Teiskon kirkko
| Teiskon kirkko | |
|---|---|
 Teiskon kirkko |
|
| Sijainti | Terälahti, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Tampereen seurakuntayhtymä |
| Rakentamisvuosi | 1787–88 |
| Suunnittelija | Matti Åkerblom |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 850 |
 |
|
Teiskon kirkko on Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän kirkko Tampereen Teiskossa. Kirkkojärven rannalla mäentöyräällä sijaitseva puukirkko on tunnetun eräjärveläissyntyisen kirkonrakentajan Matti Åkerblomin rakentama. Kirkko vihittiin käyttöön keskeneräisenä 31.8.1787, ja se valmistui vuonna 1788.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teiskon kappeliseurakunta perustettiin 1636 osaksi Messukylän seurakuntaa samalla, kun Messukylän kappeliseurakunta erotettiin omaksi pitäjäkseen Pirkkalan suurpitäjästä. Ennen oman kirkon rakentamista teiskolaisten kirkko oli ollut Messukylän kirkko. Nykyinen Teiskon kirkko on järjestyksessään kolmas kirkko Teiskossa. Teiskon aiemmat, vuosina 1621 ja 1669 rakennetut kirkot olivat sijainneet Teiskolan kartanon mailla Teiskolan sillan läheisyydessä Myllyniemellä. Purettujen kirkkojen paikalla on muistokivi.[3][2]
Aiemmat kirkot olivat rakenteeltaan heikkoja ja jäivät korjauksista huolimatta lyhytikäisiksi. Valtio suositti uudeksi kirkoksi kivikirkkoa, mutta teiskolaiset halusivat puukirkon. Uuden kirkon piirustukset tilattiin Matti Åkerblomilta, ja intendentinkonttori hyväksyi ne vuonna 1780. Kirkon paikasta käyty kiista viivytti rakennustöiden alkamista. Teiskolan kartanon kirkon paikasta vaatiman korkean vuokran takia kolmas kirkko päätettiin rakentaa uuteen paikkaan Koveron tilan pellolle Kirkkojärven rantaan.[4][3]
Myös kirkon vieressä sijaitseva barokkityylinen, sipulikupolinen kellotapuli on Matti Åkerblomin rakentama, ja se valmistui vuonna 1798, kymmenen vuotta kirkon valmistumisen jälkeen.[5][1]
Teiskon kunnan liittyessä kuntaliitoksella Tampereen kaupunkiin vuonna 1972 yhdistyi samalla myös Teiskon seurakunta osaksi Tampereen seurakuntayhtymää.[1] Nykyisin Teiskon alue kuuluu Messukylän seurakuntaan.[6]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkko on rakenteeltaan keskikorostamaton sisäviisteinen ristikirkko. Sakaroissa ja niiden eteishuoneissa on laakeat aumakatot. Ikkunat ovat pyörökaariset. Itse kirkkosalissa on päistään pyöristetyt tynnyriholvit ja laakea välikattokupoli.[4]
Kirkko ja tapuli on maalattu punamullalla, ja katot ovat paanukatteiset.[4]
Suurimmat muutokset kirkon ulkoasuun on tehty vuoden 1842 korjaustöiden yhteydessä, jolloin kirkonrakentaja Erkki Kuorikosken johdolla kirkon ulkopuoli vuorilaudoitettiin ja ikkunat suurennettiin sekä muutettiin yläosaltaan puoliympyrän muotoon.[3][4]
Sisätiloja korjattiin vuonna 1906, ja samana vuonna kirkon katolle lisättiin aurinkoristit.[4][1]
Teiskon kirkkoa pidetään hyvin säilyneenä ja arvokkaana kansanrakentamisen taidonnäytteenä.[4] Matti Åkerblomin kädenjälki näkyy Tampereella myös Messukylän kirkon korjaustöiden toteutuksessa.lähde?
