Teerijärvi
| Teerijärvi Terjärv |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kruunupyy |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Kuntanumero | 839 |
| Hallinnollinen keskus | Teerijärvi |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Kruunupyy |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Kruunupyy Alaveteli Teerijärvi |
| – syntynyt kunta | Kruunupyy |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 207,8 km² |
| Väkiluku |
2 456 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 12,61 as./km² |
Teerijärvi (ruots. Terjärv, alun perin Tervajärvi[3]) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Teerijärvi liitettiin Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa.
Teerijärven naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy, Veteli ja Ähtävä.
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,6 prosenttia Teerijärven asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[4]
Teerijärven nimestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyseessä on alkuperäinen järvennimi, joka on tarkoittanut kirkonkylän järveä, jonka nykyinen nimi on Kirkkojärvi (ruotsiksi Hemsjön). Nykyään virallinen ja suomenkielisissä naapurikunnissa käytössä oleva nimi on Teerijärvi, mutta vanhat kirjoitusmuodot paljastavat alkuperäisen nimen olevan Tervajärvi. Nykyinen Teerijärvi on luultavasti takaisinlaina ruotsinkielisestä nimestä Terjärv. Nimi liittyy ilmeisesti tervanpolttoon, jota on ennen harjoitettu Pietarsaaren ja Kokkolan vanhojen suurpitäjien salomailla. Myös järven tumman veden voidaan ajatella olleen nimeämisperusteena.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teerijärvi toimi vuodesta 1662 Kruunupyyn alaisena saarnahuonekuntana. Teerijärvi sai oman kirkon vuonna 1667 ja siitä tehtiin kappeliseurakunta vuodesta 1669, joskin ensimmäinen kappalainen astui virkaan vuonna 1671. Teerijärvi erotettiin kirkkoherrakunnaksi vuonna 1868. Teerijärvi muodostaa edelleen oman seurakuntansa, joka on osa Kruunupyyn seurakuntayhtymää.
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Djupsjöbacka, Granöbyn, Hästbacka, Högnabba, Kolam, Kortjärvi (Kortjärv), Teerijärvi (Terjärv), Vähätkylät (Småbönders)[6][7]
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Teerijärven taajamat olivat kirkonkylä (607 asukasta) ja Hästbacka (203 asukasta).[8]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Teerijärven väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nils Ahlbäck (1928–2014), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Elin Blom (s. 1994), laulaja
- Abigail Byskata (s. 2007), jääkiekkoilija
- Uno Fagernäs (1894–1980), jääkärikenraalimajuri
- Johannes Granö (1850–1913), pappi
- Ragnar Granvik (1910–1997), maanviljelijä ja kansanedustaja[10]
- Emil Hästbacka (1872–1951), pankinjohtaja, maanviljelijä ja kansanedustaja[10]
- Evert Kulenius (1879–1958), kansanedustaja
- Henrik Smedjebacka (1925–2012), Suomen lähetysseuran lähetysjohtaja
- Ray Timgren (1928-1999), NHL-jääkiekkoilija, jonka vanhemmat olivat kotoisin Teerijärveltä
- Albin Wickman (1896–1971), saarnaaja, sosiaalineuvos ja kansanedustaja[10]
- Lilian Widjeskog (s. 1965), jalkapalloilija
- Niklas Widjeskog (s. 1969), jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- Robert Åsbacka (s. 1961), kirjailija
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teerijärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla etenkin pyhäaamuisin syöty ostseitsi, leipäjuusto- ja vasikanlihakuutioita maitoliemessä.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Terjärv multi.fi. Viitattu 17. helmikuuta 2011.
- ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 152. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 451. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0 suomi
- ↑ Svenska ortnamn i Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ YSA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Historia |  | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kylät ja kunnanosat |
| ||||||
| Luonto | |||||||
| Kulttuuri | |||||||
| Seurakunnat | |||||||
| Urheilu ja liikunta |
| ||||||
| Koulutus | |||||||
| Liikenne | |||||||
| Muuta | |||||||