Mallasvesi
| Mallasvesi | |
|---|---|
 Mallasvesi Valkeakoskella |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Pälkäne, Valkeakoski |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
| Tulouomat |
salmi Pinteleestä, Kostianvirta Pälkänevedestä, salmet Roineesta, Painonjoki Painonjärvestä |
| Lasku-uoma | Valkeakosken kanava Vanajaveteen [1] |
| Järvinumero | 35.711.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,2 m [1] |
| Pituus | 13,8 km [1] |
| Leveys | 8,9 km [1] |
| Rantaviiva | 159,374 km [2] |
| Pinta-ala | 55,7113 km² [2] |
| Tilavuus | 0,3836874857 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 6,84 m [2] |
| Suurin syvyys | 32,89 m [2] |
| Valuma-alue | 4 450 km² [3] |
| Saaria | 235 [2] |
| Karhunsalo, Orisalo, Peltosaari, Riutta, Selkäsaari, Huhtasaari, Kaitasaari, Niittysaari, Niusalo, Liessaari | |
 Mallasvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mallasvesi [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneen Onkkaalan ja Valkeakosken keskustaajaman välissä sijaitseva järvi. Toisen tulkinnan mukaan se on vain järvenosa, sillä se liittyy Hausalon kummallakin puolella olevien salmien kautta pohjoisempana olevaan Roineeseen, jonka vedenpinta on samalla tasolla kuin Mallasvedellä. Yhdessä Roineen kanssa se on 42. suurin suomalainen järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 5 570 hehtaaria eli 55,7 neliökilometriä. Se on 14,7 kilometriä pitkä ja 9,0 kilometriä leveä. Järven itärantaa reunustaa Kangasala–Kollola-harjujakso ja Pälkäneen keskustaajama. Harjujakson suuntaisena työntyy kaakkoon päin leveä lahti Ruotsilanselkä, jossa lahden pohjukasta alkaa Pintele. Äimälän länsipuolelta aukeaa suuri Mallasselkä, jonka etelä- ja lounaisrantoja reunustavat Valkeakosken kaupungin taajamat. Heritynniemen ja Hirvonvuoren välisen saariston takana aukeaa Tyrynselkä ja pohjoiseen jatkuva Hirvonselkä, joka päättyy Hausaloon.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 235 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 173 hehtaaria, mikä on noin 3 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 24 on yli hehtaarin suuruisia, 198 yli aarin ja loput 13 ovat alle aarin kokoisia. Merkittävimmät saaret ovat lännessä Kaitasaari, Niittysaari, Selkäsaari, Huhtasaari, Peltosaari, Viitasaari ja Riutta. Hirvonvuoren edustalla ovat Karhunsalo ja Orisalo. Ruotsilanselän lahdensuulla sijaitsee yksinäinen Liessaari.[2]
Järven tilavuus on 384 miljoonaa kuutiometriä eli 0,384 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys on 32,9 metriä.[2]
Järven rantaviivan pituus on 159 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 55 kilometriä. Sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja muualla se on puoliksi peltojen ja taajamien rikkomaa. Mallasselän pohjoisrannoilla sijaitsevat Painon ja Hirvon kulmakunnat, etelässä Kasuri, Viranmaa, Etelä-Äimälä ja Äimälä. Pälkäneen puoleinen ranta on peltovoittoista. Siellä sijaitsevat Harhala, Kankahainen, Onkkaala, Mälkilä, Myttäälä ja Huhti. Valtatie 12 seuraa harjujaksoa, josta haarautuu etelän kautta Valkeakoskelle kulkeva seututie 307. Seututieltä kiertää Äimälän kautta Harhalasta Viranmaalle järvenrantoja seuraava kylätie. Järven länsirantoja seuraa Valkeakosken ja Kangasalan välinen seututie 310. Hausalon kautta ei ole tehty maantietä, mutta Pälkäneeltä lähtee järven pohjoisrantoja seuraava yhdystie 13983. Valkeakosken kuntaraja leikkaa etelästä Viranmaalta luoteeseen Heritynniemen edustalle, josta se kääntyy koilliseen kohti Hirvonselkää. Muu osa järveä kuuluu Pälkäneelle.[2][1][4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Mallasveden alueeseen (35.711) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Kostianvirran kohdalla on vesistön valuma-alue 237 neliökilometriä ja sen järvisyys on 22 prosenttia.[1][3]
Järvi saa pääosan vedestänsä pohjoisesta Roineen kautta Längelmäveden reitiltä, koillisesta Kostianvirran kautta Pälkänevedeltä ja kaakosta Pinteleen ja Harhalan salmen kautta Hauhon reitiltä.[5]
Järveen laskee myös joitakin järviä ja lampia suoraan. Niistä merkittävimpiä ovat Tykölänjärvi (144 ha), joka laskee lyhyttä ojaa myöten eteläiseen Suolahteen. Toinen suuri järvi on Painonjärvi (46 ha), joka on yhteydessä Mallasveden Tyrynselkään leveällä Painonjoella. Painojärven kautta laskevat myös Vähä Leppäjärvi (5 ha) ja Iso Leppäjärvi (4 ha) Myllyniitynojaa pitkin. Pieni Kaislammi (2 ha) laskee Äimälässä Liessaaren edustalle. Kirjaslampi (1 ha) on pieni Valkeakosken kaupungin sisällä ja siellä Apianlahteen laskeva lampi. Mallasvesi purkautuu Apianlahden ja Valkeakosken kanavan kautta Vanajaveteen, jonka vedenpinnan korkeus on 79,4 metriä.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Mallasvesi, Pälkäne (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ a b c Mallasvesi (35.711.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ Mallasvesi, Pälkäne (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Suomen Ympäristökeskus: Iso-Längelmävesi Järviwiki (SYKE:n verkkopalvelu). Viitattu 5.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. (Tutkimusraportti 160) Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2 ISSN 0781-4240 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).
- http://www.kuhamaa.fi/jarvet/roine Tietoa kalastuksesta
- http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/pir.htm Vesistöjen vedenkorkeus Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella