Ruotsalainen (järvi)

Ruotsalainen
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Päijät-Häme
Kunnat	Heinola, Asikkala
Koordinaatit	61°14′16″N, 25°53′09″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Kymijoen alue (14.1)
Tulouomat	Kalkkistenkoski Päijänteestä, Lauhoki, Myllyoja
Lasku-uoma	Kymijoki, Jyrängönvirta Konniveteen
Taajamat	Heinola
Järvinumero	14.141.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	77,5 m
Pituus	20 km
Leveys	16 km
Rantaviiva	350,707 km
Pinta-ala	74,1272 km²
Tilavuus	0,73157336309 km³
Keskisyvyys	9,86916 m
Suurin syvyys	56,43 m
Saaria	376
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Ruotsalainen on Päijät-Hämeessä Heinolassa ja Asikkalassa Heinolan kaupungin lähellä sijaitseva järvi. Se on Suomessa 58. suurin järvi ja sen läpi virtaa Suomen neljänneksi suurin joki Kymijoki.

Maantietoa

Järven pinta-ala on 7 413 hehtaaria eli 74,1 neliökilometriä, se on 19,2 kilometriä pitkä ja 15,6 kilometriä leveä. Järven keskiosassa sijaitsee laaja vesialue, jossa sijaitsee kaksi nimettyä järvenselkää. Ne ovat itäinen Kollarinselkä ja eteläinen Kausanselkä. Niiden väliin työntyy kaakosta päin 4,5 kilometriä pitkä Hevossaari, jolla on kaivannoilla katkaistut niemet Korpinmaa ja Vasikkasaari. Hevossaaresta etelään työntyy kuusi kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä Nyynäistenlahti. Erikoinen lahti on yhdeksän kilometriä pitkä Rutalahti. Se on tavallisesti 200–600 metriä leveä, mutta leveimmillään se on 1,7 kilometriä leveä Taipaleenlahden kohdalla. Keskiosan kaakkoispuolella jää Hevossaaren taakse suojaan Tähtiniemi ja niiden väliin Hevossaarensalmi. Tähtiniemen itäpuolella on kolme kilometriä pitkä lahti, jonka pohjukassa Jyrängönkoski imee Jyrängönvirtaan järven vedet Konniveteen. Ruotsalaisella on keskiosan lisäksi kaksi muutakin järvenosaa, joita yhdistävää järven keskiosaan kapeat salmet. Pohjoinen järvenosa on pieni, ja se sijaitsee pohjois-koillisessa saaristoisen lahden takana. Lahdensuun sulkee puoliksi Kurenniemi, jonka pohjoispuolelle jää Muikkulahti. Niemen edessä olevan 1,3 kilometriä pitkän Hevossaaren takana aukeaa pieni Onalinselkä, jonka pohjoisrannassa sijaitsee Onalinsalmi. Salmi yhdistää Onalinselän pohjoispuoliseen järvenosaan, jonka ulkomitat ovat 3,1 ja 3,0 kilometriä. Järvenosa on muodoltaan vuonomainen ja se on siksi kapea ja sokkeloinen. Järvenosan leveimmän osan muodostaa Ottaselkä, jossa järvi on 500 metriä leveä. Kausanselän luoteispäässä sijaitsevat Tornionniemi ja Hopeasaari, joiden väliin jää alle 400 metriä leveä salmi. Sen länsipuolella aukeaa yhdeksän kilometriä pitkä luoteeseen työntyvä lahtimainen järvenosa, johon Kymijoen alkuosa virtaa Päijänteestä. Suurimman osan tästä järvenosasta muodostaa Hopeaselkä. Selästä työntyy etelään kaksi viisikilometristä lahtea. Toinen lahti on Sirkkulahdesta ja Huonpohjasta muodostuva lahti, ja toista lahtea kutsutaan nimellä Koivuselkä. Hopeaselän luoteispuolella sijaitsee Ropioissaari, jonka takana kapenee pitkä lahti tasaisesti ollen Virtosaaren kohdalla enää alle 200 metriä leveä. Täällä tuntuvat sisään tulevan Kymijoen virtaukset voimakkaimmin.

