Funikulaari
Funikulaari (lat. funiculus ’pieni köysi’) eli kiskoköysirata[1] on jyrkillä rinteillä käytettävä kuljetusrata. Funikulaarit kulkevat omilla reiteillään, joita on usein matkailukohteissa, mutta myös muun muassa kaivoksissa. Henkilöliikenteen funikulaareja on toiminnassa noin 290. Lisäksi funikulaareja on ollut henkilöliikennekäytössä noin 160 sittemmin suljetulla radalla. Henkilöliikenteen lisäksi funikulaareja on muun muassa teollisuuskäytössä.[2]
Määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Funikulaarin rata on kalteva, ja sen kiskoilla kulkee omilla pyörillään kaksi vaunua (tai junaa), jotka toimivat toistensa vastapainoina. Ne on kytketty toisiinsa yläaseman kautta kulkevalla vetokaapelilla. Rakenteen vuoksi vaunut liikkuvat yhtäaikaisesti, toinen ylös ja toinen alas.
Jos vaunulla ei ole vastapainoa tai vastapaino on jokin muu kuin vastaava vaunu, kyse on vinohissistä (engl. inclined elevator).[3] Niitä käytetään esimerkiksi metroasemilla, jotta hissi saadaan mahtumaan samaan tunneliin kuin liukuportaat.
Sana funikulaari juontuu latinan kielen köyttä tarkoittavan sanan funis diminutiivista funiculus.[4]
Maailman jyrkin funikulaari, Stoosbahn, sijaitsee Sveitsissä Schwyzin kantonissa. Funikulaari valmistui vuonna 2017 ja se kuljettaa matkustajia jyrkimmillään 47,7 asteen kulmassa.[5]
Maailman jyrkin vinohissi puolestaan sijaitsee Australian Katoomba Scenic Worldissa, se on nimeltään Scenic Railway, ja sen kaltevuus on 52 astetta.[6]
Vesipainolastilla toimivat funikulaarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muun muassa seuraavat nykyisistä funikulaareista toimivat vesipainolastilla:
- TPF-yhtiön funikulaari Neuveville – St. Pierre Sveitsin Fribourgissa[7][8]
- Nerobergbahn Saksan Wiesbadenissa[9][10]
- Lynton & Lynmouth Cliff Railway Lounais-Englannissa[11].
Suomen funikulaarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa funikulaareja on tehty, jotta uittotukit saataisiin voimalaitosten ohi. Useimmilla Oulujoen voimalaitoksilla on yhä jäänteet tukinkuljetusfunikulaareista. Myös suomalaisiin kaivoksiin on rakennettu funikulaareja. Kolin rataa on toisinaan kutsuttu funikulaariksi, mutta se on rakenteensa perusteella vinohissi, vaikka kulkeekin poikkeuksellisesti ulkona.[2]
Turun Kakolanmäelle avattiin toukokuussa 2019 Suomen ensimmäinen kaupunkifunikulaari eli kaupungissa ulkona kulkeva vinohissi, Kakolan funikulaari.[12] Rakennusaikataulujen venymisen takia sen valmistuminen ja käyttöönotto siirtyivät useaan kertaan. Myös hissin muotoilu ja erilaisuus verrattuna havainnekuviin on herättänyt yleisössä huvittuneisuutta.[13][14][15][16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nummelin, Markku: Junalla vuorile. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-51-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kiskoköysiradat Doppelmayr Seilbahnen GmbH. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ a b Nummelin (2013), s. 63.
- ↑ Nummelin (2013), s. 7.
- ↑ funicular Oxford Dictionaries. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 9.2.2019.
- ↑ World's steepest funicular rail line to open in Switzerland the Guardian. 15.12.2017. Viitattu 6.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Nyt huimaa! Tältä näyttää maailman jyrkin rautatie Iltalehti. Viitattu 11.1.2017.
- ↑ Harrastajasivut
- ↑ Toiset harrastajasivut
- ↑ Harrastajasivut
- ↑ Liikenneyhtiön sivut
- ↑ Funikulaarin kotisivut
- ↑ Funikulaari 2019. Turun kaupunki. Viitattu 18.6.2019.
- ↑ Fölikulaari valmis vuonna 2017. Turun sanomat, 17.11.2015. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Turun Kakolanmäellä funikulaari korvaa pian bussit. Rakennuslehti 17.10.2018.
- ↑ Video: Funikulaarin koeajot ovat meneillään – kyytiin pääsee maaliskuussa. (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat 6.2.2019.
- ↑ Turun funikulaari herättää hilpeyttä sosiaalisessa mediassa – ”Mitä tilattiin ja mitä saatiin.” Yle Uutiset 7.2.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Funikulaari Wikimedia Commonsissa
