Suomen kanavat
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin luettelo-osassa on turhan paljon otsikoita, joiden sisältö on yksi lause. Lisäksi artikkeli on suurelta osin lähteetön ja siten tarkistuskelvoton ja epäluotettava. |
Suomen kanavat sijaitsevat ennen kaikkea sisävesillä. Suomen merialueen kanavat on valtaosin tehty pienveneilyä varten. Vesiliikenteen kannalta merkittävä syy kanavointiin on ollut uittotoiminta. Vedenjohtamiseen kanavia on rakennettu etenkin järvenlaskua ja vesivoimahankkeita varten.
Suomen vesitieyhdistys perustettiin vuonna 1981 edistämään vesiteiden kehittämistä ja kanavien rakentamista.[1]
Kanavien rakentamishistoriaa Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomen päävesistöjen sulkukanavien rakentamiskronologia
Ensimmäiset yritykset kanavien rakentamiseksi Suomessa tehtiin jo 1500- ja 1600-luvuilla. Kesken jääneet niin sanotut Pontuksen kaivannot jäivät muistoksi rohkeista yrityksistä avata vesitie Saimaalta Suomenlahdelle. 1700-luvun alussa oli jo vireillä suurisuuntaisia kanavointisuunnitelmia, mutta niiden toteuttaminen ei tuon ajan voimavaroilla ollut mahdollista. 1700-luvun puolivälistä lähtien Ruotsin valtiovalta ryhtyi Suomessakin toimittamaan joen- ja koskenperkauksia. Toimintaa johti aluksi Augustin Ehrensvärd ja vuodesta 1799 Suomen Koskenperkausjohtokunta. Kanavointityöt aloitettiin 1700-luvun loppupuolella Kokemäenjoen vesistössä, mutta ne jäivät kesken.
Vuosisadan lopulla venäläisten hallinnoimalla alueella Saimaalla tehtiin neljä sotakanavaa Saimaan laivastoa varten. Venäjän vallattua koko Suomen vuonna 1809 jatkettiin koskenperkausta ja tehtiin pieniä venekanavia. Sulkukanavien rakentamisen aloittivat yksityiset teollisuusmiehet, jotka rakensivat ruukkien tuloväylille yksityisiä sulkuja helpottamaan malminkuljetusta.
Ensimmäiset kanavien liikennetilastot ovat jo 1840-luvulta. Kaupallinen vesiliikenne oli vähäistä Saimaan kanavan rakentamiseen asti. Uusi kanava toi Viipurin ja Pietarin markkinat käden ulottuville ja avasi tien myös muihin maanosiin.
Koko Itä-Suomessa alkoi nyt voimakas laivanrakennuksen, konepaja- ja sahateollisuuden nousukausi. Yksityiset maanomistajatkin rakensivat omasta puutavarastaan tervahöyryjä, joiden avulla he pääsivät osalliseksi rahtiliikenteen mukanaan tuomasta varallisuudesta. Tavaraa kuljetettiin myös lotjilla sekä proomuilla. Laivanvarustajilla oli omia matkustajahöyryaluksia, jotka tarjosivat aivan uudenlaista matkustusmukavuutta niin tavalliselle kansalle kuin nopeasti kasvavalle matkailijajoukollekin. Sisämaan kaupungeille rakennettiin satamia ja Viipurista kehittyi Suomen vilkkain puutavaran vientisatama.
Vesiliikenteen kasvu oli painottunut voimakkaasti Itä-Suomeen, sillä Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueet jäivät ilman meriyhteyttä. Höyryalusten ilmestyminen merkitsi kuitenkin myös täällä tärkeää parannusta alueen liikenneoloihin. Päijänteellä ja Tampereen seudulla rakennettiin aluksia ja liikenne oli vilkasta varsinkin Vääksyn kanavalla Asikkalassa.
Suomen ensimmäinen sulku, Mustion sulku, rakennettiin vuonna 1745 Karjaalla. 80 vuotta myöhemmin toinen sulku rakennettiin Pohjan kunnan Antskogiin.[2]
Ensimmäinen yleiselle liikenteelle tarkoitettu sulkukanava valmistui vuonna 1840 Leppävirran Konnukseen. Kun Varkauteen valmistui vuonna 1845 kaksikammioinen Taipaleen kanava, Lappeenrannan ja Kuopion välille avautui vesireitti. Reitti ulotettiin 1850-luvulla Iisalmeen ja 1870-luvulla Pieliselle.
Kokemäenjoen vesistössä valmistui Muroleen kanava vuonna 1854.
Valtavan suuri hanke oli Saimaan kanavan rakentaminen, joka saatettiin päätökseen vuonna 1856. Saimaan kanavassa oli 15 sulkua, joissa oli yhteensä 28 sulkukammiota. Saimaan kanavan rakentamisen takia Konnuksen ja Taipaleen kanavat jouduttiin rakentamaan uudelleen, koska ensimmäiset kanavat olivat Saimaan kanavaa ahtaammiksi mitoitettu. Saimaan kanava oli taloudellisesti hyvin kannattava ja elvytti Itä-Suomen taloutta. Siitä muodostui huomattava turistinähtävyys. Nykyinen vuokrasopimus päättyy 2013.
Kanavarakentamisen huippukausi osui 1800-luvun jälkipuoliskolle. Hämeessä Kokemäenjoen reitin ja Päijänteen kanavat rakennettiin aikavälillä 1854–1904. Töiden painopiste oli kuitenkin Itä-Suomessa, jossa Pielisjoen kanavointi toteutui 1876, Iisvesi–Pielavesi-reitti avattiin 1895, Kiuruveden reitti 1905, Heinäveden reitin kanavat valmistuivat 1906 ja Juojärven kanavointi 1915.
