Paavo Ruotsalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Paavo Ruotsalainen
Henkilötiedot
Syntynyt9. heinäkuuta 1777
Lapinlahti
Kuollut27. tammikuuta 1852 (74 vuotta)
Nilsiä
Ammatti Maallikkosaarnaaja
Muut tiedot
Uskonto Herännäisyys
Osa artikkelisarjaa
Herännäisyys
Liikkeen perustaja, maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalainen
Henkilöitä
1800-luku

1900-luku

Liike
Paikat
Media
Kulttuuri
Lisää aiheesta

Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalainen ("Ukko-Paavo", 9. heinäkuuta 1777 Lapinlahti – 27. tammikuuta 1852 Nilsiä) oli suomalainen maallikkosaarnaaja ja Suomen körttiläisen herätysliikkeen eli herännäisyyden johtaja.

Paavo Ruotsalainen äänestettiin Suuret suomalaiset -tv-ohjelmasarjassa sijalle 59.[1]

Maallikkoliikkeen johtajaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavo Ruotsalainen syntyi Tölvänniemellä kaskiviljelijöiden Anna o.s. Svahn ja Vilppu Ruotsalaisen vanhimpana poikana ja sai ensimmäisen Raamattunsa kuusivuotiaana. Rippikouluikään mennessä hän oli lukenut sen jo kolmesti kannesta kanteen.[2]

Paavo Ruotsalainen ajautui vuonna 1796 Telppäs-niityllä alkunsa saaneen kansanherätyksen piiriin. Nuori Paavo Ruotsalainen kärsi identiteettikriisistä, mutta Juhana Lustigin johtama herätysliike ei pystynyt tarjoamaan kylähullunakin pidetylle Paavolle apua. Kuultuaan jyväskyläläisestä saarnaajasta, seppä Jaakko Högmanista, Ruotsalainen käveli 200 kilometriä tapaamaan tätä. Tapaaminen loi perustan Paavo Ruotsalaisen hengelliselle elämälle. Muutokseen vaikuttivat Högmanin sanat Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto.".

Paavo Ruotsalaisesta tuli herännäisliikkeen johtohahmo Suomessa. Hän matkusteli ympäri Suomea tapaamassa liikkeen muita hahmoja, kuten pohjalaisia pastoreita Jonas Lagusta ja Niilo Kustaa Malmbergia. On arvioitu, että hän kaikkiaan kulki matkoillaan noin 40 000 kilometriä – suuren osan siitä jalan. Liikkeen leviäminen huolestutti valtion viranomaisia ja kirkonmiehiä ja 1838–1839 Ruotsalainen joutuikin oikeuteen Kalajoen käräjillä, jossa hänet tuomittiin sakkoihin vuonna 1726 annetun konventikkeliplakaatin rikkomisesta. Tämä ei kuitenkaan estänyt liikettä leviämästä.

Ruotsalaisen uskonnolliset aktiviteetit tekivät hänen yksityiselämästään vaikean: Paavo Ruotsalaisen ensimmäinen vaimo Riitta Ollikainen (1777–1833) ei ymmärtänyt Ruotsalaisen toimintoja, ja hänen naapurinsa jopa murhasivat hänen vanhimman poikansa Juhanan vuonna 1830.

Aholansaari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsalaisen hauta Nilsiän Vanhan kirkon puistossa (kuvan keskellä). Haudalla on harmaa hautapaasi ja Ruotsalaisen oman toiveen mukainen ”piikikäs puu” eli kuusi.[3]

Ruotsalainen kuoli kotonaan Aholansaaressa ja hänet haudattiin Nilsiään. Aholansaaressa on nykyisin kurssi- ja lomakeskus sekä Paavon pirtti, jossa Ruotsalainen asui viimeiset elinvuotensa.

Hänellä oli myös mökki Tahkon rinteiden takana sijaitsevalla pellolla, jossa hän asui piilossa. Paikka sijaitsee Kohisevanpuron läheisyydessä. Paikalla sijaitsee kyltti.

Paavon pirtti on Aholansaaren arvokkain rakennus ja Museoviraston suojelema kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Rakennus on otettu museokäyttöön jo 1930-luvulla ja se toimii nykyisin Paavo Ruotsalaisen museona, seuratupana ja opetustilana. Ruotsalainen asui muutamaan otteeseen Aholansaarella ja myös kuoli siellä.[2]

Joonas Kokkosen säveltämä ooppera Viimeiset kiusaukset ja Lauri Kokkosen samanniminen näytelmä kertovat Paavo Ruotsalaisen elämästä. Åke Lindmanin ohjaamaa musiikkinäytelmäversiota on esitetty aidossa ympäristössä, Paavon pirtin pihassa.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Turvaksi tielle. Toimittanut Vilhelmi Malmivaara. Herättäjä-yhdistys, 1955.
  • Sisällisen tykökäymisen neuvot : kirjeitä. Toimittanut Arla Saraste. Herättäjä, 1964.
  • Paavo Ruotsalainen 1777-1852 : juhlakirja. Toimittanut Olavi Tarvainen ; Toimituskunta: Olavi Kares, Erkki Leskio ja Matti Mäntykoski ; valokuvat: Kalevi A. Mäkinen ja Kari Hakli. Herättäjä-yhdistys, 1977.
  • Paavo Ruotsalaisen kirjeet. Herättäjä-yhdistys, 1985.
  • Kirjeitä. Toimittanut Jaakko Elenius. Kirjapaja, 2005.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suuret suomalaiset (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b Aholansaaren historiaa. Web Archive (Aholansaari.fi).
  3. ↑ Vanhan kirkon puisto (Nilsiä) – Muistomerkit Kuopion ev.lut seurakunnat. Viitattu 16.9.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ruokanen, Tapani: Ukko-Paavo: Paavo Ruotsalainen ja 1800-luvun heräävä Suomi. (Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Paavo Ruotsalainen: Talonpoikain herättäjä, 1989) Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-18022-3
  • Ilkka Huhta: Ruotsalainen, Paavo (1777—1852) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paavo_Ruotsalainen&oldid=22807660”