Kellokoski
Kellokoski (ruots. Mariefors) on Tuusulan pohjoisosassa, Järvenpään pohjoispuolella Keravanjoen varressa samannimisen kosken ympärillä sijaitseva asutuskeskus, joka muodosti ennen oman taajamansa, mutta on nykyisin (vuoden 2000 taajamarajauksesta lähtien) osa Helsingin keskustaajamaa. Mäntsälän puoleinen Hyökännummi on myös osa samaa taajama-aluetta. Kellokosken välittömässä läheisyydessä ovat Lahden oikorata ja valtatie 4. Keskustan tuntumassa on lähes alkuperäisessä muodossaan säilynyt ruukki miljöineen. Kellokosken sairaala on HUSiin kuuluva psykiatrinen sairaala.
Tuusulan kunnan mukaan Kellokosken asukasluku on noin 5 000.[1] Kellokosken postinumeroalueella (04500) asui 6 039 henkilöä vuonna 2018.[2]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kellokosken yläkoulu, Ruukin koulu ja Linjamäen koulu lakkasivat olemasta erillisinä kouluina ja Kellokosken koulu aloitti hallinnollisesti toimintansa 1. elokuuta 2015. Se on suomenkielinen yhtenäiskoulu (luokka-asteet 1–9). Linjamäen toimipiste lakkautettiin vuonna 2021. Tuusulan lukionKellokosken toimipiste toimii yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa Koulutie 14:ssä. Kellokoskella toimii myös sairaalakoulu.
Koulujen lisäksi Kellokoskella on terveysasema, kirjasto, useita päiväkoteja ja vanhainkoti sekä urheilu- ja leikkipuisto. Kellokosken Vapaaehtoinen Palokunta ry on toimiva sopimuspalokunta. Kellokosken kartanon alueella on myös sairaalamuseo.
Kellokoskella on kaksi päivittäistavarakauppaa: Alepa ja K-Supermarket. Muita palveluita ovat apteekki, posti, huoltoasema (ns. kylmäasema), kioski, kirpputori, kuntosali, muutama kahvila-ravintola ja jokunen erikoisliike.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kellokosken ruukki aloitti toimintansa vuonna 1795. Kellokosken kirkko valmistui vuonna 1800.
Vuonna 1897 Kellokoskella aloitti toimintansa metallialan yritys Björkboda Fabrik A.B., joka oli muuttanut Kemiöstä Kellokoskelle.[3]
Kellokosken alue jakaantui 1930-luvulla selvästi kolmeen osaan, jotka olivat vanha teollisuusalue työläisineen, piirimielisairaalan alue ja pienviljelysvaltainen maanviljelysalue. Kotitalous- ja maatalousvälineitä valmistaneen Kellokosken Tehdas Oy:n työntekijöistä osa puhui ruotsia, ja huomiota herätti tehtaan oma kirkko. Maanviljelysalueelle oli vuoden 1903 maanjaossa muodostettu 134 erikokoista pientilaa, joista monista oli tullut varsin tuottoisia. Paikkakunnalla oli neljä kansakoulua, neljä kauppaliikettä ja seuratalo. Harrastustoimintaa kehittivät Kellokosken Tehdas Oy ja sen johto.[3]
Kellokoskella oli aiemmin huomattava ruotsinkielinen väestönosa. Nykyään ruotsia äidinkielenään puhuvien väestöosuus on parisen prosenttia. Kellokoski valittiin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi vuonna 1996.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kellokoski Tuusulan kunta. Viitattu 2.2.2017.
- ↑ http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__2020/paavo_pxt_12ey.px/table/tableViewLayout1/ pxdata.stat.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 28–29, 44–46. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forssell, Hanna & Carlander-Reuterfelt, Gunilla: Ruukin elämää : patruunoita ja työläisiä Kellokoskella. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-095-0.
- Honkanen, Erkki: Kellokosken kyläkirja. Itämerikeskussäätiö, 2002. ISBN 952-91-4454-7.
| Suuret taajamat | |
|---|---|
| Pienet taajamat |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
