Raisio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Raision kaupungista. Raisio Oyj:stä on erillinen artikkeli.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Liikenne-osiossa on paljon vanhentuneita lukuja
Raisio
Reso

vaakuna

sijainti

Raisiontietä kaupungin keskustassa.
Raisiontietä kaupungin keskustassa.
Sijainti 60°29′10″N, 022°10′10″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 680
Hallinnollinen keskus Varppeenseutu
Perustettu 1292
– kauppalaksi 1966
– kaupungiksi 1974
Pinta-ala ilman merialueita 49,34 km²
302:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 50,06 km²
305:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 48,76 km²
– sisävesi 0,58 km²
– meri 0,72 km²
Väkiluku 25 595
40:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 524,9 as./km² (31.10.2024)
– väestönkasvu 0,18  % (31.1.2009)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 61,2 %
– yli 64-v. 23,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 86,5 %
– ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 12,0 %
Kunnallisvero 7,60 %
274:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 7,7 % (2019) [6]
Kaupunginjohtaja Eero Vainio
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • KD
 • RKP
11
10
8
5
4
3
1
1
raisio.fi

Raisio (ruots. Reso) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 25 595 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 50,06 km², josta 0,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 524,92 asukasta/km². Raision naapurikunnat ovat Masku, Naantali, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Maaria ja Naantalin maalaiskunta.

Ensimmäinen maininta Raisiosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1292. Raisiosta tuli kauppala vuonna 1966 ja kaupunki vuonna 1974. Paikkakunnan väkiluku on noussut 1900-luvulla vajaasta 2 000 hengestä noin 24 000:een, pääosin palvelualan ja teollisuuden vaikutuksesta.

Raisio sijaitsee Turun ja Naantalin välissä. Turusta Porin ja Vaasan kautta Ouluun johtava valtatie 8 leikkaa Turun kehätien eli kantatien 40 Raisiossa, josta johtaa myös tie Naantaliin. Raision kautta kulkee myös Turun ja Uudenkaupungin välinen rata, ja Raision asemalta johtaa haararata Naantaliin. Matkustajaliikenne radalla lakkasi vuonna 1992, mutta rataa käytetään yhä säännöllisesti rahtikuljetuksiin.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raision kirkko pohjoisesta nähtynä.

Vanhimmat tunnetut kirjalliset tiedot Raisiosta ovat vuodelta 1292 olevassa testamentissa, jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tämä tarkoittaa, että Raisiossa on jo tuolloin ollut järjestäytynyt seurakunta.[8]

Raisiossa on tehty arkeologisia löytöjä jo kivikaudelta. Myös rautakautisia löytöjä on runsaasti. Niitä esitellään Raision kulttuurikeskus Harkon arkeologisessa näyttelyssä. Kansanrunokokoelma Kantelettareen on sisällytetty runo, jossa jättiläiset Killi ja Nalli rakentavat Raision kirkon[9]. Laajalti tunnettu suomen kielen ilmaisu ”rahaisesta Raisiosta” löytyy Topeliuksen kansallisromanttisesta Maamme-kirjasta (1875)selvennä, josta käy ilmi Raision kirkon rakentaminen.

Alue oli 1970-luvulle asti erittäin maanviljelyspainotteinen. Turku pakkolunasti ja liitti itseensäselvennä pieneltä kunnalta alueita, ja sen koko olemassaolo oli vaakalaudalla, kunnes Raision Tehtaat (nyk. Raisio Oyj) alkoi menestyä. Kunnasta tuli teollisuuskeskus, mikä sysäsi väkiluvun voimakkaaseen kasvuun – koko 1900-luvun aikana se on 11-kertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut myös Turun läheisyys. Vuonna 1966 Raisiosta tuli kauppala ja 1974 kaupunki.

Sotien jälkeen kuntaan muutti työn perässä ihmisiä eri puolilta Suomea. 1970-luvulla Raisio sai uuden kaksitasoisen keskustan, jossa betonirakentaminen oli hallitsevaa. Myöhemmin tätä alettiin pitää arkkitehtonisena virheenä, ja keskusta uudistettiin 2000-luvun alussa. Raisiossa järjestettiin vuoden 1997 Asuntomessut uudella Katteluksen asuntoalueella[10].

Raision nimi johtuu kunnan läpi virtaavasta Raisionjoesta, jonka nimen vanhin muoto on tiettävästi ollut Raisajoki.

Viimeaikaiset arkeologiset löydöt tarkentavat kuvaa esihistoriallisesta Raisiosta. Ihalan mullin kaivauksista on löytynyt erilaisia jäänteitä usemmasta varhaiskeskiaikaisesta ja rautakautisesta rakennuksesta[11].

Talouselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppakeskus Mylly.

Raisio muodostaa naapurikaupunkiensa Turun ja Naantalin kanssa Varsinais-Suomen merkittävimmän kauppakeskittymän.

Kaupungin sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella on suuresti edistänyt sen kasvua. Pääelinkeinoja ovat palvelut sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Suurin työnantaja on Raision kaupunki, toisena kauppakeskus Mylly ja kolmantena Raisio Oyj, joka tuottaa elintarvikkeita ja terveystuotteita. Muita suuria työllistäjiä olivat Multilift Oy, IKEA Raisio, Deltamarin Oy sekä Raision sairaala[12]. Raisio on yli 1700 yrityksen kotipaikka[13]. Raisiossa oli noin 10 000 työpaikkaa vuonna 2016[14]. Varsinais-Suomen Auto-Center Oy oli Raisio Oyj:n jälkeen toiseksi suurin yritys liikevaihdolla mitattuna 2017 Raisiossa, kun Auto-Centerin liikevaihto oli noin 52 miljoonaa euroa vuonna 2017[15]. Pirilän Kukkatalo on Raisiossa vuonna 1994 perustettu puutarha-alan perheyritys, jolla on nykyään 5 puutarhamyymälää Etelä-Suomessa mm. Riihimäellä ja Tuusulassa[16].

Kauppakeskus Mylly on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan ulkopuolella toimiva kauppakeskus ja samalla kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Myös kesällä 2008 avattu Ikea houkuttelee sinne kävijöitä. Vuonna 2017 Raisioon avattiin Turun seudun ensimmäinen Verkkokauppa.com-myymälä[17]. Raisiossa sijaitsee Turun seudun ainoa Bauhaus, joka toimii nimellä Bauhaus Turku[18]. Raision keskustassa toimii kauppa- ja liikekeskus Raisiokeskus.[19] Raisioon avattiin marraskuussa 2018 Suomen suurin Hoplop[20]. Vuonna 2009 Raision Kuninkojan kaupunginosaan avattiin Gigantti Megastore ja Jysk. Vuonna 2008 Kuninkojalle avattiin K-Rauta sekä Biltema. Vuonna 2018 Raisioon avattiin Turun seudun kolmas Burger King[21]. Vuonna 2003 Raisioon avattiin Plantagen[22]. Vuonna 2013 Raision Marjamäkeen avattiin ABC-liikennemyymälä[23]. Toukokuussa 2016 Raision Kuninkojalle avattiin Power-myymälä[24].

Taloustutkimuksen vuosien 2007 ja 2009 imagotutkimuksien mukaan Raisiolla on kokoluokkansa (20 000–50 000 asukasta) kunnista paras imago.[25] Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan Raisiossa asuu Suomen kahdeksanneksi tyytyväisimmät asukkaat[26].

Vuonna 2017 Raision kaupungin talous teki noin 2 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen[27]. Vuonna 2017 Raision kaupungin verotulot olivat 95,9 miljoonaa euroa[28].

Yhteisöveroa eniten maksanut yritys Raisiossa oli vuonna 2016 Raisio Oyj, joka maksoi sitä noin 4,7 miljoonaa euroa. Muita suuria yhteisöveron Raisiossa maksajia olivat Konepaja Häkkinen Oy, Kaukora sekä Varsinais-Suomen Auto-center Oy[29].

Vuonna 2016 Raision työllisyysaste oli 70,7 %, joka oli noin 2 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan[30]. Lokakuussa 2018 Raision työttömyysaste oli 7,5 %[31].

Raision elinkeinorakenne 2015 [32] %
Palvelut 73,4
Jalostus 25,5
Alkutuotanto 0,1

Kulttuurikohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiolla on monia kulttuurikohteita, ja paikkakunta tarjoaa monia harrastusmahdollisuuksia. Kaupungissa on uusi ja nykyaikainen Raision kirjastotalo.

Yhdessä Seinäjoen kanssa Raisio on yksi Suomen ”tangokaupungeista” – se järjesti vuoteen 2008 asti vuosittain Tangomarkkinat-tapahtuman semifinaalin.

Museo- ja kulttuurikeskus Harkko toimii Raision keskustassa talossa, joka on valmistunut alun perin kunnantaloksi, mutta on palvellut myös kauppalan- ja kaupungintalona sekä kirjastona. Harkossa toimii Raision kaupungin taidemuseo ja arkeologinen osasto sekä museokauppa. Toisessa kerroksessa esiintyy talvikautena Raision teatteri ja Raision lapsi- ja nuorisoteatteri. Kesäisin toisen kerroksen tila on museon käytössä.

