Punkalaidun

Punkalaidun
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°06′40″N, 023°06′20″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero	619
Hallinnollinen keskus	Punkalaitumen kirkonkylä
Perustettu	1639
Kokonaispinta-ala	364,05 km² 246:nneksi suurin 2022
– maa	361,10 km²
– sisävesi	2,95 km²
Väkiluku	2 616 229:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	7,24 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,4 %
– 15–64-v.	51,4 %
– yli 64-v.	36,2 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	3,2 %
Kunnallisvero	9,00 % 126:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Tiina Pelkonen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP	7 6 4 4
www.punkalaidun.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Punkalaitumen kunnantalo loppukesällä 2006.

Punkalaidun (epäv. ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 616 ihmistä, ja sen pinta-ala on 364,05 km², josta 2,95 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,24 asukasta/km². Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala. Aikaisempia rajanaapureita ovat olleet Keikyä, Kiikka (yhdistyneinä vuodesta 1981 Äetsä), Alastaro, Metsämaa ja Tyrvää (vuodesta 1973 Vammala).

Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.

Yleistä

Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta Pirkanmaahan vuoden 2005 alussa. Punkalaitumelta kotoisin olevat ylioppilaat Helsingin yliopistossa liittyvät edelleen Satakuntalaiseen Osakuntaan.

Punkalaidun selvitti 2007 mahdollisuutta osallistua uuden Sastamalan kaupungin perustamiseen. Kunnanvaltuusto päätti 10. joulukuuta 2007 olla osallistumatta hankkeeseen ja jatkaa edelleen itsenäisenä kuntana. Palvelurakenteitaan Punkalaidun uudisti liittymällä vuoden 2009 alusta Sastamalan perusturvakuntayhtymään ja siirtämällä sille myös vanhustenhuollon.

Historia

Punkalaitumen kunnan nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen kautta myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää.

Varhaisimmat kivikautiset asuinpaikkalöydöt Punkalaitumen alueella ovat peräisin ajalta noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ja pronssikauden ajalta on peräisin muutama hiidenkiuas. Pysyvä asutus lienee syntynyt nuoremmalla rautakaudella ennen ristiretkiaikaa.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.

Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan allekirjoitti kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31. heinäkuuta 1639. Seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta. Punkalaitumen kunta pitää seurakunnan itsenäistymisajankohtaa myös kuntakehityksen alkuna.

Kunnallinen ja seurakunnallinen hallinto erotettiin vuonna 1868, jolloin Punkalaitumen kuntakokous kokoontui ensimmäisen kerran. Sen ensimmäisiä päätöksiä oli kansakoulun perustaminen, ja koulu aloitti toimintansa Sarkkilan kylässä seuraavana vuonna. Vuonna 1919 Punkalaitumen alue pieneni jonkin verran, kun siitä liitettiin osia tuolloin perustettuun Halkivahan saarnahuonekuntaan, joka kuului aluksi Vesilahteen ja nykyisin Urjalaan. Toisaalta vuonna 1932 pieni alue Tyrvään kunnasta, niin kutsuttu Jutin kulma, siirrettiin Punkalaitumeen.

Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.

Punkalaitumen kunnan kehitystä hidasti pitkään sen jääminen sivuun 1950- ja 1960-luvuilla rakennetuista uusista valtateistä ja kunnan alueella kulkevan tiestön heikko kunto. Huittisten ja Urjalan välisen seututie 230:n perusparannus ja siihen liittynyt kevyen liikenteen väylien rakentaminen 1970-luvun puolivälissä muutti voimakkaasti Punkalaitumen kirkonkylän yleiskuvaa. Samalla vuosikymmenellä suoritettiin myös Punkalaitumelta Vammalaan, Humppilaan ja Vesilahteen suuntautuvien teiden parantaminen ja päällystys.

Maantiede

Punkalaidun sijaitsee Pirkanmaan maakunnan lounaiskulmassa Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen maakuntien rajalla. Kunnan halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten kunnan alueella on vesistöjä vähän. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi. Punkalaitumenjokeen yhtyy kuntakeskuksen kaakkoispuolella Jalasjoki, joka alkaa naapurikuntien Humppilan ja Urjalan puolelta. Punkalaitumenjoki puolestaan yhtyy Loimijokeen Huittisissa juuri ennen Loimijoen yhtymistä Kokemäenjokeen.