Kokemäenjoen vesistön eteläosiin rakennettiin kaksikammioinen Valkeakosken kanava vuonna 1869 ja yksikammioinen Lempäälän kanava vuonna 1873. Esteeksi jäi Tampereen kannas, johon ei koskaan rakennettu kanavaa.
Kymijoen vesistössä valmistuivat Vääksyn kanava 1871 ja Kalkkisten kanava 1878. Vesistön latvat kanavoitiin vuoteen 1927 mennessä, mutta Keiteleen ja Päijänteen välinen viisisulkuinen kanava valmistui vasta vuonna 1994.
Vuoksen vesistössä kanavoitiin Heinäveden reitti vuosina 1895–1905 rakentamalla neljä sulkukanavaa ja perkaamalla kapeikkoja. Vuonna 1915 valmistui yhteys Juojärvelle, kun nelikammioinen Varistaipaleen kanava ja kaksikammioinen Taivallahden kanava valmistuivat.
1920-luvun lopulla ruvettiin Saimaan kanavaa uusimaan leventämällä kanavaa ja korvaamalla kytkysulut uusilla suursuluilla. Työ jäi kesken sodan syttyessä ja kanava tuhoutui sodassa. Nykyinen Saimaan kanava valmistui vuonna 1968.
Sotien jälkeen muutettiin useita kanavia nippu-uittoon paremmin soveltuviksi. Kanavia oikaistiin ja sulkujen kokoa kasvatettiin. Työt saatiin valmiiksi samoihin aikoihin uiton loppumisen kanssa. Nykyisin uittoa on enää Vuoksen vesistössä.
Suuri osa kanavista on uusittu useaan kertaan tarpeiden muuttuessa ja aluskokojen kasvaessa; Konnuksen ja Ahkionlahden kanavat peräti kolmesti. Vanhin käytössä oleva sulkukanava on vuonna 1895 valmistunut Karvion kanava ja uusin vuonna 2020 valmistunut Kimolan kanava.
Alusliikennekanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen kanavat ovat muiden maiden kanaviin nähden varsin lyhyitä ja niiden tarkoituksena onkin yhdistää suuria vesistöjä toisiinsa.
Väylävirasto ylläpitää Vuoksen vesistön Itämereen yhdistävää Saimaan kanavaa, jossa on kahdeksan sulkua, sekä 31 sulkukanavaa, jotka yhdistävät järvialtaita, poikkeuksena Kimolan kanava jonka ylläpito kuuluu Kouvolan kaupungille[3]. Näistä Vuoksen vesistössä on 16 sulkukanavaa, Kymijoen vesistössä 12 ja Kokemäenjoen vesistössä neljä. Suurin osa kanavista on automatisoitu itsepalvelukäytölle.[4] Julkisilla väylillä on sulkukanavien lisäksi kuutisenkymmentä avokanavaa. Yhteensä kanavaväylästöä Suomen sisävesillä on 7 900 kilometriä.[2]
Saimaan kanavassa kulkee vuosittain noin 2,4 miljoonaa tonnia tavaraa, joskin kuljetusten määrä on laskenut nopeasti. Muiden kotimaisten kanavien yhteenlaskettu kuljetusmäärä on 1,2 miljoonaa tonnia. Nykyisin rahdinkuljetus on siirtynyt kanavista muualle ja kanavien suurin käyttötarkoitus on matkailussa, mutta Saimaan syväväylä on edelleen rahtialuksille tarkoitettu. Alusmäärällä mitaten vilkkain kanava on Vääksyn kanava, josta kulkee vuosittain yli 5 000 alusta. Matkustajamääriltään suurimmat kanavat ovat Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä. 2000-luvulla myös matkustajaliikenne on kääntynyt kanavilla laskuun.[2]
Liikenteen ohjaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtaosa Suomen kanavista on nykyisin itsepalvelukäyttöisiä. Niissä sulutus tilataan ala- ja yläkanavassa olevien käyttökytkimien (köysien) avulla. Osa kanavista, lähinnä kauppamerenkulun käyttämät, on miehitettyjä. Näillä kanavilla sijaitsee usein kaukokäyttökeskus josta voidaan operoida ja valvoa muita kanavia ja siltoja, myös itsepalvelukanavia. Näitä kanavia ovat mm. Saimaan kanavan Mälkiän sulku[5], Varistaipaleen kanava[6], Joensuun kanava[7], Taipaleen kanava[8], Paatelan kanava[9], Vääksyn kanava[10] ja Muroleen kanava[11].
Liikenteen ohjaus kanavilla tapahtuu liikennevalojen avulla ja tarvittaessa henkilökunnan antamin ohjein.
Kanavaliikenteen säädökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa ei ole käytössä kanavia koskevia erityissäädöksiä, vaan niillä liikuttaessa noudatetaan samoja sääntöjä kuin muillakin vesiteillä. Saimaan kanavalla on omat sääntönsä.