Vanhassa maalaistalopihapiirissä aivan Raision keskustan tuntumassa sijaitsee Friisilän verstaat, jossa toimii keramiikkatyöhuone, Taito-käsityökeskus ja luontoretkinäyttely Pajupilli.[33]

Krookilan kotiseutukeskus on vanhaa maaseutu-Raisiota esittelevä tila Inkoisten kaupunginosassa Krookilan asuinalueella. Siellä toimii kaksi juhlatilaisuuksia järjestävää ravintolaa. Kotiseutukeskuksen pihapiirissä on myös savusauna sekä kesäteatteri, jossa esiintyy Raision teatteri.

Raisiossa on monia erilaisia luontopolkuja. Niiden avulla voi tutustua luonnon lisäksi kaupungin historiaan[34].

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisio kuuluu nuoreen maisema-alueeseen lounaisrannikon maisemamaakuntaan, lounaiseen viljelyseutuun. Tyypillistä on luonnonelementtien kontrastisuus: karut kallionlaet sekä rehevät laaksot. Raisiossa sijaitsee useita murroslaaksoja, niistä merkittävin on Piuhajoen laakso. Raision merkittävin joki Raisionjoki virtaa useissa eri laaksoissa esimerkiksi Raision keskusta sijoittuu lähele Raisionjokilaaksoa[42]. Temppelivuori on Raisiossa sijaitseva näköalapaikka.

Haunisten allas on Raisiossa sijaitseva vuonna 1973 rakennettu tekojärvi, joka poistettiin käystöstä vuonna 2012. Alueelle on kaavailtu julkista uimarantaa.

Rauhoitettuja luontoalueita Raisiossa ovat Raisionlahti, Kullanvuori ja Pähkinasaari Kuloisten kaupunginossa[43].

Raision omistamat virkistysalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiolla on kaupungin ulkopuolella kaksi virkistysaluetta kaikkien raisiolaisten kesänviettoa ja virkistäytymistä varten. Kesäranta sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla ja Karhuluoto Rymättylässä.[44]

Kesärannan leirikeskus on Naantalissa sijaitseva raisiolaisten virkistysalue. Keskus on ympärivuotisessa käytössä. Leirikeskuksessa on muun muassa sauna ja pukuhuonetiloja, keittiö sekä ryhmätila.[45]

Keskuksen ympäristössä on hyvät ulkoilumahdollisuudet, pallo- ja leikkikenttiä, uimarata ja grillikatoksia.[46] Vuoden 2019 aikana Raision kaupunki rakentaa Kesärantaan uuden majoitusrakennuksen[47].

Puistoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alppiruusupuisto, joka avattiin vuonna 2000, jolloin sinne istutettiin alppiruusuja. Muinakin vuosina puistoon on istutettu uusia alppiruusulajeja. Puiston koko on noin 1,4 ha[48].
  • Karmelinpuisto puisto muodostuu mm. nurmialueesta ja kivilabyrintistä. Puistossa on paljon erilaisia jaloja lehtipuita kuten vaahteraa, tammea ja vuorijalavaa. Puiston koko on noin 3,8 ha[49].
  • Keskuspuisto puistossa kasvaa mm. amerikanjalopähkinää, punatammea, hevoskastanjaa, metsätammea ja japanoinpihlajaa sen lisäksi joitain pensaita kuten puistosyreeniä ja dahurianalppiruusuja. Puistossa on myös lammikko sekä leikkikenttä. Puisto sijaitsee Raision keskustan läheisyydessä. Puiston pinta-ala on noin 8,2 ha[51].
  • Lumperinpuisto on vuosina 2004–2006 valmistunut puisto, joka sijaitsee aivan Raision keskustan läheisyydessä. Puistossa kasvaa mm. hevoskastanjoita, rusokirsikoita ja purppuraomenapuita. Puistoa ympäröi metsälehmusaita. Puisto on noin 2 ha:n kokoinen[52].

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision halki kulkee valtakunnallisesti merkittäviä teitä, kuten Turun kehätie eli E18, joka tunnetaan Raisiossa Nesteentien nimellä. Raision läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa Valtatie 8. Muihin Väyläviraston ylläpitämiin teihin lukeutuu muun muassa Raisiontie.[53][54] Kehätielle Raision keskustan kohdalle suunnitellaan maantietunnelia, jota aletaan rakentaa aikaisintaan vuonna 2021[55].