Maisemallisesti Punkalaidun liittyy Loimaan seudun viljelyslakeuteen, mutta jokilaaksojen väliset kallioiset metsäalueet antavat viitteitä kunnan sijainnista lakeuden ja kankaremaan rajakohdassa. Noin kolmasosa kunnan maa-alasta on peltoa, mikä on selvästi vähemmän kuin Loimaan seudulla. Punkalaitumenjoen varren savitasanko on lännessä Huittisten rajalla keskimäärin 80 metrin korkeudella merenpinnasta, kirkonkylän ja Koskioisten tienoilla vastaava korkeus on noin 85 metriä ja kunnan itä- ja kaakkoisrajoilla 90–95 metriä. Kallioiden ja mäkien huiput kohoavat paikoin jopa 50 metriä ympäristöään korkeammalle. Punkalaitumen korkeimpia maastonkohtia ovat Yhivuori kirkonkylän pohjoispuolella (135 m mpy.), Ruokostenriutta kunnan pohjoisrajalla (144 m mpy.) ja Kelkkakallio kirkonkylän kaakkoispuolella (132 m mpy.). Punkalaitumen lounais- ja eteläosassa sijaitsevat suurimmat suot, ja osa Isosuosta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Näiltä seuduilta saa alkunsa Palojoki, joka yhtyy Loimijokeen Huittisissa.

Liikenne

Taikayöntie (seututiet 230 ja 232) kulkee Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan alueella. Se on historiallisesti arvokas matkailutie ja sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä. Seututie 230 oli aiemmin osa kantatietä 57. Kanteenmaan kautta kulkee Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Humppilaan, Sastamalaan ja Vesilahteen. Lähimmät rautatieasemat ovat Vammalan rautatieasema Tampere–Pori-radalla ja Humppilan rautatieasema Toijala–Turku-radalla. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Etäisyyksiä Punkalaitumelta

• Forssa 45 km
• Helsinki 155 km
• Huittinen 25 km
• Hämeenlinna 100 km
• Loimaa 40 km
• Pori 85 km
• Rauma 90 km
• Sastamala 30 km
• Tampere 70 km
• Turku 95 km

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Punkalaitumen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			4 606
1985			4 415
1990			4 138
1995			3 931
2000			3 743
2005			3 450
2010			3 281
2015			3 049
2020			2 826
Lähde: Tilastokeskus.

Punkalaitumen väestö vähenee keskimäärin 44 henkilöllä vuodessa eli suurin piirtein saman verran kuin lukiosta ja yläasteelta valmistuu oppilaita, jotka muuttavat muualle työpaikkojen ja koulutuksen perässä. Toisaalta viime vuosina kunnan luontainen väestönvähenemä (syntyneet vs. kuolleet) on ollut 35–40 henkilöä vuodessa eli kunnan väestö vähenee noin 1,5 prosenttia vuodessa "luontaisesti" (ottamatta huomioon muuttoliikettä). Punkalaitumen kunnan liittämisestä naapurikaupunki Sastamalaan on käyty keskustelua. Liitospaineiden vuoksi kunta on aloittanut monia hankkeita, joiden toivotaan elävöittävän keskustaa. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa uuden koulurakennuksen ja päiväkodin rakentaminen ja nykyisen koulurakennuksen purkaminen. Punkalaidunta halkovan Punkalaitumenjoen suistoon rakennettiin aiemmin puistobulevardi ja laituri. Keskustaan vanhan huoltoaseman tontille rakennettiin niin sanottu Pietarinaukio, jossa on penkkejä, lasten leikkilaitteita ja pieni estradi esityksiä varten. Hankkeet on rahoitettu yhteisistä verovaroista, mutta myös EU:n maaseuturahasto on osallistunut kuluihin. Hankkeet on toteutettu sen suurempaa kansalaiskeskustelua käymättä kunnanhallituksen demokraattista toimintakaavaa kuitenkin noudattaen.

Kyliä

Hakuni,^lähde? Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkola, Koskioinen, Kostila, Kouvola, Liitsola, Moisio, Mäenpää, Oriniemi, Parrila, Pärnänmaa, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Punkalaitumella oli 2 949 asukasta, joista 1 219 asui taajamassa, 1 697 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Punkalaitumen taajama-aste on 41,8 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Punkalaitumen kirkonkylä.

Seurakunnat

Punkalaitumella toimii evankelis-luterilainen Punkalaitumen seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Punkalaitumen alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Elinkeinot

Punkalaitumen kunnan väestöstä saa elantonsa palveluista 51,4 prosenttia, alkutuotannosta 26,2 prosenttia ja jalostuksesta 20,8 prosenttia.

Suurimmat työnantajat työntekijämäärällä mitattuna:

1. Punkalaitumen kunta, n. 130 henkilöä
2. SHT-Tukku Oy, n.130 henkilöä, Suomen suurin hauta-arkkuja valmistava yritys
3. Kaskenoja Oy, 30 henkilöä
4. Rakennusliike Paavo Hällfors, 18 henkilöä

Kanteenmaan kylässä, valtatie 2:n varrella on aloitettu uuden biokaasulaitoksen rakentaminen, mutta rakennusprojekti on laitettu jäihin.

