Herättäjä-Yhdistys
Herättäjä-Yhdistys | |
---|---|
Herättäjä-Yhdistyksen tunnus. |
|
Perustettu | 1912 (sisälähetysseura Herättäjä) |
Tyyppi | Kristillinen herätysliike |
Toimiala | Herännäisyys |
Kotipaikka | Lapua, Suomi |
Toiminnanjohtaja | Kalle Hiltunen |
Hallituksen puheenjohtaja | Tapani Rantala |
Kattojärjestö | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
Jäsenlehti | Henki |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Osa artikkelisarjaa |
Herännäisyys |
---|
Osa artikkelisarjaa |
Luterilaiset herätysliikkeet Suomessa |
---|
Herättäjä-Yhdistys ry, lyh. H-Y, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon heränneiden eli körttiläisten muodostaman liikkeen palveluita järjestävä yhdistys. Yhdistys järjestää kesäisin suuret hengelliset juhlat eli herättäjäjuhlat.[1]
Herättäjä-Yhdistyksen perustehtävänä on sen omien sääntöjen mukaan "tarkoituksena on toimia hengellisen elämän hoitamiseksi rohkaisten ihmisiä elämään kristittyinä". Yhdistys toimii sekä Suomessa että ulkomailla yhteistyössä kotien, seurakuntien, eri järjestöjen sekä kirkon keskushallinnon ja hiippakuntien kanssa.[2]
Yhdistyksen pääpaikka on Lapuan kaupungissa Siirilän pappilassa.
Herättäjä-Yhdistys on Kristilliset kustantajat ry:n jäsen.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Herännäisyys
Tunnettu herännäisyyden 1900-luvun alun johtohahmo rovasti Wilhelmi Malmivaara perusti vuonna 1912 Sisälähetysseura Herättäjän, joka rekisteröitiin 5. helmikuuta 1924. Kustannusosakeyhtiö Herättäjä ja Sisälähetysseura Herättäjä yhdistyivät vuonna 1945 nykyiseksi Herättäjä-Yhdistys ry:ksi. Herättäjä-Yhdistys peri tehtävät edeltäjiltään ja toiminta jatkui äänitteiden, kirjojen ja lehden kautta. Lähetystyötä yhdistys on tehnyt Suomen Lähetysseuran kanssa.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1950-luvulla Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoja perustettiin seurakuntiin. Siionin virsiä uudistettiin 1960-luvulla ja työ saatiin päätökseen 1972. 1960-luvulla perustettiin säätiö Aholansaaren herännäistoimintaa varten. 1970-luvun alussa nuorisotyö sai ensimmäiset omat työntekijänsä ja työ sukulaiskansojen parissa alkoi 1980-luvulla. Aluetoimintaa kehittämään perustettiin aluetoimikuntia 1990-luvlla.[4]
Lapuan piispanvaali 1956
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapuan piispanvaaliin 1956 liittyi huomattavasti sekä kirkollisen että yhteiskunnallisen politiikan jännitteitä. Presidentti Urho Kekkonen syrjäytti herännäisjohtaja Olavi Kareksen Lapuan piispanvaalin ensimmäiseltä ehdokassijalta. Piispannimitystä edelsi monimutkainen taustavaikuttamisen jakso, jossa presidenttiä yritettiin taivutella Kareksen puolelle ja häntä vastaan. Erityisesti Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Kuoppala pyrki vaikuttamaan Kekkoseen Kareksen valinnan varmistamiseksi. Kekkonen katsoi, että ei voinut nimittää herännäisyyden tukialueen piispaksi körttiläistä Karesta, joka oli ollut näkyvästi mukana sekä AKS:n että Lapuan liikkeen toiminnassa.[5]
Nykyaikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1990- ja 2000-lukujen taitteessa Herättäjä-Yhdistys perusti ylioppilaskoteja Ouluun, Kuopioon ja Joensuuhun. 2000-luvun alussa Herättäjä-Yhdistyksen kirjakauppa yhtiöitettiin ja Karhunmäen toimintakeskus säätiöitiin. Herättäjän kirjakauppa Lapualla lopetti toimintansa 2019.[4]
Siionin virsien kokoelman laajentaminen uusilla virsillä vuonna 2005 on antanut seuraväen käyttöön uusia sanoja ja säveliä. Siionin virsien kokonaisuudistustyö alkoi vuonna 2009, ja uudistettu kokoelma otettiin käyttöön 2017.[4]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hallinto Herättäjäjuhlien yhteydessä pidettävä vuosikokous on Herättäjä-Yhdistyksen korkein päättävä elin. Vuosikokouksessa on valittu Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan, nykyisin hallituksen (vuodesta 2014) yhdeksän jäsentä. Näistä kolme on vuosittain erovuorossa.[6] Päätoimikunnan, hallituksen puheenjohtajana on toiminut muun muassa Wilhelmi Malmivaara, Väinö Malmivaara, Olavi Kares, Jukka Malmivaara, Kaisa Rönkä[7], Ilkka Mattila[8], Jukka Hautala[7] ja nykyinen puheenjohtaja on Tapani Rantala. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on Kalle Hiltunen, joka toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä.[6]
