Tammela
| Tammela | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Forssan seutukunta |
| Kuntanumero | 834 |
| Hallinnollinen keskus | Tammelan kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala |
715,15 km² 166:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 640,61 km² |
| – sisävesi | 74,54 km² |
| Väkiluku |
5 841 155:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 9,12 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,8 % |
| – 15–64-v. | 57,5 % |
| – yli 64-v. | 27,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 2,9 % |
| Kunnallisvero |
8,60 % 181:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 7,3 % (22.6.2021[6]) |
| Kunnanjohtaja | Juuso Alatalo |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • Kok. • SDP • PS • MeTa • Vihr. • KD |
8 6 5 3 3 1 1 |
| www.tammela.fi | |
Tammela on Suomen kunta ja vanha hämäläinen kirkkopitäjä nykyisessä Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 5 841 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 715,15 neliökilometriä, josta 74,54 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,12 asukasta/km².
Tammelan naapurikunnat ovat Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero ja Urjala. Entisistä kunnista Tammelan naapureita ovat olleet Koijärvi, Kalvola, Renko, Pyhäjärvi Ul, Pusula, Somerniemi sekä Nummi-Pusula, ja ennen Hämeenlinnan seudun kuntaliitosta 2009 Tammelan rajanaapurina oli nykyisistä kunnista myös Hattula.[8]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kruunun hallinnossa nykyisen Tammelan alue kuului 1500-luvulla hämäläiseen Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään, jonka alue käsitti pääosiltaan silloiset Tammelan ja Someron kirkkopitäjät eli nykyisen Forssan kaupungin sekä Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ja nykyisen Someron kaupungin mukaan lukien Somerniemi.
Nykyisen Tammelan alueella ovat J. V. Hirsjärven vuodelta 1949 olevan tutkimuksen mukaan sijainneet Portaan ja Saaren kirkkopitäjät. Niiden kirkkojen hävittyä pitäjän nimeksi tuli Tammela, sillä uusi kirkko rakennettiin sennimiseen kylään.[9] Timo Alasen vuodelta 1995 olevan tutkimuksen mukaan Tammelan kirkkopitäjä on mahdollisesti ollut aiemmin nimeltään Loimo.[10]
1800-luvulle asti Tammelan kirkkopitäjä käsitti alueeltaan likimain nykyistä Forssaa ja Tammelaa vastanneen Tammelan emäseurakunnan sekä Jokioisten, Humppilan ja Perttulan (likimain sama kuin nykyinen Ypäjä) kappelit. Kun kappeliseurakunnat saivat vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä oman kunnallishallinnon ja itsenäistyivät Tammelasta myös kirkollisesti 1800-luvun loppuvuosikymmenten aikana, kunnallisasetuksen mukainen Tammelan kunta tuli käsittämään vain vanhan emäkirkonläänin.
Tammelaan kuuluneesta Forssan teollisuusyhdyskunnasta muodostettiin itsenäinen kauppala vuonna 1923, jolloin Tammelan kunta sai suurin piirtein nykyiset rajansa. Forssan itsenäistyessä Tammelan kunnan pinta-ala väheni 88,4 km² ja asukasluku lähes 8 000 henkilöllä. Kalvolan kunnasta liitettiin 72 km²:n suuruinen Patakankaan alue Tammelaan vuonna 1956. Liitos toi kuntaan 252 uutta asukasta. Vuonna 1971 Tammelasta liitettiin puolestaan 9 km²:n kokoinen Lempään alue Forssaan. Asukkaita sinne siirtyi 100.[11]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan nimen alkuperästä on erilaisia selityksiä. Tavallisin niistä on johtaa nimi tammesta, vaikka tammen luontainen levinneisyys ei yllä aivan Tammelaan saakka, sillä lähimmät esiintymät lienevät Vihdin seudulla ja Lohjalla. Koska tammi kasvaa pihapuuna Tammelassa melko hyvin, niin voisi olettaa että nimi juontuisi ennen alueella kasvaneesta suuresta pihatammesta. Toinen mahdollinen kantasana on ruotsin kielen sana damm eli pato, joka viittaisi Loimijoen koskiin. Yksi vaihtoehto on myös seudun kantatalo, jonka nimi siirtyi kylän nimeksi. Tammelan kylä mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1423.[12]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Maantiedettä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maisemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääosa nykyisestä Tammelan alueesta luetaan Tammelasta Urjalan, Hämeenlinnan, Hattulan, Lopen, Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Someron alueille ulottuvaan Tammelan ylänköön, joka on karua ja harvaan asuttua moreenimaata erotuksena ympäröivistä tiheämmin asutuista viljelyseuduista.[14]
Paitsi moreenimuodostumia, kuten drumliineja, Tammelan ylängöllä on myös harjuja,[14] joista nähtävyyksinä tunnettuja ovat Kaukolanharju Saaren kansanpuistossa ja Kyynäränharju Liesjärven kansallispuistossa[15]. Näiden ohella on Salpausselkiin liittyviä reunamuodostumia ja harjudeltoja, kuten Pernunnummi Lopen ja Tammelan rajalla.