Kanavia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alusliikenteen kanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesikulkuneuvoliikenteen molempiin suuntiin mahdollistavia kanavia
Vuoksen vesistöalueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ahkiolahden kanava, Maaninkajärven ja Onkiveden yhdistävä sulkukanava Iisalmen reitin varrella
- Joensuun kanava, Pielisjoessa Joensuun kaupungin keskustassa
- Juankosken kanava, Nilsiän reittiin kuuluva kanava Juankoskosken kaupungin keskellä
- Kaltimon kanava, Pielisjoessa Enon eteläpuolella
- Karjalankosken kanava, Nilsiän reittiin kuuluva kanava Juankoskella Karjalankosken voimalaitoksen vieressä
- Karvion kanava, yksisulkuinen kanava Kermajärven ja Varisveden välillä Karvion kylässä Heinävedellä
- Kerman kanava, yksisulkuinen kanava Heinäveden kunnassa Kermankosken vieressä
- Konnuksen kanava, Leppävirran reitillä kanavahistoriansa neljän eri sulkukanavan paikkana toiminut alue Kallaveden ja Unnukan välillä
- Kuivataipaleen kanava, Suonenjoella sijaitseva vuonna 1996 uudelleen avattu museokanava, joka yhdistää Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön
- Kuurnan kanava, Pielisjoessa Kontiolahden kunnan alueella
- Lastukosken kanava, sulkukanava Nilsiän kunnassa Syvärin ja Vuotjärven välissä
- Naapuskosken kanava, venekanava Leppävirran reitillä Kallaveden ja Unnukan välillä
- Nerkoon kanava, Kuopio–Iisalmi-laivaväylän sulkukanavapaikka Onkiveden ja Nerkoonjärven välillä Lapinlahdella
- Pilpan kanava, Heinäveden reitin eteläisin sulkukanava
- Saarikosken kanava, 1900-luvun alun restauroitu puusulku Kiurujoessa Iisalmen Runnin kylässä
- Saimaan kanava, yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen
- Taipaleen kanava, Leppävedenreitin sulkukanava Varkaudessa, Unnukan ja Haukiveden Siitinselän välillä
- Taivallahden kanava, kaksisulkuinen kanava Heinävedellä yhdistää Juojärven Varisveteen
- Varistaipaleen kanava, 4-sulkuinen kanava Heinäveden kunnan Varistaipaleen kylässä
- Vihovuonteen kanava, yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ketveleen kanava, yhdistää Rantasalmella Haukiveden Raudanveteen
- Möhkön ruukin kanava, puinen venesulku Koitajoessa Möhkönkosken kohdalla[12]
- Vehkataipaleen kanava, venesulullinen pumppauskanava Suur-Saimaan ja Vehkasalonselän välillä Taipalsaaren kunnassa[13]
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alajärven kanava, kaivanto Varkaudessa Taipaleen sulkukanavan pohjoispuolella
- Haijan kanava, Haijanselän Piensaaren poikki kulkeva kanava Varkaudessa[14]
- Haponlahden kanava, Oravinkannaksen poikki kulkeva kanava yhdistää Saimaan Joutenveden ja Haukiveden
- Kaavinkosken kanava, Kaavin ja Tuusniemen rajalla sijaitseva kanava yhdistää Rikkaveden ja Kaavinjärven
- Kallion kanava, Pamilon voimalaitokselle kulkevan reitin osa Tekojärven Heinäselän ja Palojärven välillä Ilomantsissa[15]
- Keilankanava, Kallavedellä Kuopion Lehtoniemen mantereesta erottava kanava[16]
- Kihlovirran kanava, kanava Iisalmen Poroveden ja Haapajärven välisessä salmessa
- Kirkkotaipaleen kanava, kanava Ristiinassa Yöveden ja Louhiveden välisellä väylällä muutamia kilometrejä etelään Varkaantaipaleen kanavasta
- Kuivisaaren kanava, läntisellä Pien-Saimaalla Taipalsaarella Kuivisaaren läpi kallioon louhittu noin 40 metriä leveä kanava, jonka Kuivisaaren silta (Kirjamoin silta) ylittää[17][18]
- Kutveleen kanava, alun perin Suvorovin sotakanavaksi kaivettu reitti katkaisee Suur-Saimaan Kyläniemen
- Muuraispuron kanava, Saimaan syväväylän kanava Unnukan ja Voipaanselän välillä Leppävirralla
- Oravin kanava, kanava Haukiveden ja Joutenveden välillä Savonlinnan Oravissa
- Pussilantaipaleen kanava, Saimaan syväväylän kanava Varkaudessa
- Rahasalmen kanava, 400 metrin pituinen avokanava Leppävirralla Konnuksen kanavan eteläpuolella
- Siikasalmen kanava, Ukonvedellä Mikkelissä sijaitseva 300 metriä pitkä kanava
- Sitkoinleuvansalmen kanava, noin 50 metriä pitkä kanava Tetrinselälle johtavalla väylällä Puumalassa
- Summan kanava, avokanava Suvasveden ja Muuruveden väliselällä väylällä Kuopion Summan kylässä[19]
- Varkaantaipaleen kanava, kanava Ristiinassa Yöveden ja Louhiveden välisellä väylällä muutamia kilometrejä pohjoiseen Kirkkotaipaleen kanavasta
- Virtasalmen kanava, kanavoitu salmi Haapaselän ja Haukiveden Säyneselän välisellä väylällä Joroisissa[20][21]
- Välikanava, avokanava Heinäveden reitin Taivallahden ja Varistaipaleen sulkukanavien välisellä osuudella