Vuonna 2008 Punkalaitumella avattiin (kolmannen kerran) turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Aluksi perustettiin 24-paikkainen ryhmäkoti alaikäisille, ilman huoltajaa maahan tulleille turvapaikanhakijoille. Vähän myöhemmin perustettiin myös tukiasunnot itsenäistyville nuorille sekä vastaanottokeskus perheitä varten. Tällä hetkellä keskuksessa on noin 120 turvapaikanhakijaa ympäri maailman ja henkilökuntaa 12 henkilöä. Toimintaa ylläpitää Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja keskus on osa Turun vastaanottokeskusta. Koulutusta kaikille -strategiansa mukaisesti kunta on järjestänyt perusopetukseen valmistavan koulutuksen perusopetusikäisille lapsille. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen. Esikouluikäisille järjestetään esikouluopetusta. Länsi-Suomen opisto ja Sastamalan seudun koulutuskuntayhtymä sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä tuottavat koulutuspalveluja aikuisille turvapaikanhakijoille. Koulutus aloitetaan jo turvapaikanhakuprosessin aikana. Sisäasiainministeriö on 2009 valinnut Punkalaitumen kunnan maahanmuuton valtakunnallisten pilottipaikkakuntien joukkoon.

Maahanmuuttovirasto ilmoitti toukokuussa 2014 lakkauttavansa Punkalaitumen vastaanottokeskuksen saman vuoden elokuun lopussa perustellen päätöstä turvapaikanhakijoiden vähentyneellä majoituspaikkojen tarpeella. Vastaanottokeskus avattiin uudelleen toimintaan vuonna 2015, kun ennätysmäärä turvapaikanhakijoita hakeutui Suomeen. Toiminnan ylläpitäjänä on edelleen SPR:n Varsinais-Suomen piiri. Punkalaitumen vastaanottokeskus lopettaa toimintansa vuoden 2020 jälkeen.

Nähtävyyksiä

Mauri Kunnaksen luoman Koiramäen maalaisympäristö on saanut hahmonsa Yli-Kirran talossa Punkalaitumen Talalan kylässä. Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museon pihapiiri on edelleen samassa asussa kuin Koiramäen kirjoissa. ”Koiramäen talo” Punkalaitumella on kesäisin kanatarhoineen ja kahviloineen varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Kotiseutuyhdistyksen lähes 30 kertaa järjestämä Kaikkien aikojen maatalousnäyttely Yli-Kirran laajalla alueella kokoaa vuosittain tuhansia kävijöitä ihailemaan vanhoja puksuttavia maatalouskoneita, lankojen värjäystä, kakon paistoa ja muita satakuntalaiseen talonpoikaiseen elämään kuuluneita työtapoja. Ja luonnollisesti maistuvat ohrakryynipuuro ja väskynäsoppa.

Hyvin suosittu on myös Suomen kauneimpana lavana palkittu Särkän tanssilava, jota ylläpitää Punkalaitumen Kunto. Kunnassa sijaitsee Punkalaitumen Golfin pay and play -kenttä. Hyvin hoidetulle kentälle pääsee pelaamaan ilman seurajäsenyyttä tai green cardia, opetustakin on tarjolla. Koulutintti Oy tarjoaa majoitus- ja kokoustilaa vanhassa Sarkkilan kansakoulutalossa kirkon tuntumassa. Matkailukohde on myös KokkonKota, jonka kotaympäristö tarjoaa vaihtoehdon perinteisille juhlatiloille erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Punkalaitumen keskustan kylämaisema

Pääartikkeli: Punkalaitumen keskustan kylämaisema

Punkalaitumen keskustan kylämaisema on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa. Punkalaitumen kirkonseudun vaikuttavan kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren avointa viljelymaisemaa seurailevat tiet, niihin liittyvät talonpoikaistilat ja pienasutus sekä maisemallisina kohokohtina kirkko, pappila, työväentalo ja kansakoulu. Hyvin säilynyt kokonaisuus on jokivarsiasutuksen ydinaluetta Satakunnassa.

Punkalaitumen seurakunnan kiinteistöt muodostavat kokonaisuuden Punkalaitumenjoen molemmin puolin. Punkalaitumen kirkko vuodelta 1774 on länsisuomalaista pitkäkirkkoperinnettä jatkava puinen, länsitornillinen kirkkorakennus. Kiviaidan rajaamalla kirkkomaalla on paljon vanhoja sukuhautoja muistomerkkeineen. Kirkon vieressä on 1954 valmistunut, sodanjälkeistä modernismia edustava seurakuntatalo. Joen puolella, kirkon alapuolella on niin kutsuttu alahautausmaa, jonka merkittävin osa on sankarihautausmaa. Polvistunutta nuorta sotilasta kuvaava sankaripatsas on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon. Sankarihautausmaan vieritse kulkee polku valkoisen riippusillan yli kohti uusrenessanssiasuista kirkkoherranpappilaa, joka nykyisin on paitsi pappila myös kirkkoherranvirasto ja monien toimintojen kokoontumistila.