Korkeuserot ylängöllä ovat pieniä, paitsi reunoilla missä kallioperän murrokset jyrkentävät pinnanmuotoja.[16] Tammelan ylänköön luetaan myös eteläisen Suomen suurimpiin soihin kuuluva Torronsuo.[17] Länsiosat Tammelasta liittyvät Loimijokilaakson viljelysmaisemiin yhdessä Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kanssa[18] ja siellä on myös savimaita.[19]
Vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöaluejaossa pääosa Tammelasta kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen ja tämän sisällä suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen eteläisen sivujoen Loimijoen valuma-alueeseen.[20]
Pyhäjärvi ja Kuivajärvi latvavesineen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkelit: Pyhäjärvi (Tammela) ja Kuivajärvi (Tammela)
Loimijoki saa alkunsa Tammelan ja koko Loimijoen valuma-alueen suurimmasta järvestä, Tammelan Pyhäjärvestä. Pyhäjärveen ovat laskeneet lounaasta Kalliojärvi, joka nyttemmin on kuivattu pelloksi, ja Torronsuon kansallispuistoon kuuluva umpeenkasvanut Talpianjärvi.
Tammelan kylistä Pyhäjärven rannalla sijaitsevat Tammelan Kirkonkylä, Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun Kalliojärven rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. Talpianjärven rantakyliä ovat Talpia ja Sukula.
Idästä Pyhäjärveen laskee Saarensalmen kautta, Kaukolanharjun ja Tammelan kunnan ja Forssan kaupungin nykyään omistaman Saaren kansanpuiston sivuitse Kuivajärvi, joka kerää vedet suuresta osasta Tammelan aluetta ja osittain myös naapurikunnista Hämeenlinnasta, Hattulasta, Lopelta ja Somerolta.
Kuivajärveen rajoittuvia tai sen rantakyliä ovat Saari, Kankainen, Hykkilä, Lunkaa, Porras ja Ojanen.
Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan Liesjärvestä alkunsa saava Turpoonjoki. Siihen yhtyy Tammelan Portaan kylän luona Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan, aiemmin Rengon rajalla sijaitsevasta Pääjärvestä alkunsa saava Ilmetynjoki. Liesjärveen laskevat lännestä Liesjärven kansallispuiston alueella Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi. Etelästä Someron, aiemmin Somerniemen alueelta Liesjärveen laskee Salkolanjärvi.
Tammelan kylistä Turpoonjoen varrelle sijoittuu Porras ja Liesjärven rannalle Liesjärvi. Salkolanjärven rannalla Somerolla, aiemmin Somerniemellä on Salkolan kylä.
Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskevat Alhonojaa pitkin Mustialanlammi ja osittain Forssan puolelle ulottuva Kaukjärvi. Pehkijärveen laskee luoteesta Susikaslammista Vaihijoki, jonka nimenä ylempänä on Susikkaanjoki. Sen latvajärviä ovat Lunkijärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla ja joukko pikkujärviä, joista suurimmat ovat Liesjärvi, Teurajärvi ja Pitkäjärvi Tammelassa. Koillisesta Pehkijärveen laskee Kuuslammista alkunsa saava Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat Ojajärvi Tammelassa, Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin Kalvolan rajalla, Sotkajärvi Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, aiemmin Hattulassa ja Pukarojärvi Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjoen kautta Oksjärvi.