- Vääräkosken kanava, Heinäveden reitin väylän kanava Kermajärven ja Joutsenveden välillä Heinävedellä
- Väätämönsalmen kanava, kanava Mikkelissä entisen Anttolan kunnan alueella Louhiveden ja Luonterin välisellä väylällä
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Askolan kanava, Puurtilanniemen katkaiseva pienvenekanava yhdistää Puurtilanlahden ja Likolahden Varkaudessa[22][23]
- Annelin kanava, Unnukan ja Haisevan välinen pienvenekanava Varkauden ja Leppävirran rajalla[24][25]
- Jakokosken museokanava, Pielisjoen uudelleen porrastuksen myötä pois käytöstä jäänyt sulkukanava Kontiolahdessa
- Kaltimon vanha kanava, Pielisjoen uudelleen porrastuksen myötä pois käytöstä jäänyt sulkukanava Enossa
- Kukonharjun kanava, Suvorovin sotakanava Puumalan Kukonharjussa
- Käyhkään kanava, Suvorovin sotakanava Ruokolahden Käyhkäällä
- Marjalan kanava, Kuunvirtanakin tunnettu kanava Marjalan kaupunginosassa Joensuussa
- Nurmitaipaleen kanava, Raikuun kanavana tunnetun Saimaan Oriveden ja Puruveden yhdistävän kanavareitin osa
- Piekälänsaaren kaivannonoja, Piekälänsaaren Keljunniemestä erottava kaivanto Anttolan Hietavedellä[26]
- Pistalan kanava, Raikuun kanavana tunnetun Saimaan Oriveden ja Puruveden yhdistävän kanavareitin osa
- Raikuun kanava, Saimaan Oriveden ja Puruveden yhdistävän kanavareitin osa ja nimi
- Sikoinleuan kanava, Rantasalmen Yöveden ja Haukiveteen yhdistävä kanavoitu salmi[27][28]
- Suetsin kanava, Hautalammen ja Jokilammen välisen kannaksen puhkaiseva kaivanto Rääkkylässä[29]
- Telataipaleen kaivanto, Rutolan tukinsiirtolaitoksen liikennettä palvellut Pien-Saimaan ja Myllylammen yhdistävä kanava Lappeenrannassa
- Telataipaleen kanava, Suvorovin sotakanava Telalahden ja Siikaveden Taipaleenselän välillä Sulkavalla
- Ukonkannan kaivanto, Saimaan vedenkorkeuden ollessa riittävän korkealla Koloveden kansallispuistossa, kaivanto on noin satametrinen melottava kanava Ukonlahden ja Metsoselän välillä[30][31]
Kymijoen vesistöalueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalkkisten kanava, Asikkalassa Päijänteen ja Ruotsalaisen yhdistävä Euroopan pisin makeanveden sulku
- Kapeenkosken kanava, Keiteleen kanavan osa Äänekoskella yhdistää sululla Kuhnamon Vatianjärveen.
- Keiteleen kanava, joukko sulkukanavia, jotka yhdistävät Keiteleen ja Päijänteen altaita
- Kerkonkosken kanava, 1100 metriä pitkä kanava Rautalammilla Niiniveden ja Kiesimän välisellä kannaksella
- Kimolan kanava, seitsemän kilometriä pitkä entinen nippu-uitto kanava yhdistää Kymijoen yläjuoksun Konniveden ja Pyhäjärven
- Kiesimän kanava, 460 metriä pitkä kanava Rautalammilla Pohjois-Konneveden ja Kiesimän välisellä kannaksella
- Kolun kanava, Suomen järvien pisin kanava Nilakan ja Koskiveden välillä Tervossa
- Kuhankosken kanava, Keiteleen kanavan osa Laukaassa yhdistää sululla Saraaveden ja Leppäveden
- Kuivataipaleen kanava, Suonenjoella sijaitseva vuonna 1996 uudelleen avattu museokanava, joka yhdistää Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön
- Kuusan kanava, Keiteleen kanavan osa Laukaassa yhdistää sululla Vatianjärven Saraaveteen.
- Neiturin kanava, 980 metriä pitkä kanava Keiteleen ja Konneveden välillä
- Paatelan kanava, Keiteleen kanavan osa Äänekoskella yhdistää sululla Keiteleen ja Kuhnamon.
- Vaajakosken kanava, Keiteleen kanavan osa Jyväskylässä yhdistää sululla Leppäveden Päijänteeseen
- Vääksyn kanava, Lahden Vesijärven Päijänteeseen yhdistävä sulkukanava Asikkalan Vääksyssä
- Pyhäkosken kanava, Mäntyharjun reittiin kuuluva kanava Mäntyharjulla Pyhäveden ja Lahnaveden välillä
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Strukan kanava, sulkukanava Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran itärannalla, Stråkaforsin kosken kohdalla
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kellosalmen kanava, Mikkelissä Puulaveden ja Otavan sataman välisellä väylällä
- Kirkkoniemen kanava, Kuusveden eteläreunassa oleva osin Kirkkoniemen poikki kaivettu ja osin Kirkkolahteen padottu kanava Sahinjoen ja Tarvaalanvirran välillä[32][33]
- Kuttakosken kanava, avokanava Kuopion Karttulassa Virmasveden ja Kuttajärven välillä
- Likastin kanava, Mikkelissä Puulaveden ja Otavan sataman välisellä väylällä
- Listonsalmen kanava, Listonniemen poikki rakennettu kanava Keiteleellä
- Suonsalmen kanava, Hirvensalmella Puulaveden ja Liekunejärven välillä
- Säviänvirran kanava, salmeen ruopattu kanava Rautalammin reitillä Pielaveden ja Nilakan välillä
- Säynätsalmen kanava, kanavoitu salmi Rautalammilla Niiniveden ja Iisveden välillä
