Pontuksen kaivanto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kanavauomaa Lappeenrannassa. Pontuksen kanavalla voidaan tarkoittaa myös virtavettä Ilomantsin Nuorajärvessä.
Pontuksen kaivannon muistomerkki

Pontuksen kaivanto, Pontuksen kaivannot (tunnettu paikallisesti Pontuksen kanavana) on noin puoli kilometriä pitkä uoma Lappeenrannan Mälkiän ja Laihian kaupunginosien alueella.[1][2] Se oli yritys rakentaa kanava Saimaalta Suomenvedenpohjaan, joka on Viipurinlahden äärimmäinen perukka ja osa Itämerta. Rakennustyötä tehtiin vuosina 1607–1608, ja niitä johti amiraali Pentti Severinpoika Juusten.[3] Rakennustyö keskeytyi, kun hän kuoli. Pontuksen kaivannon osia on vieläkin nähtävänä Lauritsalassa.

Kesken jäänyt kaivanto sai jatkoa, kun varsinainen Saimaan kanava rakennettiin vuosina 1845–1856 lähelle Mälkiän sulkua.

Ensimmäisen kerran työt Saimaan yhdistämiseksi Juustilanjokeen ja sitä kautta kulkuväylän avaamiseksi Suomenlahteen aloitettiin 1500-luvun alkuvuosina. Liikenneongelmaa yritti ratkaista Olavinlinnan päälliköksi vuonna 1499 nimitetty Eerik Tuurenpoika Bielke. Tämä niin sanottu vanha kaivanto sijaitsi Pontuksen kaivannosta jonkin verran etelään nykyisen Saimaan kanavan paikalla ja jäi nykyistä kanavaa rakennettaessa sen alle.[3] Nämäkin rakennustyöt kuitenkin keskeytyivät mm. maan kallioisuudesta johtuen.

Pontuksen kaivannossa sijaitsee siitä kertovan muistomerkin lisäksi myös vuoden 1918 sisällissodan aikana kaivannossa teloitetun Jooseppi Muston hauta.

  1. Pontuksen koulun ja päiväkodin asemakaava, asemakaavamuutos ja tonttijako 18.6.2014. Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 29.3.2015.
  2. Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 29.3.2015.
  3. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1418, art. Pontuksen kaivannot

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paaskoski, Jyrki: Viipuriin ja maailmalle. Saimaan kanavan historia, s. 13-21. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17933-0