Kerman kanava
Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Heinäveden kunnassa Pohjois-Karjalassa Kermankosken vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi.
Kanava on rakennettu vuosina 1903–1905.[1] Työt alkoivat vuonna 1903, ja vuoden 1905 aikana valmistuivat kaivutyöt ja kivisulku. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti.
Kanava on nykyään itsepalvelusulku. Kanavan etävalvonta suoritetaan Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3–2,4 metriä. Kanavan läpi voivat kulkea alukset, joiden suurin pituus on 31,2 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja korkeus 9,5 metriä. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on suljettuna 4,4 metriä.[1] Kanavan sulkuportit ovat tyypiltään puurakenteisia salpausportteja tyhjennys- ja täyttöluukuilla. Silta ja sulkuportit ovat toiminnaltaan sähkömekaanisia.[2]
Kerman kanava on osa historiallista kansallismaisemaksi valittua Heinäveden reittiä. Nykyään kanava on ahkerassa käytössä.
Kerman kanavalla sulkumestarina toiminut Kalle Pakarinen (Kerman Kalle) oli 1960–1980-luvuilla sääennustaja. Hän keräsi myös vanhaa kanavilla käytettyä työvälineistöä.
Heinäveden reitin sekä Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Arctia Meritaito Oy.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kerman kanava Väylävirasto. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien käyttö- ja kunnossapito ted.europa.eu. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Kanavien käyttö ja kunnossapito - Arctia Oy arctia.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kerman kanava Wikimedia Commonsissa
| Taajamat | |
|---|---|
| Kylät | |
| Nähtävyydet | |
| Liikenne | |
| Vesistöt | |
| Muuta Heinäveteen liittyvää |