- Tervolan kanava on kaivettu Rautalammilla Saikarinniemen poiki Iisvedestä Niiniveteen
- Vaimossalmen kanava, Kangasniemen kirkonkylän ja Puulaveden välisen väylän osa Pilkanselän ja Kotkaisen välillä
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaivannonkanava, Rautalammin reitin Kynsiveden Leivonveteen yhdistävä kanava[34]
- Kivisilmän kanava, Tihvetjärven ja Luujärven välisen kapean kannaksen poikki kulkeva kanava Kouvolassa
- Kivijärven kanava, Kivijärven ja Päijänteen Saarenlahden väliin kaivettu kanava Muuramessa[35][36]
- Liperonvirta, Suottaniemen katkaiseva Lipero-nimisen miehen kaivama kanava Jäppilässä Puruveden ja Paasveden välillä[37][38]
- Salmelan kanava, Leivonmäen kansallispuiston rajalla Rutajärven ja Keskisenveden yhdistävä uoma
- Rapakkosalmen kanava, Heinolan Korpinmaan mantereesta erottava kanava Ruotsalaisella[39][40]
Kokemäenjoen vesistöalueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herraskosken kanava, Virtain kaupungissa sijaitseva Visuveden ja Toisveden välisen väylän osa
- Lempäälän kanava, Lempäälän keskustassa sijaitseva kanava Tampere-Hämeenlinna vesireitillä
- Muroleen kanava, Runoilijan tie -vesireitin osana toimiva kanava Ruoveden kunnassa
- Valkeakosken kanava, Valkeakosken keskustan tuntumassa kulkevan kanavan kautta kulkee reitti mm. Längelmävedelle ja Pälkänevedelle
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naurissalmen sulku, Virroilla, Tarjanneveden pohjoisrannassa, pienveneliikenteen Pihlajaveden reittiä Kotalan kylään mahdollistava sulku
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Apian kanava, kanava Valkeakoskella, Mallasvedessä runsas kilometri Valkeakosken kanavasta ylävirtaan
- Kaivannon kanava, Kangasalla Längelmäveden ja Roineen yhdistävä kanava
- Kautun kanava, Ruovedellä Ruoveden ja Paloveden järvet yhdistävä kanava
- Kaivannonsalmen kanava, Nokian ja Pirkkalan rajalla Luodonsaaren eteläpään mantereestä erottava kaivanto
- Kaivoskannan kanava tai Visuveden kanava, yhdistää Ruoveden Visuvedellä Tarjanneveden ja Vaskiveden
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iharinkosken kanava, luonnonmullistuksien sekä vedenhallinta- ja kanavahankkeiden myötä kulkukelpoisuudeltaan vaihdellut uoma tarjoaa nykyään reitin pienveneille
- Näsisaaren kanava, Näsijärveen täytetyn tekosaaren ja mantereen väliin jätetty kanava
- Lintuniemen kanava, Nokianvirran Lintuniemen poikki kaivettu kanava Nokialla[41][42]
- Ranta-Tampellan kanava, Tampereen Ranta-Tampellan alueen läpi kulkeva kanava[43]
- Saarelan kanava tai Evon kanava, Hämeenlinnassa Evon metsäopistolla pienet Ylisen ja Alisen Rautjärvet yhdistävä noin satametrinen kanava[44][45]
Perämeren rannoilla ja saarissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luodonjärveen johtavat venesulut Furuholmsvägenin ja Gertrudsvägenin vesistöpenkereissä.[46][47]
- Öjanjärveen johtavat venesulut Kokkolassa Jopintien vesistöpenkereissä Aligrundetilla ja Palmassa.[48][49]
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kraaselin kaivanto, Kellon Kraaselin ja Rapakarin välillä kulkeva kanava Haukiputaalla
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kauneuskanava, Raahessa sijaitseva noin 1,4 kilometriä pitkä huviveneliikenteeseen käytetty avokanava
Saaristomeren rannoilla ja saarissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Älönsaaren makeanvedenaltaaseen johtava sulku Paraisilla Simonbyntien vesistöpenkereessä.[50]
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Träskin kanava, Paraisten Houtskarissa sijaitseva Västersundenin ja Östersundenin väliin kaivettu soutuveneilyyn soveltuva kanava[51]
Selkämeren rannoilla ja saarissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uudenkaupungin makeavesialtaaseen johtavat sulut Lyökintien ja Lepäistentien vesistöpenkereissä.[52][53]
- Närpiönjoen Västerfjärdenin säännöstelyaltaaseen johtava sulku Nya Käskövägenin vesistöpenkereessä.[54]
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Idgrundin kanava, Kristiinankaupungissa Idgrundin saaren poikki kulkeva Västra Ändäniin vievän vesiväylän osa.[55][56]
- Puuvallin kanava, Raumalla Kataviston ja Nurmeksen (myös Nurmesluoto) välissä. Kaivettu aikoinaan uittoreittiä varten.
- Rokinnokka, Raumalla Rokinnokka-niemen ja Ristkarin välinen matala ruovikkoinen salmi kaivettu kanavaksi. Lyhyt kanava venereitillä.
- Säikäsuntti, Raumalla Säikänniemen ja Hevoskartan välillä ruopattu ja levennetty kapea salmi.
