön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla beså, Ahvenanmaan mustastaleivästä keitetty makea velli.

Katso myös

• Luettelo Brändön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kuvia

• 
  Venevajoja, Torsholma
• 
  Venevaja, Torsholman itäsatama
• 
  Vanha rakennus, Åvan kylä

Aiheesta muualla

• Brändön kunnan suomenkieliset kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Brändön avainluvut. Tilastokeskus.
• Brändö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)