Jyväskylän helluntaiseurakunta
Jyväskylän helluntaiseurakunta | |
---|---|
Helluntaikirkko sijaitsee Hippoksella. |
|
Suuntautuminen | Helluntaiherätys |
Kirkkokunta | Suomen Helluntaikirkko |
Perustettu | 1926 |
Johtava pastori | Esa Hyvönen |
Pääkirkko |
Helluntaikirkko Helmi Okkerinkatu 2 Jyväskylä |
Jäseniä | 2040 (2019) |
TV | UskoTV[1] |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Jyväskylän helluntaiseurakunta on Jyväskylässä toimiva helluntaiseurakunta, joka kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon. Seurakunta on perustettu vuonna 1926 ja siihen kuului 2020-luvun vaihteessa yli 2 000 jäsentä, mikä tekee seurakunnasta yhden Suomen helluntaiherätyksen suurimmista seurakunnista.[2][3]
Helluntaiseurakunnan johtavana pastorina on toiminut vuodesta 2019 lähtien Esa Hyvönen. Seurakunnassa työskentelee viisi pastoria sekä muuta henkilökuntaa, ja sillä on myös useita lähetystyöntekijöitä. Seurakunnan helluntaikirkko, tapahtumakeskus Helmi, sijaitsee Okkerinkadulla Hippoksen kaupunginosassa.[4]
Jyväskylän helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa UskoTV-palvelun kautta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntaiherätys saapui Jyväskylään vuonna 1916, kun kaupungissa järjestettiin ensimmäiset helluntaijuhlat. Seuraavan vuoden juhlilla kastettiin muun muassa pastorit Väinö Pfaler ja Suomen Lähetysseuran matkapappi Waldemar Lindbohm.[5]
Kun Eino Järvilehto muutti Jyväskylään kaupungininsinööriksi 1921, hän alkoi koota uskovia vapaamuotoisiin kokouksiin, joissa luettiin Raamattua, laulettiin, keskuteltiin ja rukoiltiin. Toiminnan seurauksena perustettiin Jyväskylän helluntaiseurakunta vuonna 1926. Seurakunnalla oli vahva kasvukausi erityisesti 1950-luvulla, jolloin vuosittainen kastemäärä oli yli sata henkeä. Seurakunta on kasvanut myöhemminkin voimakkaasti. Vuonna 1985 seurakuntaan kuului yli 1 500 henkilöä.[5]
Seurakunnan pitäaikaisia saarnaajia ovat olleet muun muassa Akseli Puhakainen (1932–49), Uuno Palonen (1952–57), Eino Välipakka, Lauri Kuitunen ja Markku Hotakainen.[5]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on monipuolista toimintaa Jyvässeudulla. Toimintamuotoja ovat jumalanpalvelukset, rukousillat, lapsityö, varhaisnuorisotyö, nuorten ja nuorten aikuisten työ, perhe- ja avioliittotyö, seniorityö, aluetyö, evankeliointi, maahanmuuttajatyö, mediatyö, musiikkitoiminta, romanityö, diakonia, päihdetyö ja koulutus. Seurakunta tekee myös aktiivista lyhyt- ja pitkäaikaista lähetystyötä ulkomailla.[6]
Monimuotoisen viikko-ohjelman keskeisiä tilaisuuksia ovat muun muassa kaksi suomenkielistä jumalanpalvelusta, englanninkielinen jumalanpalvelus, rukousilta sekä senioreiden järjestämä päivätilaisuus päiväpiiri. Vuosittain järjestetään lukuisia leirejä muun muassa lapsille ja nuorille.