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rauman Kanali, Raumanjoen kanavoitu alajuoksu Rauman keskustassa
Suomenlahden rannoilla ja saarissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pikkalanjoen venesulku Vikträsk -järvelle kulun estävän padon ohi Siuntiossa[57]
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jomalvikin kanava, Raaseporissa Tammisaaren eteläpuolella sijaitseva kanava
- Jomalsundin kanava, väylän osana toimiva kanava Loviisan Ruotsinpyhtäällä
- Laajasalon kanava, kanava Helsingissä Laajasalon ja Tammisalon välissä
- Strömman kanava, Kemiönsaaren kunnan ja Salon kaupungin rajalla sijaitseva kanava
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katajanokan kanava, Helsingin Keskustassa sijaitseva pienveneitä palveleva kanava
- Nihdinkanava, Nihdin ja Sompasaaren erottava kanava Helsingissä[58]
- Ruoholahdenkanava, Helsingin kantakaupungin länsiosassa sijaitseva kanava joka erottaa Jätkäsaaren mantereesta
- Sompasaaren kanava, Sompasaaren mantereesta erottava kanava Helsingissä[59]
- Tammisalon kanava, kanava Helsingissä Roihuvuoren ja Tammisalon välissä
Muualla Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulkukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väänteenjoen sulku, sulku Lohjanjärven ja Hiidenveden välillä kulkevassa Väänteenjoessa
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ämmäkosken sulku, Kajaanin Tervakanavien entisöity sulku
Avokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisilla tai yleisillä kulkuväylillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boholmin kanava, Luodonjärven ja Öjanjärven välille kaivettuu 400 metriä pitkä kanava Kruunupyyssä[60]
- Vuotson kanava, Sodankylän Vuotson kylän kautta kaivettu kanava yhdistää Lokan ja Porttipahdan tekojärvet
Virallisesti merkittyjen väylien ulkopuolella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kontiosaaren kanava, Simpelejärvellä Parikkalassa Kontiosaarena tunnetun niemen katkaiseva kanava[61][62]
- Kuuvan kanava, Inarijärven koillisosassa sijaitseva Suomen pohjoisin kanava
- Käkisaaren kanava, perimätiedon mukaan venäläisten Isovihan aikaan kaivama kanava jolla niemi erotettiin mantereesta
- Petäisen kanava, myös Nälkäkanava tunnettu kanava oikaisee vesiväylän mutkan Kajaanin Petäisessä[63][64]
Uittokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uittoa varten rakennettuja kanavia ja virtausreittejä, jotka eivät palvele alusliikennettä:
- Kirveskanava, osaltaan Äimäkanavaksikin nimetty väylä Posiolla[65]
- Kuutin kanava, uittokanava ja kunnostettu uittoränni Kouvolassa Repoveden kansallispuiston Tervajärven ja Repoveden välillä
- Linderin kanava, kiinalaisen työvoiman avulla rakennettu tukinuittokanava yhdistää Keritty-järven ja Myllylammen Lopella.[66]
- Luikonlahden uittokanava, vanha uittoreitti Kaavin Luikonlahdessa[67]
- Liesilammen uittokanava, Liesilammen ja Kettulammen välille rakennettu noin 5–7 metriä leveä uittokanava Seitsemisen kansallispuistossa[68]
- Siikajoen uittokanava, Oulujärven ja Siikajoen sivuhaaran yhdistävä, myös Painuan uittokanavana tunnettu tukinuittoa varten kaivettu kanava Kainuun Vaalassa
- Rutapohjan kanava, uittoa ja järvenlaskemista palvellut kanava Päijänteen Rutalahteen laskevan Rutajoen suulla Leivonmäen kansallispuistossa
- Taipaleen uittokanava, Salkolanjärvestä Liesjärveen johtava tukinuittoväylä Liesjärven kansallispuistossa[69]
- Tuustaipaleen kanava, Mäntyharjulla Lahnaveden ja Tuusjärven välissä
Järvenlaskukanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvenlaskemista varten kaivettuja kanavia, joilla on luotu järvelle uusi virtaava lasku-uoma.
Vuoksen vesistöalueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Höytiäisen kanava, Höytiäisen laskemista varten kaivettu kanava Pohjois-Karjalassa
- Kirjavalan kanava, Suur-Rautjärven pinnankorkeuden alentamiseksi Kirjavalanjokeen kaivettu lasku-uoma Saaren kunnan Kirjavalan kylässä
- Läsäkosken kanava, Kyyveden pinnan laskemiseksi Puulaveteen johtavaksi kaivettu kanava Kangasniemen ja Mikkelin rajalla
Kymijoen vesistöalueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kissakosken kanava, Puulaveden pinnan laskemiseksi kaivettu 1,1 km pitkä avokanava
- Kortteisen kanava, Kortteisenjärven laskemiseksi kaivettu lasku-uoma Pihtiputaalla Elämäjärven kylässä Elämäjärven ja Saarijärven välillä
- Tuustaipaleen kanava, Mäntyharjulla Lahnaveden ja Tuusjärven välillä kulkeva kivinen ja virtaava kaivanto
Kokemäenjoen vesistöalueella
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isokanava, Leistilänjärven kuivattamiseksi kaivettu kanava Nakkilassa
- Rautajoen kaivanto, Pohjalanjärven kuivattamiseksi jokiuoman kohdalle kaivettu ja louhittu kanava Sastamalassa
Muualla Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalliokanava, Järviojanakin tunnettu Alavieskanjärven kuivattamiseksi tehty uoma Alavieskassa
Vedenottokanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käyttö- ja talousvesien, teollisuuden prosessivesien sekä muiden vesihuoltojärjestelmien vedenottoon tehtyjä avokanavia.
- Haapajärven tekoaltaan syöttökanava, Pattijoesta vettä tekojärveen syöttävä kanava Raahessa
- Kuljunlahden altaan syöttökanavat, Haapajoen ja Piehinkijoen vedet terästehtaan makenavedenaltaaseen johtava kanava Raahessa
- Lapinjoen kanava, noin 12 kilometrin pituinen Lapinjoesta Rauman metsäteollisuudelle, sekä Äyhönjärveen raakavettä johtava kanava. Äyhönjärvi on Rauman vesilaitoksen raakavesivarasto.
Vesivoimakanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimakanavia sekä muita myllyjen ja vesivoimaloiden veden johtamiseen tehtyjä kanavia.