Ruotsalaisessa on 376 saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 739,22 hehtaaria eli noin 9,1 prosenttia järven pinta-alasta. Suurin on Hevossaari, joka on yli neliökilometrin suuruinen . Saarista 57 on yli hehtaarin suuruisia, 247 yli aarin ja loput 71 ovat alle aarin kokoiset. Hevossaaren pohjoispuolella olevia niemiä Korpinmaa ja Vasikkasaari ei tarvitse kiertää veneillä, sillä niiden Hevossaareen ulottuvat kannakset on katkaistu Rapakkosalmen kanavalla ja Tokeensalmella. Muita ympäristön saaria ovat Iso-Mömmö, Muurahaissaari ja Haapasaari. Järven itäosan rannoilla on kolme suurta saarta Iso Savisaari, Iso Pirttisaari ja Huhtisaari. Pohjoisosan saaristossa ovat huomattavia saaria Hopeasaari, Pirttisaari, Korkeasaari, Hankosaari, Honkasaari, Haapasaari, Peurasaari, Kukkurasaari ja Iso Pukkisaari. Onalinselältä voidaan vielä mainita Hevossaari ja Ottaselällä ja lopuksi sen lahtien sokkeloista Eeriksaari, Karjusaari ja Saari. Luoteisen järvenosan Päijänteeseen johtavalla väylällä sijaitsevat Ropioissaari sekä pienet Avainsaari, Vahtisaari ja Virtosaari.

Ruotsalainen on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 731,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,7316 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 9,9 metriä ja suurin syvyys on 56,4 metriä. Sen syvin kohta sijaitsee Kollarinselällä noin kilometrin Korpimaalta pohjoiseen. Kollarinselä muodostuu pääasiassa laajasta yli 20 metriä syvästä altaasta, jossa on monin paikoin jopa 30–40 metriä syvää ja jossa on vieläpä yksi yli 50 metriä syvä kohta. Keskellä selkää sijaitsee Kollarinluoto, joka kohoaa kuin vuori 30-metrisestä järvenpohjasta vedenpintaan. Viereinen Kausanselkä on paikoin yhtä syvä, mutta siellä pohjan syvyyssuheet vaihtelevat suuresti. Hopeaselkä on matalampi, mutta siitä koilliseen työntyvä suora ja pitkä lahti on syntynyt kallioruhjeeseen. Lahdella ulottuu Avainsaarelle asti yli 20 metriä syvä kolmikilometrinen syvänne, jossa on lähes 50 metriä syvä alue. Samanlainen syvänne jatkuu kohti Sirkkulahtea.

Järven rantaviivan pituus on 350,7 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 130,1 kilometriä. Rannat ovat mäkstä ja paikoin kallioista metsämaata, jota rikkovat pienet peltomaat ja taajama-alueet. Itäiset rannat ovat monin paikoin Heinolan kaupungin ja kirkonkylän asutusaluetta. Muita kyliä tai kulmakuntia ovat Rutalahti, jonka Taipaleenlahdella on paljon peltomaata, Onali ja Vaippilainen, jonka Ottaselkä ja siitä haarautuvilla lahdilla, on paljon peltomaata. Rannoille on rakennettu paljon vapaa-ajan asuntoja. Niille tulee tiet järveä kiertäviltä isommilta teiltä. Seututie 140 ylittää Jyrängönkosken ja kulkee Heinolan kestustaajaman läpi kirkonkylälle. Samasta kohtaa ylittää kosken Lahti–Heinola-rautatien sivuraide. Järven itärantaa seuraa Heinolan ja kirkonkylän kautta kulkeva valtatie 4, joka ylittää järven Tähtiniemen siltaa kitkin. Siitä haarautuu länteen yhdystie 15013, josta erkaantuu Onalin kautta kulkeva yhdystie 15015. Pohjoisen järvenosan kiertää yhdystie 15013 ja 14152, joka palaa etelään ja jatkaa länteen Kalkkisiin. Se yhtyy pohjoisesta tulevaan yhdystien 3132, joka ylittää Kymijoen ja kääntyy seuraamaan sen etelärantaa takaisin Ruotsalaiselle. Sirkkulahdella se kuitenkin kääntyy Vesivehmaalle, joten rannoille pääsee sen sivuteiltä. Vesivehmaalta pääsee Vierumäelle Urajärven kautta seututietä 313. Hyrtiälänkankaalla siitä haarautuu Rutalahen molemmille puolille tiet, joista itäinen kääntyy Kausan kautta Myllyojalle ja valtatielle 4.