Sisätilat ja esineistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon alttaritaulu esittää Jeesusta Getsemanessa. Taulun on maalannut Pehr Sundberg vuosina 1801–1802, alun perin kaksiosaisena. Toinen osa esittää pyhää ehtoollista, ja se sijaitsee nykyisin kirkon sakastissa. Kirkossa on sisustuksena myös Gabriel Sweidelin maalauksia.[1] Kuorissa on lisäksi Albert Edelfeltin suunnittelema lasimaalaus.lähde?
Vuonna 1884 valmistetut alkuperäiset urut vaihdettiin vuonna 1981 espoolaisen Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamiin uusiin 20-äänikertaisiin mekaanisiin urkuihin.[1]
Kirkossa on kuumailmalämmitys ja istumapaikat 850 henkilölle.lähde?
Kirkon ulkoseinässä on ajan kirkoille tyypillisesti puinen vaivaisukko, johon kerättiin rahalahjoituksia.[1]
Tapulin nykyiset kirkonkellot on hankittu vuonna 1981 Hollannista.[1]
Hautausmaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkkoa ympäröi kivimuurilla aidattu hautausmaa, joka sijaitsee Kirkkojärveen viettävällä rinteellä. Teiskon hautausmaa on nykyisin yksi seitsemästä Tampereen seurakuntayhtymän hautausmaasta ja niistä kaikkein vanhin. Se on otettu käyttöön kirkon rakentamisen yhteydessä vuonna 1787. Hautausmaata on laajennettu vuosina 1846, 1868 ja 1908.[4][7]
Hautausmaalla sijaitsee muistomerkki viime sotien sankarivainajille, vuoden 1918 sodan punaisten ja valkoisten muistomerkit sekä Karjalaan jääneiden muistomerkki.[7] Sankarivainajien muistomerkin vuodelta 1951 on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer, ja se on valmistettu Kurun mustasta graniitista.[5]
Teiskon hautausmaalla on jäljellä hirsinen Kuljun hautakarmi, joka toimi Kuljun kylän vainajien ruumishuoneena. Alun perin hautausmaalla sijaitsi viiden kylän hautakarmit, joista muut on poistettu. Kuljun karmi on rakennettu vuonna 1825.[4] Teiskolaisessa hautausperinteessä kirkon vieressä sijaitsevalla vanhalla kuusikolla on ollut erityinen merkitys paikkana, jossa suoritettiin vainajille viimeinen tervehdys.[3]
Kulttuuriympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teiskon kirkko, Isosaaressa sijaitseva 1920-luvun pappila ja Teiskolan kartano muodostavat vesistöjen tarjoamien kulkuyhteyksien varaan rakentuneen kulttuuriympäristön, jonka Museovirasto on määritellyt yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[5]
Kirkon läheisyydessä sijaitsee vuonna 1970 valmistunut seurakuntatalo.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Teiskon kirkko tampereenseurakunnat.fi. Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 19.8.2019.
- ↑ a b c Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 2. Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat vuodesta 1945 vuoteen 2010. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013. ISBN 978-952-222-465-1
- ↑ a b c d Helin, Martti: Tampereen kirkot ja hautausmaat. Tampere-seura, 1992. ISBN 951-9080-44-9
- ↑ a b c d e f g h Juha Jaakola: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri. Tampereen kaupunki, 2008. ISBN 978-951-609-390-4
- ↑ a b c RKY Museovirasto rky.fi. Viitattu 19.8.2019.
- ↑ Kotiseurakunta tampereenseurakunnat.fi. Viitattu 31.8.2019.
- ↑ a b Hautausmaat tampereenseurakunnat.fi. Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 31.8.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teiskon kirkko Wikimedia Commonsissa
- Panoraamakuvia Teiskon kirkolta Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
- Teiskon kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Teiskon kirkko 150-vuotias, Aamulehti, 10.09.1938, nro 243, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aitolahden kirkko · Aitolahden vanha kirkko · Aleksanterin kirkko · Finlaysonin kirkko · Hervannan kirkko · Härmälän kirkko · Kalevan kirkko · Lielahden kirkko · Messukylän kirkko · Messukylän vanha kirkko · Pispalan kirkko · Teiskon kirkko · Tesoman kirkko · Tuomiokirkko · Vanha kirkko · Viinikan kirkko · Ortodoksinen kirkko