- Kiekan kanava, voimalaitokselle johtava avokanava Maaveden ja Sysmäjärven välisellä kannaksella Joroisten kunnassa
- Kyrkösjärven tekojärven syöttökanava, vettä Seinäjoesta tekojärveen ohjaava kanava Seinäjoen lentokentän pohjoispuolella[70]
- Tehdassaaren kanava, Nokianvirrassa olleen Nokiankosken vesivoimalan syöttökanava[71][72]
- Täyttökanava, vettä Seinäjoesta Kalajärven tekojärveen johtava kanava Peräseinäjoella[73]
- Uljuan tekojärven syöttökanava, Siikajoen vettä tekojärveen syöttävä kanava Siikalatvan kunnassa
Maisemakanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itseisarvoisesti kanavaympäristön luomiseksi ja paikan tilakokemuksen kehittämiseksi rakennettuja kanavia, jotka eivät tarjoa kulkuyhteyksiä
- Uutelankanava, Helsingin Aurinkolahden kaupunginosaan rakennettu meri-, keski- ja yläaltaasta muodostuva kokonaisuus
Käytöstä poistuneita kanavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säilyneitä kanavalinjoja, joilla veden ja vesiliikenteen välittäminen on loppunut
- Grabben kanava, vedetön, keskiaikainen kanava Länsi-Uudellamaalla Raaseporin Karjaalla
- Pispalan uittotunneli, Näsijärven pinnan tasoonTampereen Pispalaan kaivettu kanavatunneli tukkinippujen uittamiseksi Pispalanharjun läpi Pyhäjärveen laskevalle funikulaarille
- Puutarhakanava, Tampereen Finlaysonin tehdasalueella Tammerkosken länsirannalla sijainnut 270 metriä pitkä voimakanava
- Ruokovirran kanava, Hyvärinvirran avokanavan korvaama sulkukanava Maaningalla Maaninganjärven ja Ruokoveden välillä
- Taipaleen museokanava, vanhan sulkukanavan jäänteet Taipaleen kanava-alueella Varkaudessa
- Viannan kanava, käytöstä poistunut, Ahkiolahden kanavan korvaama, historiallinen sulkukanava Maaningan kunnassa
Keskeneräisiä kanavahankkeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaavoitettuja kanavia ja aluevarauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anttolan kanavavaraus, aluevaraus Mikkelin Anttolan keskustan kannaksen läpäsevällä avokanavalle[74]
- Hesperian esplanadi, kanavatilavaraus Helsingin Töölössä
- Konginkankaan kanava, Konginkankaan kirkonkylään kaavoitettu kanavatilavaraus Räihänselän Pyyrinlahteen yhdistävälle väylälle [75]
- Konnekosken kanava, maakuntakaavaan merkitty hanke Hankavesi–Konnevesi-välisen pienvenekanavan rakentamiseksi Pohjois-Savoon, Konnekosken vierisen kannaksen poikki[76]
- Mäntyharjun kanava, maakuntakaavoihin merkitty hanke vesiväylän luomiseksi Päijänteen ja Saimaan välille Mäntyharjun kautta
- Vihavuoden kanava, maakuntakaavaan merkitty kanavahanke, jota etenkin 1900-luvun lopulla suunniteltiin Kanta-Hämeessä Hauhon reitillä olevan Vihavuoden kosken ohittamiseksi [77][78][79]
Keskeytyneitä kanavarakennustöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kravin kanava, kesken jäänyt alusliikenteen mahdollistavan kanavan rakennustyö 1800-luvun alusta Kokemäenjoen eteläpuolella Huittisten ja Kokemäen alueilla
- Mustosen kanava, kanavanrakennushanke Saimaan Oriveden ja Kiteen Pyhäjärven välillä Puhoksessa
- Patajoen kanava, 2000-luvun alussa kesken jäänyt kanavointityö Keski-Suomessa Patalahti-järven ja Päijänteen välisellä Patajoella vesireitin luomiseksi Jämsän Himokselle
- Pontuksen kaivanto, 1600-luvun alussa kaivettu kesken jäänyt uoma puoli kilometriä pitkä kanavauoma Lappeenrannan Lauritsalan Pontuksessa
- Rikalan kanava, kesken jäänyt alusliikenteen mahdollistavan kanavan rakennustyö 1700-luvun loppupuolelta Lempäälässä Pyhäjärven ja Vanajaveden välillä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Kaipaa merkintöjä, mitä tällä Granholmin haastattelulla on lähteistety |
- Leif Granholm: Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen haastattelu – Saimaan kanavasta halutaan pitkä vuokrasopimus, Venäjän Aika s. 10–11, nro 1/2008
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Historiat Vesitieyhdistys. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Visit Kouvola: Kimolan kanava visitkouvola.fi. Arkistoitu 12.11.2022. Viitattu 12.11.2022.
- ↑ Kanavat Liikennevirasto. Arkistoitu 28.1.2013. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Väylävirasto: Saimaan kanava vayla.fi.
- ↑ Väylävirasto: Taivallahden kanava vayla.fi.
- ↑ Karjalainen: Pielisjoen sillat avataan Joensuun käyttökeskuksesta karjalainen.fi.
- ↑ Väylävirasto: Konnuksen kanava vayla.fi.
- ↑ Äänekoskelta valvotaan kaikkia Keiteleen kanavia - kohonneet kustannukset ja koronarajoitusten poisto näkyi kesän veneliikenteessä sisasuomenlehti.fi.
- ↑ Visit Lahti: Kimolan kanava visitlahti.fi. Arkistoitu 12.11.2022. Viitattu 12.11.2022.
- ↑ Visuveden kääntösillan vikaa korjataan edelleen epressi.com.
- ↑ Möhkön ruukin kanava Suomen kanavat. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Vehkataipaleen kanava Suomen kanavat. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Haijan kanava Karttapaikka. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Kallion kanava Karttapaikka. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Keilankanava Karttapaikka. Viitattu 29.5.2015.
- ↑ Karttapaikka, Kuivisaari kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 4.3.2016.
- ↑ Uusitalo, Ville: Vedenlaadun parantamismahdollisuudet virtausohjauksen avulla läntisen Pien-Saimaan tapauksessa. (Diplomityö. Sivu 77) Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Ympäristötekniikan koulutusohjelma, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 06.05.2021).
- ↑ Summan kanava Suomen kanavat. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Virtasalmi Karttapaikka. Viitattu 24.6.2014.
- ↑ Virtasalmen kanavasta lisätietoa joroistenlehti.fi. Arkistoitu 23.2.2015. Viitattu 24.6.2014.