Kaukjärven rantakyliä ovat Tammelan puolella Mustiala ja Kaukjärvi sekä Forssan puolella Järvenpää, Kuusto ja Lunttila. Susikkaanjoen varrella on Tammelan Susikkaan kylä. Teuronjoen ja sen latvahaarojen varsille syntyneitä kyliä ovat Teuro ja Kuuslammi Tammelassa ja Kanajärvi Hämeenlinnassa, aiemmin Kalvolassa.
Muita vesistöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luoteessa, Mustialan ja Kaukjärven kylien takamailla Tammelan alueelle ulottuvat Jokioisissa Loimijokeen laskevan Loimijoen sivujoen Jänhijoen latvahaarat Peräjoki, Heinijoki ja Myllyoja, joihin laskevat Jänijärvi Kaukjärven Saukoniemenkulmalla, Heinijärvi Mustialan Heinämaankulmalla ja Särkijärvi, Saloistenjärvi, Kyynäräjärvi, Valkjärvi ja Kuivajärvi Mustialan takamailta. Loimijoen toiseen sivujokeen Kojonjokeen eli Koijokeen laskee samalla alueella Tammelan Mustialan ja Forssan, aiemmin Koijärven, Kojon kylien rajalla sijaitseva Valijärvi.
Pohjoisessa pieni osa Tammelan nykyisestä alueesta jää Kokemäenjoen vesistön Vanajan reittiin laskevan Tarpianjoen latvahaarojen varsille. Täällä Tammelan ja Urjalan rajalla sijaitsevan Hirsjärven läheisyydessä on Tammelan Pikonkorven erämaakylä ja likimain vedenjakajalla Teuronjoen latvahaaroja vastaan toinen Tammelan ja Kalvolan rajoille syntynyt Tammelan erämaakylä Torajärvi. Vanajaveden reittiin Janakkalan Kernaalanjärven kautta laskee myös pari pientä harjujärveä Pernunnummella Lopen ja Tammelan rajalla.
Lounaisin kulma Tammelasta kuuluu Paimionjoen vesistöalueeseen. Täällä Tammelan puolelle ulottuvat Somerolta Paimionjoen sivujoen Pajulanjoen latvahaarat, joiden varsilla sijaitsevat Tammelan Torron, Patamon ja Letkun kylät. Tämän vesireitin latvajärviä ovat Tourunjärvi, Haiponjärvi ja Valajärvi Tammelassa ja Valkjärvi Tammelan ja Someron, aiemmin Somerniemen, rajalla.
Karjaanjoen vesistöön Tammelasta kuuluvat Onkimaanjärvi Karkkilan, Lopen ja Tammelan rajalla ja Kivijärvi Lopen ja Tammelan rajalla.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammelan tärkeimmät liikenneväylät ovat Helsingin ja Porin välinen valtatie 2, Turun ja Hämeenlinnan välinen valtatie 10 ja Forssan ja Riihimäen välinen kantatie 54. Tammelan koillisosan Teuron ja Lautaportaan kylien kautta kulkee seututie 283 Lopen suunnasta Urjalaan ja tiestä erkanee Lautaportaalla seututie Kalvolaan. Tammelan eteläosan halki kulkee historiallinen Hämeen härkätie, joka on nykyisinkin tärkeä seututie Someron ja Salon suuntaan. Härkätiestä erkanee Portaan kylässä seututie Nummi-Pusulan suuntaan.
Etäisyyksiä Tammelasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forssa 8 km
- Helsinki 110 km
- Hämeenlinna 50 km
- Pori 130 km
- Riihimäki 60 km
- Salo 65 km
- Tampere 90 km
- Turku 90 km
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammelassa sijaitsee viisi peruskoulua. Peruskouluista Tammelan koulukeskus antaa opetusta luokille 1–9. Seuraavat koulut tarjoavat opetusta ainoastaan luokille 1–6:[21]
Tammelan lukiolaisista suurin osa opiskelee Forssan yhteislyseossa.[22]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammela kutsuu itseään Suomen Hakkapeliittapitäjäksi, koska 30-vuotisen sodan aikana suhteellisesti eniten hakkapeliittoja otettiin juuri Tammelasta.