Osassa Raisiota palvelee Turun seudun joukkoliikenneviranomainen Föli[56]. Turun seudulle on pitkään suunniteltu raitiotieverkkoa ja suunnitelmissa on, että Raisioon tulisi kaksi raitiotiepysäkkiä ensimmäisessä vaiheessa. Tavoitteena päättää asiasta syksyllä vuonna 2019.[57]

Raision halki kulkee Uudenkaupungin rata, jolla on tällä hetkellä ainoastaan tavaraliikennettä. Radasta erkanee kaupungin alueella ratalinja Naantalin satamaan, rautatie on tavarakuljetuksia varten ja sitä käyttää Suomen viljava Oy[58]. Kaupungin rautatieasema ei ole nykyään henkilöliikenteen käytössä.

Etäisyyksiä eri paikkakunnille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kerttulan liikuntahalli, joka sijaitsee Kerttulan urheilukeskuksessa.

Raisio tunnetaan erityisesti lentopallosta, ringetestä ja jalkapallosta. Miesten Lentopallon Mestaruusliigassa pelaa lentopallojoukkue Raision Loimu. Loimu johtaa lentopallon maratontaulukkoa, eli se on Suomen kaikkien aikojen menestynein lentopalloseura. Loimu on pelannut yhtäjaksoisesti pisimpään Suomen pääsarjatasolla ja voittanut useita Suomen mestaruuksia, joista viimeisimmän vuonna 2001. Lentopallon Suomen Cupin Loimu on voittanut vuonna 2004. Naisissa Raision Urheilijoiden lentopallojoukkue pelaa toiseksi korkeimmalla, 1-sarjatasolla. Joukkue on toistuvasti sarjan kärkikahinoissa ja kasvattaa alueen lentopallonuoria. Naisten jalkapalloliigassa on pelannut SC Raisio. Raisio Futis pelaa jalkapalloa ja futsalia sekä miesten että naisten sarjoissa. RaiFun jalkapallon edustusjoukkueet pelaavat Miesten Nelosessa ja Naisten Kolmosessa. RaiFulla on myös edustusjoukkueet Futsal-Kakkosessa sekä Naisten Futsal-Liigassa. Raision Nuorisokiekko on vuoden 2011 ringeten Suomen mestari. Lisäksi Raisiossa toimii Raision Kuula, jossa voi harrastaa yleisurheilua sekä hiihtoa, tunnetumpia Raision Kuula edustajia ovat olleet Miro Rastas, Marika Tuliniemi, Juha Aarnio (yleisurheilija) sekä Jani Sörensen. Skiteam 105 on raisiolainen hiihtoseura,jota edustaa hiihtäjä mm. Lauri Vuorinen[59].

Raisiossa toimii useita voimisteluseuroja, joista mainittavimpia ovat Raision Jumpparit, Raision Pyryt ja Flex. Raisiossa toimii Raision Ryhti -niminen yleisseura, jossa voi muun muassa harrastaa judoa, aikidoa ja jalkapalloa[60].

Raisiossa toimii Raision Urheilijat -niminen uintiseura, joka tarjoaa mm. uintikoulua. Raision Urheilijoita on edustanut useita kansallisesti ja kansainvälisesti menestyneitä uimareita kuten Jarno Pihlava, Riia-Roosa Koskelainen, Meri-Maari Mäkinen, Marena Aimonen sekä Hilla Kortetjärvi[61].

Raision Palovuoren kaupunginosassa sijaitsee motocross-rata[62].

Kerttulan liikuntakeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntakeskuksessa on liikuntahalli, keskusurheilukenttä, ulkokuntosali, jalkapallokenttä ja kaksi jäähallia.

Kerttulan liikuntahalli on ollut toiminnassa vuodesta 1987 asti. Sisähalli voidaan jakaa kolmeen osaan[63].

Kerttulan liikuntakeskuksessa sijaitsee tenniskeskus ja ulkotenniskenttiä[64]. Kerttulan liikuntakeskuksen alueella huolletaan ja tykitetään hiihtolatuja talvisin[65].

Urheilu- ja pallokentät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Raision Ihalan kaupunginosassa sijaitsee valaistu tekonurmikenttä.
  • Kerttulan urheilukenttä on Raision Kerttulan kaupunginosassa sijaitseva yleisurheilu- ja nurmikenttä, joka on täysimittainen (400 m) Novotan-päällysteinen rata. Radan sisäpuolella on nurmikenttä.
  • Kerttulan tekonurmikenttä on täysimittanen ja valaistu.
  • Kuloisen urheilukenttä on Kuloisen kaupunginosassa sijaitseva hiekkapintainen kenttä.
  • Raikulan pallokenttä on Varppeenseudun kaupunginossa sijaitseva nurmipintainen pallokenttä. Alueella sijaitsee myös hiekkakenttä.
  • Vaisaaren pallokentät sijaitsevat Vaisaaren koulun välittömässä läheisyydessä. Molemmat kentät ovat hiekkapintaisia, ja lisäksi alueella on skeittiparkki.
  • Kaanaan pallokentät ovat Kaanaan kaupunginosassa sijaitsevat hiekkapintainen kenttä sekä Novotan-päällysteinen rata urheilukenttineen.
  • Beach volley -kenttiä on kolme Varppeen sivukadulla ja kaksi Ihalan tekonurmikentän läheisyydessä.
  • Tenniskentät sijaitsevat Kerttulan urheilukeskuksessa. Kaikki kolme siellä sijaitsevaa tenniskentää ovat massapintaisia.
  • Raisiossa sijaitsee myös 18-väyläinen Haunisten frisbeegolf-rata.[66][67]