Järven poikki kulkee Heinolan ja Asikkalan välinen kuntaraja. Raja seuraa Hanjokea, joka laskee Rutalahteen Taipaleenlahden kohdalla. Sitten raja seuraa Rutalahtea pohjoiseen, kääntyy Kausanselän keskellä luoteeseen, kääntyy uudelleen Niemenkalliosta koilliseen, kulkee Hankosaaren ja Honkasaaren välistä, hyppii sitten Iso Pukkisaaren ja Aittosaaren kautta mantereelle, missä se seuraa Rajajokea ylöspäin. Raja jakaa järven niin, että silmämääräisesti suurempi osa jää Heinolalle.

Luontoarvoja

Järven ekologinen tila arvioidaan hyväksi , joka on lievästi rehevöitynyt. Sen ravinnepitoisuuksissa on havaittavissa lievästi nousevaa trendiä. Ruotsalaisella on näkösyvyys vaihdellut 2017 välillä 5–6 metriä. Sen hygienia oli uimiseen ja muuhun virkistäytymiseen hyvää tasoa.

Säännöstely

Ruotsalaisen vedenpintaa säätelevä Kalkkisten kosken pato.

Järven vedenpinnan keskikorkeus on 77,5 metriä mpy. Järveä on säännöstely vuodesta 1959. Nykyään vedenpinnan korkeudelle on säännöstelyssä määrätty reuna-arvot 76,34 metriä ja 77,79 metriä. Säännöstely toteutetaan lähinnä Vuolenkosken voimalaitoksen tarpeita varten, mutta myös keväistä tulvanehkäisyä varten. Koska järvet sijaitsevat ketjussa, vaikuttaa Konniveden tilanteeseen myös Ruotsalaisen ja Päijänteen tilanne. Ruotsalaisen ja Konniveden vedenkorkeuksia pidetään alkutalvesta ja avovesikauden aikana korkeudella 77,40 metriä, mutta kevätulvan voimakkuudesta riippuen vedenpintoja voidaan laskea jopa 60 senttimetriä.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Ruotsalaisen alueella (14.14), jonka Ruotsalaisen lähialueeseen (14.141) järvi kuuluu. Ruotsalainen on läpivirtausjärvi, joka saa suuren osan vedestään Suur-Päijänteen alueella (14.2) sijaitsevasta Asikkalanselän lähialueelta (14.211). Tuleva vesi viettää Ruotsalaisessa aikaa keskimäärin alle kuukauden ja se laskee seuraavaksi Jyrängönvirran kautta Konniveteen, joka muodostaa Konniveden alueen (14.13). Järvillä on vedenpinnat lähes samalla korkeudella.