- Alueellinen työ perustuu paljolti vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Seuroja, konsertteja ja muita herännäishenkisiä tilaisuuksia järjestetään ympäri Suomen.[9]
- Opiskelija- ja nuorisotyö järjestää valtakunnallisia tapahtumia ja rippikouluja sekä tukee nuorten kotiseuratoimintaa.[10]
- Lähetystyötä Herättäjä-Yhdistys tekee Suomen Lähetysseuran kautta, jonka suurin alajärjestö se on.[11]
- Heimotyö tukee veljeskirkkojen työtä suomensukuisten kansojen keskuudessa.[12]
Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Kalle Hiltunen (2021–).[13] Hallituksen puheenjohtaja on Tapani Rantala (2017–).[14]
Yhdistyksen alueellista työtä suunnittelua, koordinointia ja toteuttamista varten Suomi on jaettu maakuntarajoja noudatteleviin toiminta-alueisiin. Alueilla toimii paikallisosastojen lisäksi yksitoista aluetoimikuntaa.[9]
Musiikkityössä keskeisiä ovat Siionin virret, kuorot, äänitteiden kustantaminen ja veisuuperinteen vahvistaminen.[15]
Julkaisutoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herättäjä-Yhdistys julkaisee seuraavia lehtiä:
- Kirkollinen aikakauslehti Henki (ennen vuotta 2021 Hengellinen Kuukauslehti). Wilhelmi Malmivaara perusti vuonna 1888 Hengellisen Kuukauslehden[16]
- Nuori Yty on nuorille tarkoitettu ja nuorten itsensä toimittama lehti[10]
- Yhdistys julkaisee vuosittain muutamia kirjoja ja levyjä[17]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rahoituksen lähde | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[18] | 20 000 € | 22 000 € | 22 000 € | 17 000 € | 20 000 € | 25 000 € | 25 000 € |
Järjestö käynnisti syksyllä 2023 merkittävät muutosneuvottelut taloudellisen tilanteensa heikennyttyä jo vuosien ajan.[19]
Toiminnanjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olavi Kares 1946–1948
- Armas Antila 1948–1953
- Jussi Kuoppala 1954–1974
- Väinö Maunumaa 1974–1982
- Jaakko Elenius 1983–1991
- Jouko Kuusinen 1991–2004
- Simo Juntunen 2004–2021
- Kalle Hiltunen 2021–
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry:n säännöt – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Arkistoitu 1.5.2017. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Jäsenkustantamot Kristilliset Kustantajat ry. Viitattu 21.11.2023.
- ↑ a b c d Historia Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Jalovaara, Ville: Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962, s. 27. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 200) Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. ISBN 978-952-5031-39-3
- ↑ a b Herättäjä-Yhdistyksen hallitus
- ↑ a b Jukka Hautala Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajaksi
- ↑ Yhteen hiileen 2006
- ↑ a b Aluetyö – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Arkistoitu 1.5.2017. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ a b http://www.nuoriyty.fi www.nuoriyty.fi. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Lähetystyö – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Viitattu 12.12.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Inkeri ja Viro sekä kansainvälinen diakonia – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Arkistoitu 1.5.2017. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Kalle Hiltunen Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajaksi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tapani Rantala Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajaksi
- ↑ Musiikkityö Herättäjä-Yhdistys. Arkistoitu 25.8.2012. Viitattu 9.3.2013.
- ↑ Hengellinen Kuukauslehti – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Arkistoitu 20.11.2016. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Kustannustoiminta – Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi. Arkistoitu 20.9.2013. Viitattu 12.12.2016.
- ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
- ↑ https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/her%C3%A4tt%C3%A4j%C3%A4-yhdistys-aloittaa-koko-henkil%C3%B6st%C3%B6%C3%A4-koskevat-muutosneuvottelut-vanhempien-ik%C3%A4polvien-harveneminen-vaikuttaa-tuloihin
- ↑ Herättäjä-Yhdistyksen viestintäsuunnittelija Kaisa Viitala koonnut yhdistyksen arkistoaineistosta.