Esikoiset (yhdistys)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esikoiset
Perustettu 2016
Tyyppi herätysliike
Toimiala esikoislestadiolaisuus
Kotipaikka Lahti
Toiminta-alue Suomi
Puheenjohtaja Antti Pitkäniemi
Jäsenlehti Armon Sana
Aiheesta muualla
Sivusto
Lestadiolaisuuden sukupuu.[1]

Esikoiset ry on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva lestadiolainen herätysliike. Se sai alkunsa vuoden 2016 esikoislestadiolaisten hajaannuksessa. Hajaannuksen taustalla oli esikoislestadiolaisten sakramenttien omiin käsiin ottaminen, niin kutsuttu "sakramenttiseparatismi", jota myöhemmin perustettuun Esikoiset ry:een siirtyneet eivät hyväksyneet. Eroja aiheutti myös suhtautuminen Ruotsin Lapin seurakunnan ja Lapin vanhimpien asemaan. Esikoiset ry kertoo kotisivuillaan, että vaikka yhdistys on perustettu vuonna 2016, se jatkaa esikoislestadiolaisuuden vanhaa perinnettä kansankirkon yhteydessä ja että se nojaa uskossa ja elämässä Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Sanoman ydin on, että pelastus on uskossa Kristuksen sovitustyöhön. Esikoiset ry julkaisee Armon sana -lehteä, ja käyttää laulukirjanaan Armon sävel -laulukokoelmaa (246 laulua), joka sisältää paljon lestadiolaisuudessa käytettyjä lauluja ja muita hengellisiä lauluja.

Herätysliikkeen taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 23. heinäkuuta 2016 pidettiin seurakuntakokous Lahdessa Ahtialan koululla. Paikalla oli noin 750 seurakuntalaista. Kokouksessa käsiteltiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäisenä herätysliikkeenä jatkamista, kun vanha liike oli ryhtynyt toimittamaan sakramentteja maallikkosaarnaajien voimin. 15. elokuuta 2016 uutisoitiin esikoislestadiolaisen herätysliikkeen olevan jakautumassa. Uusi järjestö Esikoiset ry perustettiin elokuussa 2016. Se kerää riveihinsä niitä esikoislestadiolaisia, jotka eivät hyväksy vanhan järjestön sakramenttilinjaa. Esikoiset ry:n jäsenmäärä on alun kasvupyrähdyksen jälkeen asettunut 1 500:n tienoille.

Esikoiset ry:llä on toimintaa ainakin Helsingissä, Hämeenlinnassa, Keiteleellä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa, Tampereella, Teuvalla ja Turussa. Toiminta painottuu viikoittaisiin hartauskokouksiin, joita pidetään eri paikkakunnilla lähinnä kirkon tiloissa ja kodeissa. Isoja seuroja pidetään 2–3 kertaa vuodessa. Koko maata käsittäviä seuroja pidetään pääsiäisen ja pyhäinpäivän aikaan, jolloin päätetään lähetysmatkoista.

  1. Talonen 2001. s. 14, 25–30