Vaajakosken kanava
Vaajakosken kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa yhdessä Kuhankosken, Kuusan, Kapeenkosken ja Paatelan sulkujen kanssa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset 1990–1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, koska Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. Kanava on 250 metriä pitkä. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50–2,65 m.[1][2]
Tukinkuljetus palasi Vaajakoskelle vähäksi aikaa vuonna 1993, jolloin tukkeja alettiin kuljettaa nippuina pitkin juuri valmistunutta Vaajakosken kanavaa. Puunkuljetus kanavalla kuitenkin loppui vuonna 2002. Uitot olivat vilkkaimmillaan 1995, jolloin kanavasta kulki puuta 160 000 kuutiota.
Syksyllä 2013 kanavan sulun ympärille asennettiin kaiteet. Kanavan sulkuportit ovat sähkömekaanisilla koneistoilla varustetut sektoriportit.
Kanava on itsepalvelusulku, mutta sen kaukokäyttö ja valvonta ovat mahdollista Paatelan kanavan keskusvalvomosta.[2] Keiteleen kanavan käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Mismo Oy.[3]
Kanavan aukioloajat:[2]
- Toukokuu: klo 7-21
- Kesäkuu: klo 7-24
- Heinäkuu: klo 7-24
- Elokuu: klo 7-24
- Syyskuu: klo 7-18
- Lokakuu: keskiviikosta sunnuntaihin klo 7-17
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hurskainen, Tarmo: Päijänne-Keitele kanavareitti kanaler.arnholm.nu. 2005. Viitattu 28.2.2009.
- ↑ a b c Keiteleen kanava: Vaajakosken kanava Väylävirasto. Viitattu 6.2.2022.
- ↑ Mismo Oy: Sisävesikanavat mismo.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaajakosken kanava Wikimedia Commonsissa