- ↑ Askolan kanavan silta, Geokätkö geocaching.com. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Askolan kanava Karttapaikka. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Annelin kanava Geokätkö. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Kalle Kosunen: Mitä ahtaampi sitä parempi s. 10,. e-pages.dk. 5.6.2013. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Kaivannonoja Karttapaikka. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ Sikoinleuka Karttapaikka. Viitattu 24.6.2014.
- ↑ Sikoinleuka Muinaisjäännösrekisteri. Arkistoitu 28.9.2015. Viitattu 24.6.2014.
- ↑ Suetsin kanava Karttapaikka. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Ukonkannan kaivanto Karttapaikka. Viitattu 31.5.2015.
- ↑ Ukonkanta on kuivilla Patikka.net. Viitattu 31.5.2015.
- ↑ Karttapaikka, Kirkkoniemi kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Solismaa, Esa: Jäteveden puhdistusta täydentävät toimenpiteet Pohjois-Päijänteen vesiensuojelussa. (Tiedotus 150. Sivu 11) Helsinki: Vesihallitus, 1978. ISBN 951-46-3440-3 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.02.2016).
- ↑ Kaivannonkanava Karttapaikka. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Kivijärvenranta 7, Riihiniemi, Muurame http://www.kiinteistomaailma.fi. Viitattu 1.6.2015.
- ↑ Kivijärven kanava Karttapaikka. Viitattu 1.6.2019.
- ↑ Liperonvirta kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Liperit, Liperi ja Kitee s. 584. Virittäjä. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Rapakkosalmen kanavan ja sillan rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus, Heinola. Itä-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (30.5.2007). Viitattu 29.5.2015.
- ↑ Rapakkosalmen kanava Karttapaikka. Viitattu 29.5.2015.
- ↑ Lintuniemi akseli.tampere.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.2.2016.
- ↑ Lintuniemen kanava Karttapaikka. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Ranta-Tampellan kohteet tampere.fi. Tampereen kaupunki. Viitattu 22.9.2020.
- ↑ Evon kanava ja takana sen yli johtava silta. http://www.suomenmuseotonline.fi. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 31.5.2015.
- ↑ Saarelan kanava Karttapaikka. Viitattu 31.5.2015.
- ↑ Furuholmsvägen Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Gertrudsvägen Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Aligrundet Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Palma Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Simonbyntie Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Träskin kanavan läpi virtaa vettä muttei veneitä Houtskarissa Turun Sanomat. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Lyökintie Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Lepäistentie Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Nya Kaskövägen Karttapaikka. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Esityslista 26.6.2013. Kristiinankaupunki, Tekninen lautakunta. Viitattu 31.12.2013.
- ↑ Idgrundin kanava Karttapaikka. Viitattu 31.12.2013.
- ↑ Sjundbyån – Pikkalanjoki II melontareitit.com. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 28.7.2014.
- ↑ Helsingin karttapalvelu, Nihdinkanava kartta.hel.fi. Viitattu 16.6.2020.
- ↑ Foursquare, Sompasaaren kanava foursquare.com. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Suomen kanavat, Boholmin kanava kanaler.arnholm.nu. Viitattu 6.5.2014.
- ↑ Kontiosaaren kanavan ja sen ylittävän sillan rakentaminen Simpelejärven Meijerin-lahden virtausolojen parantamista varten, Parikkala Itä-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (30.5.2008). Viitattu 31.5.2015.
- ↑ Kontiosaaren kanava Karttapaikka. Viitattu 31.5.2015.
- ↑ Kajaanin maalaiskunnan vaiheita reijoheikkinen.fi. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ Petäisen kanava Karttapaikka. Viitattu 19.3.2014.
- ↑ Äimäkanava Karttapaikka. Viitattu 27.9.2015.
- ↑ Salonkylän historiaa salmio.eu. Viitattu 2.10.2014.
- ↑ Luikonlahden uittokanava Karttapaikka. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Seitsemisen historia Viimeisin päivitys 21.4.2011. luontoon.fi. Arkistoitu 5.9.2012. Viitattu 4.3.2014.
- ↑ Lehdot, lähteiköt ja puronvarret somero.fi. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 22.6.2014.
- ↑ Kyrkösjärven syöttökanava Karttapaikka. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Tehdassaaren kanava Karttapaikka. Viitattu 21.6.2015.
- ↑ Luoto, Kirsi & Jussila, timo: Nokia Keskustan osayleiskaava-alueen teollisuusarkeologinen muinaisjäännösinventointi 2012 Nokia Keskustan osayleiskaava-alueen teollisuusarkeologinen muinaisjäännösinventointi 2012.. Viitattu 21.6.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Täyttökanava Karttapaikka. Viitattu 23.6.2014.
- ↑ Mikko Kontti: Anttolan kanavavaraus saattaa poistua Länsi-Savo. lansi-savo.fi. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 20.1.2014.
- ↑ Pölyt pois Konginkankaan kanavan papereilta Keskisuomalainen. 28.7.2010. http://www.ksml.fi.+Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 12.3.2014.
- ↑ Anu Korhonen: Konnekoskelle suunnitellaan uutta kanavaa 19.4.2013. yle.fi. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Kukkianjärven kanava kannattava hanke Radio Keski-Suomi. yle.fi. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Pälkäne ei innostu Vihavuoden kanavasta Tampereen Radio. yle.fi. Viitattu 17.1.2014.
- ↑ Tarmo Hurskainen: Vihavuoden kanavahanke suomen kanavat. Viitattu 17.1.2014.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sarkkinen, Paavo; Reponen, Timo & Koivupuro, Seppo: Suomen sisävesiväylät. Jyväskylä: Multikustannus, 2007.
- Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-12067-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kanavat Wikimedia Commonsissa