Ruotsalaisen lähialueeseen laskee vain muutama pieni valuma-alue. Sen omia järviä on alle 60, joita esitellään tässä muutama. Hopeaselän länsipuolella Kymijoen eteläpuolella siihen laskee Pyhäjoen valuma-alue (14.145), jossa on pääjärvenä Pyhäjärvi (65 ha). Hopeaselän pohjoisrantaan laskevat Vähä Hopealammi (5 ha) ja Hopealammi (3 ha), joiden pohjoispuolella sijaitseva Sorvastenlammi (5 ha) laskee samaan lahteen kuin Rajaoja. Sen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Tyystjärvi (12 ha), Lehmojärvi (3 ha), Kerjärvi (5 ha), Vähä-Ahvenainen (3 ha), Iso-Ahvenenainen (4 ha) ja Polkjärvi (2 ha). Järven pohjoiseen järvenosaan laskee Lauhjoen, jonka valuma-alue on Lauhjoen valuma-alue (14.147), lisäksi myös Matkuslammi (21 ha) ja Hepolampi (6 ha). Marjorannan Torlahteen laskevat Mustalampi (8 ha) ja Valkjärvi (4 ha) Torlammen (9 ha) kautta. Järven koillisrantaan laskee vain kaksi järveä Tarkjärvi (7 ha) ja Marjojärvi (9 ha), sillä pohjoispuolella sijaitsevat suuret järvet laskevat kohti koillista. Heinolan eteläpuolella Myllykylässä lahteen laskee Myllyojan valuma-alue (14.142). Sen valuma-alueella ovat esimerkiksi Vierumäen urheiluopistolla sijaitsevat hiekkapohjaiset järvet Onkijärvi (8 ha) ja Saarijärvi (9 ha). Suurijärvellä (44 ha) ei ole laskuojaa. Ruotsalaisen eteläpuolella on Rutalahden ja Koivulahden ympärillä pieniä järviä, jotka laskevat sinne. Näitä ovat esimerkiksi Kausanlampi (8 ha) ja Valkjärvi (12 ha) Kausassa ja Saarijärvi (6 ha) hieman kauempaa. Täällä on myös pienialainen Hanjoen valuma-alue (14.143), jolla on pieniä järviä. Vielä kauempaa Rutalahden itäpuolelta laskee Iso-Palpanen (39 ha). Rutalahden länsipuolelta laskevat Ruokopuolinen (20 ha), Pitkäjärvi (13 ha), Kiiskinlammi (9 ha) ja Maalammi (26 ha) Rutalahteen. Sorvanen (11 ha) on Koivuselän pohjoispuolella sijaitseva järvi, joka laskee Syväjärven lahteen. Muita eteläpuolen järviä ovat vielä Karina (17 ha) ja Vuorenlammi (6 ha). Hopeaselän eteläosaan laskee Paljärven valuma-alue (14.144), jonka pääjärvi on Paljärvi (67 ha).

Historiaa

Heinolanharju on osa harjujaksoa, joka kulkee pohjoisesta etelään ja ylittää Jyrängönkosken ja jatkaa Myllyoja kautta Vierumäelle, missä on laaja kangasmetsäinen hiekkalaakio. Tänne kerääntyivät harjujakson kohdalla virranneen jäätikköjoen kiintoainekse, kun ne purkautuivat mereen Vierumäellä.

Järven nimeä on ihmetelty useasti. Jussi Rainio kirjoitti vuonna 1940 Heinolan ja Hollolan seudun asukkaiden alkuperästä ja mainitsi perimätiedon, jonka mukaan Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä oli Hannu Pietarinpoika (lähde, s. 322). Hän oli alkujaan ruotsalainen ja järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven länsiosan karttanimi oli ”Ruotsalainen” ja itäpuolen nimi ”Ruotsinjärvi”. Järven vedenpinta oli tuolloin korkeammalla kuin nykyään. Tämän huomaa tarkastelemalla vanhoja karttoja. Esimerkiksi suurimman saaren Hevossaaren kaksi niemeä olivat tuolloin selvästi irrallisia saaria. Läntinen saari (Korpinmaa) oli silloin nimeltään ”Honsasaari” ja itäinen ”Wasikkasaari”. Kausanselän ja Hopeaselän välissä oleva Tornioniemi ja tuolloinkin saman niminen, mutta sen kannas oli piirretty salmeksi. Ajoittain vedenvaltaama kannas on nykykartassa aina kuivaa maata ja se on leveä.

Vuoden 1965 peruskartassa näkyy kehitys Heinolan kaupunkialueella, missä peltomaat on metsitetty tai rakennettu asuinalueiksi.

Katso myös

• Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä

Lähteet

Kymijoen alue (14.1)