Niinivesi
| Niinivesi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Rautalampi, Vesanto ja Tervo |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Virmasveden alue (14.72) |
| Laskujoki | Nokisenkoski |
| Järvinumero | 14.721.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 97,9 m [1] |
| Pituus | 37 km |
| Leveys | 4 km |
| Rantaviiva | 196,3 km [2] |
| Pinta-ala | 75,66 km² [2] |
 Niinivesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Niinivesi on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Rautalammin, Vesannon ja Tervon kuntien alueella Pohjois-Savossa. Järven pinta-ala on 75 km², ja pinnankorkeus 97,9 m merenpinnan yläpuolella.[2] Niinivesi saa vetensä lännestä Kiesimästä, joka laskee järveen Kerkonjokea pitkin. Myös itäpuolisen, samassa tasossa sijaitsevan Iisveden vedet virtaavat Niiniveteen Vaajavirran, Säynätsalmen ja Putaansalmen lävitse. Niinivesi laskee kaakossa Miekkaveteen Nokisenkosken kautta.[3][4]
Niinivesi on luode–kaakkosuuntainen (mannerjään kulkusuunnan mukainen), yli 35 km pitkä ja varsin kapea järvi. Sen pohjoinen osa, ns. Pohjois-Niinivesi on käytännössä hyvin pitkulainen lahti, jonka pituus on lähes 20 km ja leveys vain hieman yli kilometrin. Etelämmäs tultaessa järvi levenee varsinaiseksi Niiniveden seläksi. Saaria on eniten järven keskiosissa, suurimmat niistä ovat eteläinen Kotasaari ja keskiosan Papinsaari. Suurimpia järveen työntyviä niemiä ovat Västinniemi ja Kerkonniemi sekä Pohjois-Niiniveden Kuorniemi. Idässä laaja Saikarinniemi erottaa Niiniveden Iisvedestä. Rantaviivaa järvellä on 196 km.[2][4]
Niiniveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Järvi on melko karu ja kirkasvetinen[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 7.9.2010.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 7.9.2010.
- ↑ Pohjois-Savon ympäristökeskus: Kyläpoluilla – Sonkarin ja Tiitilänkylän yleistiedot 15.5.2000. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 23.4.2013.
- ↑ a b c Niinivesi, Järviwiki
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi