Vesanto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesanto

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°55′55″N, 026°24′55″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero 921
Hallinnollinen keskus Vesannon kirkonkylä
Perustettu 1871[1]
Kuntaliitokset Osa Konnevedestä (1924), Osa Rautalammesta (1926)
Kokonaispinta-ala 569,81 km²
200:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 422,63 km²
– sisävesi 147,18 km²
Väkiluku 1 858
263:nneksi suurin 31.10.2024 [3]
– väestötiheys 4,40 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 48,5 %
– yli 64-v. 42,4 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 97,4 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 9,20 %
102:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Pia Harmokivi[7]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • VesPar1
 • PS
 • KD
 • Kok.
1 Vesannon Paras
13
4
2
1
1
www.vesanto.fi

Vesanto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Kunnassa asuu 1 858 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 569,81 km2, josta 147,18 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,40 asukasta/km2.

Nimistötutkimus tulkitsee kirkonkylän nimen johtuvan sen sijainnista Vesantojärven pohjoispäässä.[9] Järven nimi pohjautuu sen itäpuolella sijaitsevan mäen nimeen Vesamäki. Vesamäki on esiintynyt myös kylännimenä (Vesamäki 1695). Nimellä on haluttu kuvata mäen vesakkoisuutta. Muodostettaessa järvennimeä on käytetty alkuosan jatkeena johdinta -nto ~ -nko, ja nimeen on sittemmin liitetty selventämään sana järvi.[9]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesannon naapurikuntia ovat Keitele, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Viitasaari ja Äänekoski. Vuoteen 1993 Vesannon naapurikuntana oli Konginkangas, joka liittyi kyseisen vuoden alusta Äänekoskeen. Naapurikunnista Rautalampi, Tervo ja Keitele ovat Pohjois-Savoa kuten Vesantokin, muut Keski-Suomea.

Vesannon Natura-kohteita ovat Keiteleen Listonniemi ja Humalasuo.[10]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesannon kunnan kyliä ovat Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Järvenpää, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Sonkari, Tiitilänkylä, Vesamäki ja Vesijärvi.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Vesannolla oli 2 094 asukasta, joista 840 asui taajamassa, 1 229 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vesannon taajama-aste on 40,6 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Vesannon kirkonkylä.[12]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesannon kirkonkylän ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −4,9 −4,4 0,7 7,2 14,5 19,2 21,8 19,4 13,6 6,2 0,8 −2,6 ka. 7,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −11,7 −12,2 −8,4 −2,8 2,2 7,5 10,7 9,1 4,8 0,5 −3,6 −8,1 ka. −1
Vrk:n keskilämpötila (°C) −7,9 −8,1 −3,7 2,2 8,8 13,8 16,5 14,4 9,2 3,4 −1,2 −5,0 ka. 3,5
Sademäärä (mm) 43 37 36 33 49 73 93 66 62 65 55 56 Σ 668
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−4,9
−11,7
−4,4
−12,2
0,7
−8,4
7,2
−2,8
14,5
2,2
19,2
7,5
21,8
10,7
19,4
9,1
13,6
4,8
6,2
0,5
0,8
−3,6
−2,6
−8,1
S
a
d
a
n
t
a 		43
37
36
33
49
73
93
66
62
65
55
56


Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa (Pähkinäsaaren rauha 1323). Myöhemmin alue oli osa Rautalammin emäpitäjää, josta Vesanto itsenäistyi omaksi kunnakseen 1871, ilman siihen myöhemmin liitettyjä kunnan etelä- ja lounaisosia.

Vesannon kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857.

Vesannon väkiluku saavutti huippunsa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ylittäen 5 000. Siitä väkiluku on pienentynyt alle puoleen; toisaalta Vesannon runsas kesäasutus ja seudun luontoarvoja hyödyntävät matkailupalvelut ja kesätapahtumat vilkastuttavat merkittävästi koko kuntaa loma-aikoina. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 802.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesannon kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2020 Pia Harmokivi.[13] Hänen edeltäjänsä oli Sanna Kauvosaari, joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2018–2020.[14] Kauvosaaren edeltäjä Pasi Lievonen toimi kunnanjohtajana 2007–2018.[15]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8]

Elinkeinoista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesannon terveysasema tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. Sonkari Oy valmisti mehuja. Vesannolla valmistettiin Reino-tossuja, mutta ompelimo lopetettiin kannattamattomana vuonna 2013[16]

Vuonna 2015 kunnassa oli 592 työpaikkaa. Niistä 23,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64,5 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[17]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vesannon osuuspankki ja marjoja käsittelevä Toripiha Oy.[18]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vesannon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 572
1985
  
 3 386
1990
  
 3 245
1995
  
 3 082
2000
  
 2 812
2005
  
 2 583
2010
  
 2 426
2015
  
 2 191
2020
  
 2 011
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Niiniveden seurakunta, joka syntyi vuoden 2020 alussa, kun entiset Vesannon seurakunta ja Tervon seurakunta yhdistyivät.[20]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vesannolla toimii Vesannon helluntaiseurakunta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[22]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesannon kunta tarjoaa varhaiskasvatusta päiväkoti Esikossa sekä perhepäivähoitona[23]. Esiopetusta annetaan päiväkodissa[24]. Kunnassa on yhtenäiskoulu, jossa annetaan perusopetusta ja toimii Vesannon lukio. Yhtenäiskoulun rakennus on valmistunut vuonna 2021.[25] Lukion opiskelijoista merkittävä osa tulee yli kuntarajojenlähde?. Toisen asteen koulutusta Vesannolla tarjoaa lukion lisäksi Sisä-Savon kansalaisopisto[26].

Ahvenisen kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2013, ja sen oppilaat siirrettiin silloiseen Kirkonkylän kouluun[27].

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vesannon kunnankirjasto.
    Vesannon kunnankirjasto.
  • Vesannon torpparimuseo.
    Vesannon torpparimuseo.

Vesanto on kautta historiansa tunnettu musiikkipitäjänä, mitä kunnan vaakunakin kuvastaa, aiheenaan nuottiviivasto. Kunta on tunnettu mm. kuoroharrastajistaan. Vesannolla on myös järjestetty vuosikymmenten saatossa runsain mitoin erilaisia musiikkitapahtumia, joista tunnetuimpiin lukeutuvat Sahan­soiton SM-kilpailut sekä Savon pop- ja rock-sceneä elävöittäneet kotimaan huippuartistien konsertit Asinsalmen lavalla 1960-luvulla ja Niiniveden Nuorisoseurantalolla 1980-luvulla. Nykyisin Vesannolla järjestetään vuosittain mm. koululaisten musiikkikilpailu, Reiska-MM turnaus ja Soitinmenot-musiikkitapahtuma.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Vesannon perinneruoaksi valittiin imelletty puolukkapuuro, nauriin keitinliemestä, kermasta ja ohrajauhoista keitettävä ”riepoliemi” sekä naurishaudikkaat.[28] Myöhemmin samalla vuosikymmenellä Vesannon pitäjäruoiksi nimettiin tohraperu eli peruna-sianlihamuhennos sekä imellyspuuro.[29]

Tunnettuja vesantolaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräiden tietojen mukaan Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin esi-isä Mauno Antinpoika olisi ollut vesantolainen.[30]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vesanto lyhyesti Vesannon kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Yhteystiedot - Vesanto vesanto.fi. Viitattu 12.12.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Vesanto Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  9. ↑ a b Sirkka Paikkala (SP): Vesanto (s. 500) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 26.7.2021.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  13. ↑ Ylönen, Jorma: Vesanto valitsi Pia Harmokiven yksimielisesti Kuntalehti. 11.5.2020. Viitattu 12.12.2021.
  14. ↑ Ylönen, Jorma: Vesannon kunnanjohtaja Sanna Kauvosaari SavoGrown elinvoimapäälliköksi Kuntalehti. 13.2.2020. Viitattu 12.12.2021.
  15. ↑ Ylönen, Jorma: Vesanto valitsi Sanna Kauvosaaren yksimielisesti Kuntalehti. 12.11.2018. Viitattu 12.12.2021.
  16. ↑ http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/reinojen-tekeminen-loppuu-vesannolla/1342438 (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  18. ↑ Alueen Vesanto yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  20. ↑ Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020 Tervon seurakunta. Arkistoitu 5.12.2020. Viitattu 1.12.2020.
  21. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Varhaiskasvatus Vesannon kunta. Viitattu 21.7.2024.
  24. ↑ Esiopetus Vesannon kunta. Viitattu 21.7.2024.
  25. ↑ Perusopetus Vesannon kunta. Viitattu 21.7.2024.
  26. ↑ Kansalaisopisto Vesannon kunta. Viitattu 21.7.2024.
  27. ↑ Ahvenisen koulu suljetaan Yle. 14.12.2010. Viitattu 21.7.2024.
  28. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  29. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 144. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  30. ↑ Bushin esi-isä oli ehkä Savosta Ruotsiin päätynyt metsäsuomalainen hs.fi. Arkistoitu 12.8.2011. Viitattu 24.7.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vesanto&oldid=22819765”