Anjala (Suomen entinen kunta)
| Anjala | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Kymen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Kuntanumero | 012 |
| Hallinnollinen keskus | Anjalan kirkonkylä |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Elimäki |
| Liitetty | 1975 |
| – liitoskunnat |
Sippola Anjala |
| – syntynyt kunta | Anjalankoski |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1974) |
| – maa | 153,5 km² |
| Väkiluku |
5 692 [2] (31.12.1974) |
| – väestötiheys | 38,01 as./km² |
Anjala on entinen Suomen kunta Kymenlaaksossa Kymijoen länsipuolella. Nykyisin kunnan alue kuuluu Kouvolan kaupunkiin. Kunnan keskusta oli Anjalan kirkonkylä.
Anjalan naapurikunnat olivat Elimäki, Kouvola, Kymi, Ruotsinpyhtää ja Sippola.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anjalan rukoushuonekunta on perustettu Elimäelle vuonna 1692. Kappeliseurakunnaksi se muodostui vuonna 1789 ja itsenäistyi 1863.[3] Itäuusmaalainen Anjalan kunta kuului Uudenmaan lääniin, mutta 1949 se yhdistettiin pääasiassa Viipurin läänin länsiosasta 1945 perustettuun Kymen lääniin. Sen väkiluku 1944 oli 3 974 henkilöä.
Anjalan kunta yhdistettiin vuonna 1975 Sippolan kunnan kanssa Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli 1977 kaupunki. Vuonna 2009 kunnan alueesta tuli muun Anjalankosken kanssa osa Kouvolaa.
Kymijoessa entisten Anjalan ja Sippolan kuntien rajalla on Ankkapurha (Anjalankoski), jonka pituus oli 850 metriä ja pudotus 8,1 metriä.
Kylät ja kulmakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anjalassa on 4 rekisterikylää (tieto vuodelta 1967):[4]
Kulmakuntia ovat lisäksi Junkkari, Kaukasuo, Korpi ja Takamaa.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Anjalan taajamat olivat kirkonkylä (2 202 asukasta) ja Ummeljoki (1 414 asukasta). Lisäksi Sippolasta Inkeroinen ulottui 21 asukkaan ja Myllykoski 13 asukkaan verran Anjalan puolelle.[5]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Anjalan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Oppilaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikunta ja urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anjalan Liitto[7]
- Anjalan jumppaseura[8]
- Sihvakan maauimala
- Kentänvuoren pururata
- Sihvakan pururata
- Wredebyn lentokenttä Muhniemellä
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anjalan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Anjalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[9]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anjalan kartano
- Anjalan kirkko (1756)
- Ankkapurha
- Wreden suvun hautausmaa Sihvakan lammen ja Kirkkovuoren välisessä notkelmassa
- Ranta-Pukin kievarimuseo (Anjala-Seura ry)
- kuninkaankuoppa Kirkkovuoren Kymijoelle avautuvalla kallioseinämällä, pääsy hyvin kapean kielekkeen kautta. Seinämään hakattu kirjaimet "A.A.", perimätiedon mukaan joku Kustaa III:n henkivartijoista
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1974 (PDF) (sivu 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1974 (PDF) (sivut 28–29) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ http://hiski.genealogia.fi
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 41. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Anjalan Liitto Anjalan Liitto ry. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
- ↑ Anjalan Jumppaseura Anjalan Jumppaseura ry. Viitattu 21.12.2015.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9