Kuntoradat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kerttulan kuntorata on rata, jota voi käyttää vain lumettomina kuukausina eli kesällä, keväällä ja syksyllä. Talvella kuntoradalla on ladut. Perusreitti on noin 3 000 m, lisälenkit mukaan lukien 4 000 m.
  • Vaisaaren kuntorata on 1 700 metriä pitkä kuntorata
  • Tikanmaan kuntorata on 1 300 metriä pitkä kuntorata, joka on valaistu ja talvella se on laduttu.
  • Hepokankareen ja Vetikon ulkoilureitti on pituudeltaan noin 3 000 metriä.[68]

Uintikeskus Ulpukka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uintikeskus Ulpukka

Uintikeskus Ulpukka on Raisiossa sijaitseva uimahalli[69]. Ulpukassa on 5 uima-allasta, joista 1 uima-allas sijaitsee ulkona ja loput sisätiloissa[70]. Kaksi Ulpukassa sijaitsevasta uima-altaasta ovat niin sanottuja kilpailu- harjoitus/kuntoilualtaita[70]. Ulpukassa sijaitsee näiden lisäksi yksi ulkoallas, opetusallas, jossa pidetään vauvauimakoulua, sekä terapia-allas, johon laskeutuu vesiliukumäki[71]. Ulpukka palvelee tavallisesti maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 6–21, keskiviikkoisin kello 11–21 ja viikonloppuisin kello 11–18, mutta poikkeukset ovat mahdollisia.[71] Ulpukassa on myös muitakin palveluja, kuten kahvio, kuntosali ja liikuntatila[71]. Uintikeskus Ulpukka tarjoaa vanhuksille ja aikuisille vesiliikuntaa[72]. Vuonna 2007 arvioitiin että Ulpukassa kävisi vuosittain yli 200 000 uimaria[73].

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision terveyskeskus vastaa alueensa asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Raision terveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut lisäksi Ruskon kunnalle, joka ostaa palvelut Raisiolta.[74] Raision terveyskeskus sijaitsee Petäsmäessä Tyks Raision sairaalan kanssa samassa rakennuksessa osoitteessa Sairaalakatu 5. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti sairaanhoitotoiminnan Raision sairaalassa vuonna 2015. Raision terveyskeskus on vuokrannut vuodeosastotiloja Raision sairaalasta. Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Turussa. Turun yliopistollinen keskussairaala tuottaa yliopistosairaalatason palveluita.

Nuorten palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisiossa sijaitsee neljä nuorisotilaa:

  • Krokkari on Krookilan kaupunginossa sijaitseva nuorisotila, joka on auki maanantaista torstaihin ja talvilomalla perjantaihin asti.
  • Tikke on Hakinmäessä sijaitseva nuorisotila, joka on auki maanantaista keskiviikkoon.
  • Nuorisokeskus Noppa on Vaisaaressa sijaitseva nuorisokeskus, joka on auki maanantaista perjantaihin.
  • Pommari on Raision keskustan tuntumassa sijaitseva nuoristotila. Se on auki maanantaista torstaihin.[75]

Raision kaupunki ylläpitää nuorten työpajoja, jossa työttömäksi jääneet nuoret voivat kehittää taitojaa ja saada tukea opiskeluun[76].

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raision kaupunginosien nimet kartalla.

Raisio on jaettu 14 kaupunginosaan:[77]

Nämä kaupunginosat kattavat koko Raision.[77] Kaupunginosista suurin asukasluvun perusteella on Kerttula.[78] Raisiossa on 8 suuraluetta ja 14 tilastoaluetta.[79]selvennä

Väestö ja asuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raision väestönkehitys
VuosiVäestö±%
1950 4 474—    
1960 10 850+142.5%
1970 14 087+29.8%
1980 17 764+26.1%
1983 18 500+4.1%
1987 20 466+10.6%
1990 21 120+3.2%
1995 22 070+4.5%
1997 22 854+3.6%
2000 23 149+1.3%
2002 23 322+0.7%
2003 23 430+0.5%
2004 23 594+0.7%
2005 23 799+0.9%
2006 23 894+0.4%
2007 24 041+0.6%
2008 24 158+0.5%
2009 24 166+0.0%
2010 24 191+0.1%

Raisio on Varsinais-Suomen maakunnan neljänneksi suurin kaupunki Turun, Salon ja Kaarinan jälkeen. Raisiossa on nykyisin yli 24 000 asukasta. Raision väestön määrä on noussut Suomen kunnista suhteellisesti eniten toisen maailmansodan jälkeen; parin tuhannen asukkaan kunnasta on noussut keskisuuri kaupunki.

