Pyhän Olavin katolinen seurakunta
| Pyhän Olavin katolinen seurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | Katolinen kirkko |
| Kirkkokunta | Katolinen kirkko Suomessa |
| Hiippakunta | Helsingin katolinen hiippakunta |
| Perustettu | 1. lokakuuta 2016 |
| Kirkkoherra | Anders Hamberg |
| Pääkirkko | Pyhän Olavin kirkko Jyväskylässä |
| Jäseniä | 372 (1.1.2018)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Pyhän Olavin katolinen seurakunta | |
Pyhän Olavin katolinen seurakunta on katolisen kirkon seurakunta Suomessa, jonka toiminta-alueena on Keski-Suomi. Seurakunnan keskuspaikka on Jyväskylä, jossa seurakunnalla on Pyhän Olavin kirkko.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunnan syntymistä edeltävät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiettävästi ensimmäinen katolilainen Jyväskylän seudulla reformaation jälkeen oli puolalaissyntyinen Leopold Starczewski, joka muutti Vaajakoskelle 1922. Pappi Henrik Hartwijk kävi 1920- ja 1930-luvuilla yleensä kerran vuodessa tämän perheen luona, viettäen siellä kesällä joskus useita viikkoja kääntäen Kalevalaa hollanniksi pitäen samalla aamuisin messuja Starczewskin perheen kodissa ja opettaen perheen lapsia. Hänen jälkeensä toisetkin papit kävivät pitämässä jumalanpalveluksia.[2]
Vuonna 1940 Jyväskylään tuli jonkin verran katolilaisia evakkoja, kuten Käkisalmesta paenneet Riedererin ja Bayerin perheet. Vuonna 1941 vietettiin Riedererien kodissa Tourulan kaupunginosassa ensimmäistä messua, mutta muulloin kokoonnuttiin yleensä Starczewskeillä, missä oli enemmän tilaa. Näihin jumalanpalveluksiin osallistui kymmenisen henkeä. Pastori Henrik de Heij kävi Lahdesta käsin pitämässä messuja kunnes muutti kesällä 1942 Vaajakoskelle. Samoihin aikoihin myös useita muita katolilaisia siirtyi Lahdesta joko Vaajakoskelle tai muualle Jyväskylään. Niinpä piispa Gulielmus Cobben havaitsi vierailullaan Riedererien luona Jyväskylässä sinne tarvittavan oman kappelin. Sellaiseksi sopiva tila löydettiinkin Vaasankatu 17:stä, jolla sijainnut tontti ja puurakennus saatiin käyttöön marraskuussa 1943. Siihen sijoitettiin kappeli ja papin asunto. Tässä kappelissa kirkkoherra Theodor Schwering kävi kuukausittain pitämässä jumalanpalveluksia majoittuen tällöin sakaristonakin toimivassa papin asunnossa. Talon muissa huoneissa oli vuokralaisia paitsi siinä osassa, missä talonmiehenä toimiva Josef Riederer asui perheineen. Kappelin sisustuksesta ja alttarin rakentamisesta huolehti Leopold Starczewski.[3]
1940-luvun lopulla kappelirakennusta kunnostettiin niin, että työt alkoivat syksyllä 1948 ja päättyivät huhtikuussa 1949. Tällöin katolle tehtiin pieni kelloteline kattoristeineen, ja myöhemmin siihen saatiin kellokin.[4]
Seurakunta perustetaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luovutetussa Karjalassa toimineet Viipurin ja Terijoen katoliset seurakunnat yhdistettiin lakkautettiin 1. huhtikuuta 1946 ja ne liitettiin sodan aikana perustettuun Lahden seurakuntaan. Se käsitti alueeltaan koko Itä- ja Keski-Suomen, yltäen aina Kuusamoon asti. 1949 seurakunnan keskus kuitenkin päätettiin siirtää Jyväskylään, jossa asui useita katolilaisia ja josta oli lyhyemmät matkat seurakuntalaisten luo Pohjois- ja Itä-Suomeen.[5] Virallisesti Jyväskylän Pyhän Olavin seurakunta perustettiin 1. lokakuuta 1949, mutta kirkkoherra Reinier Brügemann muutti sinne jo 30. toukokuuta 1949, mistä lähtien Jyväskylän kappelissa vietettiin säännöllisesti jumalanpalvelusta. Seurakunnan alue oli valtava, sillä siihen kuului koko Suomi Helsingin ympäristöä ja Lounais-Suomea lukuun ottamatta.[4]