Jyväskylän helluntaiseurakunnan yhteydessä toimii Royal Rangers -partiojärjestö.[7]
Toimitilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän helluntaiseurakunnalla on ollut historiansa aikana kolme toimintakeskusta. Ensimmäinen Siion-temppeli valmistui vuonna 1933 Harjun Lyseonkadulle.[5] Seurakunta toimi tiloissa vuoteen 1971 saakka, jolloin uusi Siiontemppeli valmistui samalle paikalle. Harjun toinen Siiontemppeli purettiin vuonna 2023.[8][9][2]
Seurakunta myi Toivakassa sijainneen leirikeskuksensa syksyllä 2022.[10]
Helluntaikirkko Helmi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän helluntaiseurakunta käynnisti 2010-luvulla Uutta kotia kohti -hankkeen, jonka tavoitteena oli rakentaa seurakunnalle uusi toimintakeskus. Uuden rakennuksen nimeksi tuli tapahtumakeskus Helmi. Rakennuksen nimi viittaa seurakunnan ensimmäiseen kastettuun jäseneen, Helmi Veijaseen. Rakennuksen kaikki tilat on nimetty seurakunnan perustajajäsenten mukaan.[2]
Tapahtumakeskuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 2018 ja uusi tapahtumakeskus Helmi vihittiin käyttöön pyhäinpäivänä 2019. Rakennus siunattiin käyttöön Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikaisen johdolla. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eila Tiainen.[2]
Helluntaikirkkoon kuuluu 600-paikkainen pääsali, monitoimisali, avarat aulatilat, ruokasali sekä toimisto- ja pienryhmätilat. Tapahtumakeskuksen tilat palvelevat seurakunnan toiminnan lisäksi ulos vuokrattavana tilana ja konserttisalina. Rakennuksessa on kaikkiaan 13 varattavaa tilaa. Rakennuksen tuloaulasta avartuu näköala suoraan kadulle. Kirkkorakennukseen on esteetön pääsy.[2]
Helluntaikirkon suunnittelusta vastasti arkkitehti Marko Kulju ja Arkitupa Oy. Rakentamisesta vastasi rakennusliike U. Lipsanen Oy. Rakentamiskustannukset olivat yli 7 miljoonaa euroa.[2]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntaiherätyksen järjestyksessään kuudennet valtakunnalliset kesäjuhlat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1950. Tapahtumapaikkana oli Lounaispuisto. Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan suurimmissa kokouksissa oli paikalla noin 7 000 osallistujaa.[11]
Seurakunnan johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtajina:[12]
- 1928–1930: Aabel Yrjölä
- 1933–1949: Akseli Puhakainen
- 1949–1952: Rafael Öhberg
- 1952–1957: Uuno Palonen
- 1957–1958: William Uotinen
- 1958–1969: Eino Välipakka
- 1969–1977: Lauri Kuitunen
- 1977–1984: Mauri Hotakainen
- 1985–2005: Toivo Haapala
- 2005–2012: Vesa Pylvänäinen
- vt. 2013: Samuel Tedder
- 2013–2019: Jyrki Palmi
- 2019→ Esa Hyvönen
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Seurakunnan entinen Siion-temppeli kadulta kuvattuna.
-
Seurakunnan entinen Siiontemppeli Harjulta kuvattuna.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uskonto Jyväskylässä
- Suomen Helluntaikirkko
- Helluntaiherätys Suomessa
- Luettelo Suomen helluntaiseurakunnista
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kontoniemi, Ari: Jyväskylän helluntaiseurakunta 1926–1986. Jyväskylän helluntaiseurakunta, 1986. ISBN 951-99799-1-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tuottajat UskoTV. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ a b c d e f Launonen, Leevi: Muutto uuteen kotiin Ristin Voitto. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Jyväskylän helluntaiseurakunta Suomen helluntaikirkko. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Yhteystiedot Jyväskylän helluntaiseurakunta. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ a b c d Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 47. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Jyväskylän helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 4.5.2018. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Tukikohdat Royal Rangers Finland. Viitattu 6.9.2024.
- ↑ Uskonnot Suomessa - Jyväskylän helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 31.3.2016. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Perämäki, Pertti: Siion-temppelin purkutyö alkaa Jyväskylässä, kadulla liikkumiseen tulee muutoksia (maksullinen) Keskisuomalainen. 14.8.2023. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ Leirikeskus on myyty 10.9.2022. Jyväskylän helluntaiseurakunta. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Sopanen, Tapio: Yhteys kantaa: juhannuskonferenssi 70 vuotta, s. 48–51. Aikamedia, 2016. ISBN 978-952-252-217-7
- ↑ Kontoniemi 1986
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]