Asukkaiden valittavissa on runsaasti eri asumismuotoja: vapailla markkinoilla myytävien ja vuokrattavien asuntojen, talojen ja tonttien lisäksi kaupunki tarjoaa vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja omakotitalotontteja.

Raisio on pinta-alaltaan Suomen 329:nneksi suurin (49,5 km²) ja väkiluvultaan 40:nneksi suurin (24 041) kunta. Raisio on Suomen 10:nneksi tiheimmin asuttu kunta (479,24 henkeä/km²), ja sijoittuu tässä luettelossa ennen esimerkiksi Tamperetta, Oulua, Vaasaa ja Poria.

Vuonna 2015 Raisiossa oli 65 kesämökkiä, mikä oli Suomen kuudenneksi vähiten.[80]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Raision väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 18 017
1985
  
 19 671
1990
  
 21 120
1995
  
 22 268
2000
  
 23 149
2005
  
 23 799
2010
  
 24 427
2015
  
 24 290
2020
  
 24 096
Lähde: Tilastokeskus.[81]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Raisiossa oli 24 234 asukasta, joista 23 715 asui taajamassa, 168 haja-asutusalueilla ja 351:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raision taajama-aste on 99,3 %.[82] Raision taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[83] Raision keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Raision lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 23 715 asukasta.[83] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[84]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raisiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[85]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[86].

Muita kirkkokuntia paikkakunnalla edustavat Suomen Vapaakirkon Raision Vapaaseurakunta[87] sekä helluntaiherätykseen kuuluvan Turun helluntaiseurakunnan Raision rukouspiiri[88]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raision alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[89]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Markkinat elokuisilla Raisio-päivillä.

Peruskoulutusta annetaan kuudella peruskoulun ala-asteella: Friisilän koulussa, Ihalan koulussa, Kaanaan koulussa, Kerttulan koulussa, Kuloisten koulussa sekä Tahvion koulussa. Konsan ja Krookilan koulut antavat opetusta vuosiluokilla 1–2, ja ne kuuluvat hallinnollisesti Ihalan kouluun. Tikanmaan koulu antaa opetusta luokilla 1–2 ja se kuuluu hallinnollisesti Tahvion kouluun.

Kaupungin ainoa peruskoulun yläaste on Vaisaaren koulu, joka on yksi Suomen suurista ainoastaan yläasteen sisältävistä kouluista. Luokkien 7–9 harjaantumisoppilaiden erityisopetusta annetaan Friisilän koulussa ja Vaisaaren koulussa.

Raisiossa annetaan toisen asteen opetusta Raision lukiossa sekä kauppa-, ammatti- ja työväenopistossa. Lisäksi kaupungissa toimii Raision aikuiskoulutuskeskus Timali. Raision seudun koulutuskuntayhtymä toimii Raisiossa ja tarjoaa nuorille ja aikuisille ammatilista koulutusta. Osuuskunnat ovat Mynämäki, Naantali, Raisio, Rusko, Masku ja Nousiainen. Raisiossa toimii Raisio-opisto[90].

Lukuvuonna 2018–2019 Raisiossa opiskeli noin 1 500 alakoulun ja noin 700 yläkoulun oppilasta.[91]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Raision murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[92]

Nimikkokasvi, -lintu ja ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision nimikkokasvi on kotikataja. Se on yleinen koko Suomen alueella. Raision nimikkolintu on mustarastas ja nimikkoruoka verileivästä ja suolatusta rasvasta keitetty palttupuuro. Raision toiseksi pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkarullat.[93][94]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision ystävyyskaupungit ovat Sigtuna Ruotsissa (vuodesta 1975), Kingisepp (Jaama) Venäjällä (1975), Csongrád Unkarissa (1990), Padisen kunta Virossa (1994) ja Elmshorn Saksassa (2000).[95]

Vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision vaakunassa on hopean väriselle taustalle kuvattu punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekalla kappaletta viitastaan.

Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1954.[96]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.)
  • Mäntylä R. A.: Raision historia II. Raision historiatoimikunta, 1965. (sid.)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Raisio Oikeusministeriö. Viitattu 15.11.2021.
  8. ↑ Kivikoski Ella, Oja Aulis et al: Raision historia I, s. 39–40. Raision historiatoimikunta, 1960. (sid.)
  9. ↑ Raision kaupunki – Killi ja Nalli[vanhentunut linkki] (luettu 5. heinäkuuta 2007)
  10. ↑ Raisio 1997 asuntomessut.fi. Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 4.2.2015.
  11. ↑ Historia Raision kaupunki. Arkistoitu 17.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
  12. ↑ Suurimmat työnantajat Raisiossa https://www.raisio.fi. Raision kaupunki. Arkistoitu 4.11.2018.
  13. ↑ Kuntainfo https://www.raisio.fi. Raision kaupunki. Arkistoitu 8.6.2017. Viitattu 16.12.2017.
  14. ↑ Työpaikkojen jakautuminen Varsinais-Suomessa https://www.lounaistieto.fi. Lounaistieto. Arkistoitu 4.11.2018. Viitattu 16.12.2017.
  15. ↑ Auto-Center Finder. Viitattu 7.11.2018.
  16. ↑ Yritys - Kukkatalo kukkatalo.fi. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  17. ↑ Verkkokauppa.com avaa Raisioon jättimyymälän turkulainen.fi.
  18. ↑ Bauhaus Turku bauhaus.fi. Arkistoitu 4.11.2018.
  19. ↑ Raisiokeskus, sijainti Raisiokeskus. Viitattu 22.7.2015.
  20. ↑ Raisioon avataan Suomen suurin HopLop turunseutusanomat.fi.
  21. ↑ Turun Seutusanomat: Raisioon avataan elokuussa Burger King 20.8.2018. Viitattu 7.11.2018.
  22. ↑ Plantagen: Plantagen Raisio plantagen.fi. Viitattu 7.11.2018.
  23. ↑ S-kanava: TOK rakentaa ABC-liikennemyymälän Raision Marjamäkeen 15.12.2012. Arkistoitu 8.11.2018. Viitattu 7.11.2018.
  24. ↑ Taloussanomat: Powerilta jo kolmas avaus - "Odotamme paikalle yli yö jonottajia" 13.5.2016. Viitattu 11.11.2018.
  25. ↑ Lotta Engdahl: Kuntien imagotutkimus 2007 8.1.2008. Taloustutkimus. Viitattu 8.1.2008.
  26. ↑ Katso listat kunnista: Missä ovat Suomen tyytyväisimmät asukkaat? Pirkkala ja Kauniainen kärjessä Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2017.
  27. ↑ Raision kaupunki teki hyvän vuosituloksen https://www.raisio.fi. Raision kaupunki. Arkistoitu 4.11.2018.
  28. ↑ Raisio investoi www.auranaallot.fi. Arkistoitu 27.10.2021.
  29. ↑ Eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset vuonna www.yle.fi.
  30. ↑ Kuntien avainluvut 2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.11.2018.
  31. ↑ Tyttömyystilastot Lounaistieto. Viitattu 4.12.2018.
  32. ↑ Kuntien avainluvut 2015. Tilastokeskus. Viitattu 4.11.2018.
  33. ↑ Friisilän verstaat Raision kaupunki. Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  34. ↑ Luontopolut Raision kaupunki. Viitattu 4.12.2018.
  35. ↑ Krookila Raision kaupunki. Arkistoitu 17.6.2017. Viitattu 4.10.2017.
  36. ↑ Alppiruusupuisto Raision kaupunki. Viitattu 4.10.2017.
  37. ↑ Alppiruusupuisto kukkii jo 26.5.2016. Raision kaupunki. Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  38. ↑ Frisbeegolfrata 17.6.2016. Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  39. ↑ Raision motocross-rata TSMU - Turun seudun moottoriurheilijat ry. Viitattu 5.11.2018.[vanhentunut linkki]
  40. ↑ Extereme Arena TSMU - Turun seudun moottoriurheilijat ry. Arkistoitu 6.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  41. ↑ Vaskipolku Raision kaupunki. Arkistoitu 17.11.2018. Viitattu 17.11.2018.
  42. ↑ Ympäristö ja luonto Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
  43. ↑ Raision luontokohteet Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
  44. ↑ Viristysalueet. Raision kaupunki.
  45. ↑ Kesärannan leirikeskus Raision kaupunki. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  46. ↑ Kesärannan leirikeskus raisio.fi. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 12.6.2016.
  47. ↑ Raision talousarvio 2019 www.raisio.fi. Arkistoitu 4.11.2018.
  48. ↑ Alppiruusupuisto Raision kaupunki. Arkistoitu 6.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  49. ↑ Karmelinpuisto Raision kaupunki. Viitattu 11.11.2018.
  50. ↑ Kerrolapuisto Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  51. ↑ Keskuspuisto Raision kaupunki. Arkistoitu 11.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  52. ↑ Lumperinpuisto Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  53. ↑ Kadut ja liikenne Raision kaupunki. Arkistoitu 11.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  54. ↑ Turun kehätie 2018. Liikennevirasto. Viitattu 11.11.2018.[vanhentunut linkki]