Tammelan alueella on seitsemän kohdetta, jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Ne ovat Hämeen härkätie (Tammelassa yhdystiet 2802 ja 2824), Korteniemen metsänvartijan tila, Mustialan maanviljelysopisto, Saaren kartano ja Saaren kansanpuisto, Tammelan kirkko sekä Teuron ja Torron kylät.[23]
Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammelan alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Tammelan murre muodostaa alaryhmän yhdessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kanssa.[24]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammelan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla veripalttu, ryynimakkara ja mämmi.[25]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammelan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävimmät kohteet on Liesjärven kansallispuisto, jossa sijaitsee myös Korteniemen perinnetila, Torronsuon kansallispuisto sekä Saaren kansanpuisto. Muita Tammelan alueen kohteita ovat muun muassa Ruostejärven virkistysalue.[26]
Tammelan alueen luontoreittejä ovat Hämeen Ilvesreitti, Hyypiön reitti, Kyynäräharju–Savilahti ja yhdysreitti Korteniemen suuntaan, Pohjantikan kierros, Ahonnokan luontopolku ja Punatulkun kierros, Kaksvetisen kierros ja esteetön reitti, Kiljamon polut ja rengasreitti, Pippurinsuon kierros skeä yhdysreitti Piippurinsuon kierroksen, Saaren kansanpuisotn ja Eerikkilän välillä.[26]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Tammelan historiallisia kyliä ovat:
|
|
|
Näiden lisäksi nykyisen Tammelan kyliä ovat Heinu, Iittala, Kotkajärvi, Kutinen, Orjanhirsi, Sauvala ja Taljala. Näistä pääosaltaan Kalvolaan kuuluvista kylien takamaista pieniä osia tuli kuulumaan Tammelaan, kun Kalvolassa Tammelan rajalla sijainneen Patakankaan koulupiirin alue liitettiin vuonna 1956 Kalvolasta Tammelaan.
Vuonna 2008 perustettiin Tammelan kylät ry, jonka tehtävänä on toimia kylätoimintayhdistysten yhteistyöfoorumina, kylä- ja asukas- toiminnan kehittäjänä ja edunvalvojana, sekä kotiseututyön edistäjänä Tammelan kunnan alueella.[27]
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Tammelassa oli 6 155 asukasta, joista 3 053 asui taajamissa, 3 066 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tammelan taajama-aste on 49,9 %.[28] Tammelan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[29]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Forssan keskustaajama* | 2 510 |
| 2 | Häiviä | 316 |
| 3 | Kaukjärvi | 227 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Tammelan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Forssan keskustaajaman kanssa.[29]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tammelassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tammelan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[31]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/43224680/hamely_ty%C3%B6llisyyskatsauksen_tilastoliite_toukokuu-2021-06-22.pdf/97af3a81-179d-3e1d-ce0a-d20859a962ce?t=1624260818524
- ↑ Kuntavaalit 2021, Tammela Oikeusministeriö. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 30–31. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.
- ↑ Hirsjärvi, J. V.: Muinaisjäännöksiä Tammelan kihlakunnassa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1949, nro XVIII, s. 41. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.
- ↑ Alanen, Timo: Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1995, nro 64, s. 103–104. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.tammela.fi/portal/yleistietoa/historiaa/tammelan_nimi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ a b Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, s. 24–25. (Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992) Helsinki: Ympäristöministeriö, 1993. ISBN 951-47-5194-9
- ↑ Liesjärven nähtävyydet Luontoon.fi. Metsähallitus. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 12.6.2009.
- ↑ Aartolahti, Toive: Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland. Fennia, 1968, 97. vsk, nro 7, s. 13.
- ↑ Torronsuon kansallispuisto Luontoon.fi. Metsähallitus. Arkistoitu 21.2.2009. Viitattu 12.6.2009.
- ↑ Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi: Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, s. 30–31. (Hämeen liiton julkaisu II:90) Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2003. ISBN 952-9802-54-4
- ↑ Somerpalo & Luppi 2003: 20–21
- ↑ Somerpalo & Luppi 2003: 23.
- ↑ Koulut Tammelan kunta. Viitattu 16.5.2023.
- ↑ Lukio Tammelan kunta. Viitattu 16.5.2023.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009. Museovirasto. Viitattu 17.5.2010.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 70. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ a b Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 326 Vuosi = 2022. Minerva Kustannus. ISBN 978-952-375-312-9
- ↑ Tietoa yhdistyksestä - Tervetuloa Tammelan kylille! Tervetuloa Tammelan kylille!. Viitattu 26.10.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