Seurakunnan ydinalueella Jyväskylässä lähiympäristöineen asui 1950-luvulla vain 40-50 katolilaista, mutta nämä harjoittivat aktiivista seurakuntaelämää ja messuissa kokoontui 20-30 henkeä. Valtaosa seurakuntalaisista asui kuitenkin kaueampana ja kaikkien seurakuntalaisten luona pyrittiin käymään ainakin muutamia kertoja vuodessa. Käsitystä seurakunnan toimikentän laajuudesta antaa osaltaan luettelo paikkakunnista, joilla pidettiin 1950 jumalanpalveluksia: helmikuussa niitä pidettiin Heinävedellä, Mikkelissä, Kiuruvedellä, Sukevalla, Ämmänsaaressa, Puolangalla, Kemissä, Torniossa, Rovaniemellä, Oulussa, Kokkolassa, Vaasassa, Heinolassa ja Lahdessa. Huhti-toukokuussa kirkkoherra teki uuden matkan, jossa käytiin Lahdessa, Heinolassa, Loviisassa, Kotkassa, Haminassa, Inkeroisissa, Voikkaalla, Vuoksenniskassa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Mikkelissä, Vaasassa, Kokkolassa, Varkaudessa, Kuopiossa, Iisalmessa, Ämmänsaaressa, Kemissä, Ylitorniolla, Rovaniemellä, Oulussa ja Ruovedellä. Väki toisaalta oli liikkuvaa, mikä saattoi muuttaa tilanteita nopeastikin. Esimerkiksi Varkaudessa asui yhteen aikaan yhteensä 30-40 seurakunnan jäsentä, jotka työskentelivät paikallisissa teollisuuslaitoksissa. Tämän vuoksi sinne aiottiin hankkia kappeli, mutta asia raukesi valtaosan muutettu sieltä pois.[6]
Ottaen huomioon seurakunnan valtavan koon ei ole ihme, että sitä alettiin pian pienentää. 1954 perustettiin Pyhän Marian katolinen seurakunta, johon liitettiin Tampere ja Lahti ympäristöineen. Samalla Kotkan ja Haminan alueet liitettiin Pyhän Henrikin katoliseen katedraaliseurakuntaan. Vuonna 1957 perustettiin Tampereen Pyhän Ristin katolinen seurakunta, johon Pyhän Olavin seurakunnasta irroitettiin vielä Vaasan, Pietarsaaren ja Ruoveden seudut näiden itä- ja pohjoispuolisten alueiden jäädessä yhä osaksi Pyhän Olavin seurakuntaa.[4]
Kappelin käytyä pieneksi seurakuntalaisten määrän kasvaessa hankittiin uusi tontti Yrjönkadulta, jonne rakennettu Pyhän Olavin kirkko vihittiin käyttöön 26. elokuuta 1962.[7] Seurakuntaan kuului vuonna 1990 runsas 100 henkeä.[8]
Seurakunta oli hyvin laaja, kattaen Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueet. Sen alue kuitenkin supistui huomattavasti 19. maaliskuuta 2016, kun Kuopiosta käsin toimiva Pyhän Joosefin katolinen seurakunta perustettiin. Siihen liitettiin Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Pohjois-Karjala, jolloin Pyhän Olavin seurakunnan toimialueeksi jäi Keski-Suomi.[9] Vuoden 2016 lopussa Pyhän Olavin seurakunnan jäsenmäärä oli 431.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuorela, Kalevi: Finlandia catholica: Katolinen kirkko Suomessa 1700-luvulta 1980-luvulle. Helsinki: Studium catholicum, 1989. ISBN 952-90-0974-7
- ↑ Tilastotietoja Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 29.11.2018.
- ↑ Vuorela 1989, 365.
- ↑ Vuorela 1989, 366-367.
- ↑ a b c Vuorela 1989, 367.
- ↑ Vuorela 1989, 363-364.
- ↑ Vuorela 1989, 370.
- ↑ a b Pyhän Olavin seurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 30.11.2018.
- ↑ Katolinen kirkko Suomessa: Jyväskylä Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Pyhän Joosefin seurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 29.11.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seurakunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)