  55. ↑ Janica Vilen: Raision keskustan tunnelia aletaan rakentamaan aikaisintaan vuonna 2021 5.1.2018. Viitattu 11.11.2018.
  56. ↑ Joukkoliikenne Raision kaupunki. Arkistoitu 11.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  57. ↑ Raitiotie vai superbussi Turun kaupunki. Viitattu 11.11.2018.
  58. ↑ Yrjö Vainiala: Raision ja Naantalin Sataman välinen rautatieliikenne vilkastuu loppuvuodeksi 30.10.2017. Naantalin Satama Oy. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  59. ↑ Raisiolainen Skiteam 105 https://www.aamuset.fi. Kaupunkimedia Aamuset. Arkistoitu 4.11.2018.
  60. ↑ Raision Ryhti esittely Raision Ryhti ry. Viitattu 17.11.2018.
  61. ↑ Hall of fame www.raisu.fi. Arkistoitu 24.4.2016.
  62. ↑ Raision moottorirata Raision moottoriratayhdistys ry. Viitattu 5.11.2018.
  63. ↑ Liikuntahalli raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 12.6.2016.
  64. ↑ Tenniskeskus ja ulkotenniskeskus Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  65. ↑ Hiihtoladut ja luistelukentät Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  66. ↑ Urheilu- ja pallokentät Raision akupunki. Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
  67. ↑ Friebeegolfrata Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.10.2017.
  68. ↑ Kuntoradat raisio.fi. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 12.6.2016.
  69. ↑ Uintikeskus Ulpukka raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 6.6.2017. Viitattu 16.12.2017.
  70. ↑ a b Aukioloajat ja tilat raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  71. ↑ a b c Aukioloajat ja tilat raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  72. ↑ Vesiliikunta raisio.fi. Ch5 Finland. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  73. ↑ Remontissa uudistunut Ulpukka avasi ovensa ts.fi. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
  74. ↑ Raisio: Terveyspalvelut, terveysasema raisio.fi. Arkistoitu 12.10.2020.
  75. ↑ Nuorisotilat raisio.fi. Arkistoitu 29.7.2016. Viitattu 12.6.2016.
  76. ↑ Nuoretn työpajat Raision kaupunki. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  77. ↑ a b Raision kaupungin karttapalvelu (Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.raisio.fi. Arkistoitu 23.2.2012. Viitattu 15.7.2019.
  78. ↑ Heidi Pelander: Lähikuntien arkea: Yhteisöllisyys viehättää 19.6.2015. TS - Turun Sanomat. Arkistoitu 5.12.2018. Viitattu 4.12.2018.
  79. ↑ Raision paikkatietopalvelu Raision kaupunki. Arkistoitu 23.2.2012. Viitattu 20.12.2011.
  80. ↑ Missä on eniten kesämökkejä, missä vähiten? Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2016.
  81. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.2.2018.
  82. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  83. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  84. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
  85. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  86. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 27.1.2012.
  87. ↑ Raision Vapaaseurakunta Raision Vapaaseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  88. ↑ Raision rukouspiiri Turun Helluntaiseurakunta. Arkistoitu 23.10.2010. Viitattu 27.1.2012.
  89. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  90. ↑ Raisio-opisto Raision kaupunki. Arkistoitu 12.11.2018. Viitattu 11.11.2018.
  91. ↑ http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/opetus-ja-kasvatus/koulut/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  92. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  93. ↑ Nimikkokasvi, -lintu ja -ruoka 2011. Raision kaupunki. Arkistoitu 2.9.2016. Viitattu 2.10.2016.
  94. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  95. ↑ Ystävyyskaupungit Raision kaupunki. Arkistoitu 19.10.2015. Viitattu 4.10.2017.
  96. ↑ Vaakuna raisio.fi. Arkistoitu 2.7.2016. Viitattu 6.6.2016.
  97. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  98. ↑ a b c d Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raision vaakuna
Raision kaupunginosat
Länsi-Raisio

Kaanaa · Tikanmaa · Paikkari · Nuorikkala · Pirilä

Keski-Raisio

Ihala · Vaisaari · Varppeenseutu · Kerttula · Somersoja · Inkoinen

Itä-Raisio

Kuloinen · Mahittula · Kuninkoja

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raisio&oldid=22748379”