Punkalaitumen kunnantalo valittiin (Suomen Kuntaliitto) kesällä 2009 kolmen Suomen kauneimman kunnantalon joukkoon (Kuopion kaupungintalo, Pälkäneen kunnantalo).

Punkalaitumen kunnantalo on rakennettu vuonna 1923 Jugend-henkisesti kaksikerroksiseksi puurakennukseksi, josta ensimmäinen kerros on hirttä. Toinen kerros on laajan mansardikaton peittämä, jonka laella on soma lanterniini. Taloa on remontoitu useaan otteeseen. Vuosina 1992–1998 talossa tehtiin täydellinen peruskorjaus. Viimeisin korjaustyö tehtiin vuonna 2000. Kunnantalon pinta-ala on 915 m² ja keskimäärin sen huoneet ovat 15 m².

Ystävyyskunnat

• Orava, Viro (1994–)

Kulttuuri

Murre

Punkalaitumen alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Punkalaitumen murre kuuluu yläsatakuntalaisen murteen eteläryhmään, joka on lähellä perihämäläisiä murteita.

Ruokakulttuuri

Punkalaitumen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolavesiliha sekä sitruunankuorella ja pölysokerilla maustetut pitopaakelssit, jotka tarjoillaan luumukräämin kera.

Urheilu

• Punkalaitumen Kunto, yleisseura
• Laitumen Pallo, palloilu

Tunnettuja punkalaitumelaisia ja Punkalaitumella vaikuttaneita

Juha Aro, Punkalaitumen Sanomien päätoimittaja Irja Aro-Heinilä, kirjailija Kirsti Ellilä, kirjailija Aimo Hakanen, suomen kielen emeritusprofessori Juhani Helariutta, päätoimittaja, kotiseutuneuvos Lauri Helariutta, kirjailija, kansakoulunopettaja Eino Hosia, kirjailija Heikki Hosia, poliitikko, kansansivistysmies ja kansliapäällikkö Vihtori Hosio, maanviljelijä ja valtiopäivämies Raimo Huittinen, kuvataiteilija Heikki Ikola, ampumahiihtäjä, toimiupseeri, luutnantti evp Reijo Ikävalko, toimittaja ja kirjailija Einari Jaakkola, kansanedustaja, maanviljelijä Jukka Jussila, kirjailija Tero Karppanen, salibandynpelaaja

Evert Katila, lehtimies, säveltäjä ja musiikkikriitikko Aarre Koivisto, lavastaja Tellervo Koivisto, ekonomi, kansanedustaja, tasavallan presidentti Mauno Koiviston puoliso Uuno Koivisto, maanviljelijä, jääkäriluutnantti, talousneuvos Matti Koivula, kirjailija Valpuri Kyni, noitanainen, joutui käräjille noiduttuaan Punkalaitumella Armas Lahoniitty, Turun kaupunginjohtaja Juho Lähti, maanviljelijä ja kirjailija Tuomo Lehtiö, valokuvaaja, läänintaiteilija Valtteri Mikonmäki, rovasti, kansanedustaja Martti Mölsä, rakennusmestari, kansanedustaja Nestor Niemelä, kirjailija Olli Nieminen, kirjailija Maija-Leena Paavola, eduskunnan pääsihteeri Ella Paija, kirjailija

Heikki Paloheimo, valtio-opin emeritusprofessori Waldemar Piha, runoilija, kansakoulunopettaja Viljam Pylkäs, maanviljelijä, sotaveteraani, Tuntemattoman sotilaan Antero Rokan esikuva Viljo Rantala, kansanedustaja, pienviljelijä Nina Rantanen, salibandynpelaaja Marjatta Rasi, diplomaatti Eija Rasinmäki, tekstiilitaiteilija Jarmo Ruoste, opettaja, kirjailija, majuri evp Jukka Saarinen, toimittaja, sanoittaja ja kirjailija Kalle Salminen, kelloseppä, kansanedustaja Unto Suonto, kirjailija Hannu Syväoja, opettaja, kirjailija, FT Sulo Uutto, valokuvaaja Saimi Ääri, kunnallisneuvos, kansanedustaja

Katso myös

• Luettelo Punkalaitumen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Punkalaidun Wikimedia Commonsissa

• Punkalaitumen kunnan kotisivu
• Tilastokeskus - Punkalaitumen avainluvut
• Kylien sivut (Arkistoitu – Internet Archive)